Belunan juhannus alkaa

 Belunan juhannusvalmistelut ovat alkaneet tänään. Hieman on leivottu ja tietenkin noudettu ne juhannusmansikat. Juhannuskala joka tänä vuonna on nieriä odottaa huomista savustusta. Nieriä on yksi mun lempikala.

Sitten on tietenkin haettu juhannuskoivut ja onpa ne sitten kauniit.

Juhannusruusu kukkii ja tuoksuu käki kukkuu edelleen ja se on kaunista suomalaista luontoa.

Tästä alkaa siis meidän juhannus ja nyt on jo pieni koira ihan uupunut.

Nyt toivotamme kaikille hyvää juhannusta , aurinkoa ja turvallista vesillä liikkumista.

Mummot retkellä

 Tänään lähtivät mummot retkelle, suunnistettiin Raision alppiruusupuistoon, mutta voi voi surkeutta olimme selvästi myöhässä. Luulin että kukinta olisi vielä parhaillaan menossa kun meillä kukkii nyt just parasta kukintaa, mutta ei lähes kaikki olivat jo kukkineet.

Mutta eihän tämä meitä haitannut, meillä oli hauskaa yhdessä.

Kuka se tyttöjä naurattaa

Mummot rivissä

Ihanat hymytytöt

Juhannussiivouskin on tehty ja huomenna sitten haetaan mansikoita juhannukseksi. Se on meillä ihan perinne, että mansikoita pitää olla. Juhannuskoivutkin pitää hakea no Harry hoitaa sen. Olemme valmiina keskikesän juhla saa tulla.

Juhannus onkohan se jotain hyvää syötävää

Minca ulkoiluttaa mummua

 Tänään heti aamusta Minca vei mummun lenkille. Hyvä olikin mennä aamusta, koska aurinko porotti jo aika kuumasti.

Kun oltiin käyty lenkillä, mummu ja Minca siirtyivät Rölli-majaan.

Ilta päättyikin sitten koirakoulussa, missä Minca esitteli mummulle etsijän taitojaan ja monen moista piiloa olikin tänään löydettävänä. Kaikki jännittivät niin kovasti Mincan puolesta, että kuvat unohtuivat ottaa. Hauska päivä ja nyt kohti huomista.

Nyt on Minca onnellinen

 Tänään pieni koira löysi sellaisen paikan että silmät painuivat kiinni ja pieni koira vain nautti olemassa olostaan.

Kauan odotettu äidin loma alkoi ja tänään äiti sitten saapui luoksemme juhannuksen ja kesän viettoon. Mincasta näkee kyllä kuinka iloinen hän on kun pääsee mummun kainaloon.

Toivottavasti meille tulee oikein hyvä loma.

Loimaa

 Tänään oltiin Mincan kanssa Loimaalla ryhmänäyttelyssä ja kuriton lapseni sai seuraavan arvostelun.

Runsas 2 vuotias. Pitkärunkoinen narttu. Kokoon nähden riittävä raajaluusto ja korkeus. Hyvä kaula. Ylälinja saa vielä vakiintua.  Hyvin rakentunut takaosa ja rungon tilavuus. Vielä turhan kuriton esiintyminen. Olisi edukseen hallitumpana.

No minusta Minca käyttäytyi tänään aika hienosti, mutta tuomarin mielestä kurittomasti. Mutta ihan hyvän arvion Minca minusta sai vaikka se olikin EH, erittäin hyvä. Tämä koira on minulle todellinen haaste kun en millään osaa esittää niin että olisi edukseen. No ehkä me joskus opitaan.

Kastejuhla

 Tänään saimme olla todistamassa pienen pojan kastejuhlaa Kanta-Loimaan kirkossa.

Upea kirkko ja kaunis kastejuhla. Alla olevalla lausahduksella tarkoitetaan, että jokaisella on oma vauhtinsa elämän polulla. Jokaista lasta tulee tukea ja opastaa juuri sillä elämän polulla ja vauhdilla mikä on hänen polkunsa.

”Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtavat kumoon.” -Hemuli. 

Vielä en joutunut museoon mutta oven suussa jo kävin.  Minca nukkui kun lähdettiin ja Minca nukkui kun saavuttiin ja saatte ihan arvata mitä Minca nyt tekee.

Juhannusruusu aloittelee kukintaansa joten hyvin ehtii avata nuppunsa juhannukseksi.

Kukkaistyttö fiilistelee

 Kukat alkavat kukkimaan ja niitä Minca käy tutkiskelemassa ja haistelemassa.

Välillä pitää suorittaa koppi tarkastus, että kaikki on sillä rintamalla hyvin.

Me nautitaan kyllä Mincan kanssa molemmat luonnosta ja kuljetaan perä kanaa ja ihastellaan luonnon rehevyyttä ja kauneutta.

Käki

 Meidän tontin reunamilla asustaa ainakin 100 käkeä tai sitten yksi hullu yksilö. Kukkuminen on jatkunut nyt useita viikkoja aamusta iltaan. En koskaan ole uskonut että käen kukunnasta voisi saada tarpeekseen. No kukkukoon niin äitikin kuulee kun saapuu lomalle.

Raparperit yrittää täyttää tontin niin ettei mitään määrää, kyllä siitä saa raparperikiisseliä ainakin 100 litraa.

Eikä tässä vielä kaikki meillä on myös erikoinen lintu luultavasti pulu joka on päättänyt tehdä pesän meidän grillikatokseen. Ei turvattomampaa paikkaa sitten keksinyt.

Sitten täällä kaikkialla kasvaa kaikkea ja esim kukkaset jotka olivat viime kesänä kukkapenkissä, kasvavat nyt kukkapenkin ulkopuolella, miten kummassa ne ovat kiivenneet tuolta penkistä pois. Kaikkein kummallisinta oli se, että kun aamulla kuljin tuosta meidän portista tuli ajatus, että jos tuota meidän aitaa siirtäisi 2 m ulospäin niin tuo iso alppiruusu jäisi pihan puolelle. Kun ajatus tuli mieleeni niin sanoin ajatuksen ääneen Harrylle ja lähdin hakemaan mattoja ulos. Jonkin ajan kuluttua aloin ihmetellä mitä se mieheni puuhaa ja menin katsomaan. Harry oli purkamassa aitaa ja siirtämässä sitä kaksi metriä ulos päin. Nyt pitää olla varovainen mitä suustaan ulos päästää. 😁. 

Kun aita oli hetken rikkonainen niin Mincahan se sitten tietenkin hyödynsi sen ja päätti kulkea sitä kautta. Kaksi kertaa ehti siitä suihkia alapihalle ennen kuin aita saatiin jälleen paikalleen ja sen jälkeen tuo eläin istuu aidan takana ja kitisee että päästäkää. Vaikka kuinka selitin ei tehty siihen kohtaan porttia kulje vain entisestä niin ei auta. Meillä on kyllä täällä elämä kuin satumaassa ja kaikkea tapahtuu.

Kaivuri

 Minca on päättänyt olla sukua kaivurille ja kaivaa tontin täyteen ammottavia monttuja ja maata sitten siellä montussa, ja niin on koira muuttunut multaa tiputtelevaksi harmaaksi eläimeksi.

Haista kukkanen, mitään en ole tehnyt ja jos olenkin niin aika pieniä monttuja.

Minca on kyllä niin hauska eläin, tänään huijasin Mincaa ja poistuin pihalta sellaista reittiä, että Minca ei nähnyt että menin sisälle. Minca oli etsinyt minua ja kun en ollut siellä missä minun olisi Mincan mielestä pitänyt olla niin meni Harryn luo valittamaan että mamma on kadonnut. Harry oli sanonut, että mamma meni nukkumaan ja silloin Minca ampaisi sisälle ja suoraan sänkyyn minun viereeni, tsoin en ollut nukkumassa vaan vaihtamassa petivaatteita. Jälleen näkeminen oli todella iloinen.

Olen huomannut, että Minca on todella viisas koira ja ymmärtää uskomattoman paljon sanojen merkityksiä, no me kumpikin puhutaan Mincalle todella paljon.

Parhaiten hän kuitenkin ymmärtää niiden sanojen merkityksen mistä seuraa hänelle jotain hyvää, kuten esim - mammalla on nami - pissalle- mamma meni nukkumaan - syömään - lähdetään - missä hihna - missä pöllö - Minca ei lähde , mamma menee kauppaan - lenkille - hyvää yötä  -  jne.

Omatoimilenkkikö??

 Nyt on mietinnän paikka, mitä ihmettä nyt tapahtuu, eikö mamma viitsi lähteä lenkille, pitääköhän minun ihan itse taluttaa itseni lenkille?

Ai mamma tulee sittenkin, ai mun olisi pitänyt odottaa, että mamma saa kengät jalkaan ensin. No hyvä mennään sitten yhdessä.

Mä sain tänään jotain mikä on mun suurta herkkua, mä sain yhden uuden perunan ja mä söin sen hetkessä ja nyt mä olen ruokalevolla.