Satoi taikka paistoi tuuli tai oli kylmä niin me äidin kanssa nautitaan kesästä joka minuutti. Tänään meidän kirjakerho taas kokoontui terassille illan jo viiletessä.
Myös ystäväni piipahti kesäkahvilla ja juteltavaa kyllä riitti. Kiitos ihanasta kukkasesta. Mincakin on tottunut jo siihen, että äiti liikkuu meillä ja aina kun äiti lähestyy niin heittäytyy heti selälleen että rapsuta vatsasta. Rollaattorikaan ei enää haittaa Mincaa. Sitten laitetaan aivan ihana kuva leonbergin koirista joilta vain siivet puuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti