Surun keskellä

Kaiken surunkin keskellä on pilkahdus iloa, sen tuovat tähän päivään nuo Tinca ja Tosca. Kävimme tänään katsomassa eläinlääkäriasemaa Univet Vettoria Raisiossa. Meidät otettiin vastaan kuin kuninkaalliset, ja pieniä prinsessojahan nämä murut ovatkin, tosin sellaisia XL - prinsessoja. Arvata saattaa, että ruoka on maistunut kun sitä on Paloman toimesta tarjoiltu monen maitohanan voimalla. Tänään pennuille on tehty lääkärin tarkastus ja terveitä tyttöjä molemmat. Hyvät purennat, ei sivuääniä sydämmessä, ei napatyriä ja muistoksi kumpikin sai mikrosirun lapaluiden väliin.

Ihana lääkärimme Jenni tutkii Tincaa

 Me saimme aivan loistavaa palvelua, minä pöpökammoinen nainen, olin tuonut julki huoleni että pennut voivat saada pöpöjä kun tulemme klinikalle. Mutta kyllä minäkin menin melkein sanattomaksi, sillä klinikalla varauduttiin tuloomme, puhdistamalla ja desinfioimalla huone mihin pennut vietiin ja kaikki oli niin viimeisen päälle valmisteltu. Kiitos koko ihanalle henkilökunnalle. Erityiskiitos hoitajalle, joka oli laittanut koko meidän jengille matolääkkeet valmiiksi ja tehnyt hienon ohjeen miten matolääkkeet jakautuvat kissojen, isojen koirien ja pentujen kesken.

Näitä hetkiä on yhä harvemmin

Ne ovat muuttuneet tämän kaltaisiksi ja lyhentyneet muutamaan sekunttiin.

Taitavasti pennut vieläkin yrittävät hetken saada maitoa.

Yhä enemmän pennut leikkivät keskenään

Siskon kanssa on niin mukavaa

Ollaan alla ja ollaan päällä

Minä ja mun sisko.

Belunan Kingly Moriz "Moose"

R.I.P. Belunan Kingly Moriz 19.3.2008 - 30.10.2014 (Teijan oma teksti)
Meidän ihana nallekarhumme, Pikku-Moose, on tänään lähtenyt sateenkaari silloille...
Vielä hetki sitten iloitsimme, kun Moose sai niin suuren hyödyn kurkunpään halvauksen leikkauksesta. Pian kurkunpään leikkauksen jälkeen Moosella alkoi tulla suolisto-oireita, joiden oletimme johtuneen leikkauksen jälkeisestä kipu- ja tulehduslääkityksestä. Asia ei kuitenkaan ollut niin, vaan kun vein Moosen lisääntyneiden suolisto-oireiden vuoksi tänään (jälleen kerran) lääkäriin Moosella todettiin kasvain rakon ja pernan välissä, tarkemmin paksu- ja ohutsuolen liittymässä. Lääkehoitoa tähän ei ole. Myöskään leikkauksesta ei luvattu varmaa apua eikä mitään takeita ja todennäköisyyksiä leikkauksen onnistumisesta voitu antaa... Lisäksi meille kerrottiin leikkauksen suurista tulehdus- ja komplikaatioriskeistä... Ja kun kysyin suoraan lääkäriltä, että mitä hän suosittelisi, niin hän sanoi, että jos koira olisi nuorempi, niin voisi ehkä suositella leikkausta... Moose ei enää kuitenkaan pystynyt ollenkaan kakkaamaan, vaikka kuitenkin yritti... Vielä myös tarjottiin "oireiden mukaista hoitoa" eli kipulääkitystä kotiin ja sitten kun ei enää muuta voi, niin... Mutta oikeesti jos suoli ei enää toimi, niin onko se enää koiran arvoista elämää? Minun mielestäni ei.
Moose eli kuitenkin eläessään täyttä koiranelämää. Se harrasti paljon; vepe, toko, näyttelyt, lastenvedot ja kun vauhti alkoi hieman hidastumaan se aloitti Kennelliiton kaverikoira-toiminnan. Moosesta pidettiin ja Moose piti kaikista. Ikinä ei tarvinnut pelätä, että Moose murisisi tai purisi ketään, koska Moose, erään luonnetesti tuomarin sanoja lainatakseni, "uskoo, että kukaan ei halua sille tai sen omistajalle pahaa".
Olisimme kuitenkin pitäneet mielellämme nallekarhumme vielä ainakin muutaman vuoden. Nyt meidän oli kuitenkin luovutettava.
"Mä annan sut pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu..."

 Moose oli minulle erittäin tärkeä ja rakas pentu, sillä Moose oli ensimmäinen pentu minkä koskaan olen antanut  pois Belunan Kennelistä, muistan aina sen hetken kuin se olisi ollut eilen. Portille ilmestyy auto ja autosta nousee mies ja nainen naisella syli täynnä ruusuja, he olivat Moosen uusi perhe. Samalla kun olin onnellinen että Moose sai ihanan kodin niin se luoumisen tuska tuntui sydämessäni. Kyyneleisin silmin annoin tuon ihanan pienen nallekarhun Teijan syliin. Moose sai viettää riemullista koiran elämää ja Moose oli tärkeä perheelleen niin kuin vain nämä koirat voivat olla. Moose oli mitä ihanin nallekarhu joka rakasti kaikkia. Moose sai myös ihanat lapset Lotta mamman kanssa. Luulempa että isukilla on nyt uusi tehtävä pitää huolta tyttäristään, sillä eiväthän ne ilman isukkia siellä sateenkaarisilla pärjää. Nallekarhu Moose ikuisesti sydämmessä

Hyvää matkaa Moose

 Toivon Teijalle ja Masalle jaksamista suuressa surussaan,  ei ole sanoja millä teitä lohduttaisin.

Taas uusia asioita

Tänään on uusia asioita opittu niin pentulassa kuin pentulan ulkopuolellakin. Olin itse illalla kuuntelemassa Satu Teräväsien luentoa homeopatiasta. Asia varsin mielenkiintoinen, mutta ei mitenkään helppo. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että euroopassa lääkärit määräävät homeopaattisia potilaille ja ne ovat kelakorvattavia lääkkeitä. Koiratkin hyötyvät näistä tuotteista monessa kohden, esim. korvatulehdukst, kipu, hots-spot, silmätulehdukset jne. Pentulassa on tänään syöty ison koira ruokaa.

Kyllä pieni eläin tietää mikä on luu.

Herkkua

Mä syön tän kokonaan

Ja minä tämän

Pennut olivat tarkkana ettei Pilvi päässyt ryöstämään luita.

Pilvellä oli kyllä oma luu, mutta onhan se aina parempi  kolme luuta kuin yksi luu.

 Tänään ollaan sitten ulkoiltu isojen koirien kanssa, tosin isot koirat eivät juuri pennuista välittäneet vaikka vauhdilla niitä tultiinkin katsomaan kun huusin , että vauvat on pihalla.

Pennut on pihalla

Mennään katsomaan vauvoja

Tuolla ne on

Kato nyt ne tulee nuo meidän kaverit

Ai ei ne tulleetkaan tänne

Mä en mene kyllä ihan lähelle.

 

Vieraita pentulatikossa

Tänään luoksemme saapui Heli tuolta Seinäjoelta, eli Nestorin omistaja pentujen isukin emäntä tuli tuomaan isukin terveiset pentusille.

Pennut tekevät tuttavuutta Helin kanssa

Nestorin ja Paloman vauvat

Valokuvassa pitää olla ilmettä

NO osataan me olla nätisti ainakin kaksi sekunttia

Mä vedän sua vähän hiuksista niin tulee toimintavalokuva

Tällainen vieraskin kävi Heliin tutustumassa

Neste Diesel eli Löpö

Sitten punnitaan

Mulla on tassu

Häntä

Päiväunilla

Tää on hyvän makuinen mikä pallukka lienee.

 Kiitos Runtujärven prinsesoille kuvista, tässä Mandy ja Lyyli ovat kuulemma kärppämetsällä. Epäilen kuitenkin että taisi kärppä hieman hasuttaa tyttöjä.

Mä tulen vauhdilla

Kohta löytyy

Mihin se meni

Onneksi jäät sulivat että Lyyli pääsi uimaan. On se sellainen uimari tyttö tuo Lyyli.

Hauska päivä tänäänkin ja pennuilla uusia tapahtumia. Kiitos Heli, että kävit meitä tervehtimässä ja kiitos ihanista lahjoista.

Voi miten paljon syötävää

Tänään pennut ovat päässeet oikeasti ulos ja kyllä siinä pikku tassut vilisivät kun ne painelivat pitkin pihaa, tutkien kiviä, ruohoa,  roskia ja ihan kaikkea ja kaikki olisi pitänyt syödä. Minä juoksin kuin orava niiden perässä ja poimin kiviä suusta pois. Paloma oli ihan ihmeissään kun kumpikin juoksi eri suuntaan.

Nyt ollaan pihalla

Yhdessä nuuskitaan

Mitäs nämä on

Kiire kiire

Kiire kiire

Mamman kanssa ulkoilemassa

Kuinkahan kauan pennut mahtuvat mamman vatsan alle.

Täällä on turvallista

Te olette jo isoja ja selviätte täällä pihallakin

Mä syön näitä vihreitä

Juostaan kilpaa

Kumpi voittaa

Oletko mamma syönyt kiviä pihalla.

Älä höpsi lapseni ei isot koirat syö kiviä

Kohta mä nappasen tuon kukan

Löysin leijonan

Tämän mä syön.

Ihana muru

Sellainen ihana pikisilmä

Nyt lähtee leijonalta korva

Yllätysvieras pentuhuoneessa

Otan tuon vihreän nallen

Ei irtoo vaikka kuinka vetää

Mä en luovuta

 Viime yönä Paloma alkoi ravistella päätään ja vaikka korvat olivat ihan puhtaan näköiset niin aamulla lähdettiin heti käymään lääkäriasemalla tuolla meidän omassa Vetorissa ja ihana Jenni siellä tutki Paloman korvat ja hiiva oli siellä ryöpsähtänyt kasvuun varsinkin toisessa korvassa. No saatiin lääkkeet ja Paloma onkin nukkunut paljon tänään koska joutui raukka viime yönä valvomaan kun korvaa särki. Nyt korvat ovat rauhoittuneet ja kaikki näyttää taas hyvältä. Kysyin myös lääkäriasemalta otanko omat siivousvälineet mukaan kun tuon pennut tarkastukseen , minulle kerrottiin, että pennuille desinfioidaan huone eikä minun todellakaan tarvitse itse siivota. No ainakin otan puhtaita lakanoita mukaan että voin levittää ne tutkimuspöydälle. Taitavat pitää minua hieman omituisena.