Veikkolassa

 Tänään lähdettiin heti aamuvarhain kohti Veikkolan Kylmälää, missä sijaitsee Etelä-Helsingin eläinlääkäriasema, Mincalla oli kontrollikäynti tammikuussa sattuneen tapaturman johdosta (reisilihas revähti). Vaikka Minca voi tällä hetkellä ihan hyvin, ei ontumista, ei kevennystä liikkeessä niin halusin, että hän saa tuon PRP hoidon ja sen Minca tänään sai. Minca on ollut hieman "pökerryksissä" ja levännyt tänään, huomenna varmaan sitten jo voidaan hyvin.

Tässä on hyvä levätä iskän torkkupeiton päällä.

Nyt jaksaa jo hieman kiinnostua mitä siellä naapurin pihalla oikein puuhastellaan. Nyt otetaan rauhallisesti ja aloitetaan viettämään vappua.

Gorgi

 Tänään tapasin kaksi ihastuttavaa gorgia Reinan ja Leonan. Olipas Leona reipas pentu ja suu täynnä ihania teräviä hampaita. Tosi hauska pieni eläin. Reina sitten taas oli tauhallinen aikuinen koira, joka seurasi pennun touhuja välillä hieman arvostellenkin. Ihmisellä on kyllä koiraystävien lisäksi hyvä olla ihmisystäviäkin, vaikka jutut sitten koskisivatkin koiria 😊kiva kyläreissu. Kiitos myös ihanasta piirakkaohjeesta.

Mincan kanssa taas keskustellaan syödäänkö ruokaa vai ei minä tämän taas olen sössinyt nimittäin olen laittanut ruuan joukkoon aina jotain herkkua ja ensi homma meni näin: Syön nuo herkut jätän nappulat. Kun herkut lopetettiin niin sitten ei koske nappuloihin ollenkaan. Tänään tuli kaksi kertaa hakemaan minut ja vei kupin luokse joka oli täynnä ruokaa ja sitten tuijotettiin minua missä herkut, kun herkkuja ei tullut niin sitten en syö. No katsotaan miten tämä tahtojen taistelu jatkuu. Ruokaa on kuitenkin tarjolla.

Huomenna on taas erilainen päivä ja siitä kerrotaan sitten huomisessa blogissa.

Sylikoiran tassuterapia

 Olipas aivan ihana päivä tänään kun saimme vieraaksi Jaanan joka kaipasi tassuterapiaa. Loimua oli kova ikävä ja sitä ikävää meidän sylikoira Minca yritti parhaansa mukaan lievittää. Vierailu oli tunteita täynnä ja toivon niin kovasti, että Jaanan perhe löytää ikioman tassuterapeutin, koska siellä on koiran kokoinen paikka vailla koiraa. Muisteltiin edesmennyttä Loimua ja muutamaa minunkin  karvakuonoa ja heidän tempauksiaan. Keskusteltiin rotujen sairauksista ja yleensä siitä miten tyhjä koti on kun siellä ei ole koiraa.

Siihen Minca asetteli suuren peppunsa Jaanan syliin eikä hän siitä vapaaehtoisesti enää poistunut. Kaikki rapsutukset otettiin vastaan ja mikä hienoa Minca sai örkin joka oli niin rakas lelu että sen kanssa mentiin nukkumaankin.

Kiitos Jaana kun kävit ja Minca odottaa kovasti että tulette uudelleen käymään koko perheen voimin.

Tuulee

 Tänään on tuullut niin että tukka on lähes irronnut päästä ja turkki Mincan ympäriltä. Vastatuuleen kävely ei edes onnistunut ja Mincakin kieltäytyi menemästä vastatuuleen. Onneksi pääsimme metsän suojaan siellä tuuli riehui vain puiden latvoissa ja muuten oli niin ihanaa kävellä polkuja pitkin. Muisteltiin myös Roseá joka nautti tuulisista päivistä, istui korkeimmalla paikalla pihalla ja tuuletti tuuheaa turkkiaan.

Käytiin autoajelulla ja siitä Minca pitää ei kuulu pihaustakaan ja ei haittaa vaikka ei mennä minnekään vaan ajellaan vaan, pääasia että pääsee mukaan. Tänään tapahtui asia mitä olen puoli vuotta odottanut ja ihmetellyt.  Muistatte varmaan, että Rose´kuoli nukkuessaan omalle sohvalleen. Sohva en sen jälkeen tietenkin pesty ja desinfioitu vaikka  mitään eritteitä sohvassa ei ollut nähtävillä. Minca ei ole kertaakaan kiivennyt tuolle sohvalle sen jälkeen ja suunnittelin jo sohvan hylkäämistä. Tänään hän yht äkkiä nousi lattialta ja kiipesi sohvalle.

Voi kun tietäisi mitä Minca ajattelee ja miksi hän tänään päätyi tuohon ratkaisuun.

Takatalvea odotellessa

 Kovin on Suomessa vaihtelevaa tämä kevään tulo. Meillä kukkii sinivuokot ja Vega poika kahlailee lumessa. Ei tarvitse edes matkustaa lappiin vaan ihan muutaman sadan kilometrin päähän.

Meillä siis näyttää tältä.

No uskotaan ja toivotaan että se kesä sieltä kuitenkin tulla porskuttaa.

Nyt lähdemme seuraamaan snookeria joten päätän raporttini tähän.

Hau-hau

 Tänään on taas virallinen koiranpäivä, vaikka jokaisen koiran kodissa koiranpäivä on joka päivä tai ainakin niin pitäisi olla. Kaikkihan me tahdomme antaa koirallemme parasta koiran elämää. On hyvää terveellistä ruokaa, on liikuntaa ja leikkiä on rakkautta ja rajoja siitä on koiran elämä tehty.

Miksi Koiranpäivää vietetään?

Päivän tavoitteita ovat:

• koiran hyvinvoinnin edistäminen

• vastuullisen koiranomistajuuden korostaminen

• koiran merkityksen esiin tuominen yhteiskunnassa

• koirien monien roolien näkyväksi tekeminen (lemmikki, harrastuskaveri, opaskoira, avustaja, virkakoira…)

Suomessa on arviolta noin 800 000 koiraa, ja joka viidennessä taloudessa on koira

Koiranpäivää on vietetty 24.4. 2007 ensimmäisen kerran ja ehdotuksen koiranpäivästi teki aikoinaan kennelliiton kunniajäsen Pertti Kuopila ja niinpä koiranpäivää vietetäänkin juuri Pertin päivänä.

Klo löi jo viisi

 Ei kun sehän löi jo kahdeksan ja melkein puoli yhdeksän ja mitä täällä tapahtuu, no Minca nukkuu.

Minca osaa kyllä nauttia löhöilystä. Ei haittaa vaikka kaikki muut nousee ylös niin hän jatkaa vain nukkumista. Aamupalakin sitten vasta joskus 10 maissa.

No nyt Minca on jälleen vetäytynyt nukkumaan taitaa olla iltauninenkin. Hassu pieni eläin hän on.