Hau-hau-hauskaa Vappua

 

Vappua vietetty hyvin rauhallisissa tunnelmissa, vähän grillailtu ja syöty herkkuja. Minca on tänäänkin ollut aika väsynyt, mutta muuten iloinen itsensä.Puhalleltiin Mincan kanssa ilmapalloja.

Huomisesta odotetaan hyvin lämmintä päivää joko se toteutuisi olisi kiva puuhastella pihalla.  Olen seuraillut aina välillä noita live-lähetyksiä norppa-live , lapinpöllö-live ja sääksi-live, ovat kyllä mielenkiintoisia seurata.  Lapinpöllö kököttää 5 munan päällä ja kumppani tuo aina välillä myyrä tai hiiren ruuaksi.  Sääksi sen sijaan salaa kalaa. Norpat ovat vain hyvin hetkellisesti vierailleet näkyvillä. Tämä taitaa kyllä olla merkki jostain kun vapun juhlinta on vaihtunut luontoliven seuraamiseksi 😄varmaa on kuitenkin huomenna ei ole krapulaa.

Toinen nautinto onkin sitten saunominen ja siinäkin pysyy pää selvänä.

Veikkolassa

 Tänään lähdettiin heti aamuvarhain kohti Veikkolan Kylmälää, missä sijaitsee Etelä-Helsingin eläinlääkäriasema, Mincalla oli kontrollikäynti tammikuussa sattuneen tapaturman johdosta (reisilihas revähti). Vaikka Minca voi tällä hetkellä ihan hyvin, ei ontumista, ei kevennystä liikkeessä niin halusin, että hän saa tuon PRP hoidon ja sen Minca tänään sai. Minca on ollut hieman "pökerryksissä" ja levännyt tänään, huomenna varmaan sitten jo voidaan hyvin.

Tässä on hyvä levätä iskän torkkupeiton päällä.

Nyt jaksaa jo hieman kiinnostua mitä siellä naapurin pihalla oikein puuhastellaan. Nyt otetaan rauhallisesti ja aloitetaan viettämään vappua.

Gorgi

 Tänään tapasin kaksi ihastuttavaa gorgia Reinan ja Leonan. Olipas Leona reipas pentu ja suu täynnä ihania teräviä hampaita. Tosi hauska pieni eläin. Reina sitten taas oli tauhallinen aikuinen koira, joka seurasi pennun touhuja välillä hieman arvostellenkin. Ihmisellä on kyllä koiraystävien lisäksi hyvä olla ihmisystäviäkin, vaikka jutut sitten koskisivatkin koiria 😊kiva kyläreissu. Kiitos myös ihanasta piirakkaohjeesta.

Mincan kanssa taas keskustellaan syödäänkö ruokaa vai ei minä tämän taas olen sössinyt nimittäin olen laittanut ruuan joukkoon aina jotain herkkua ja ensi homma meni näin: Syön nuo herkut jätän nappulat. Kun herkut lopetettiin niin sitten ei koske nappuloihin ollenkaan. Tänään tuli kaksi kertaa hakemaan minut ja vei kupin luokse joka oli täynnä ruokaa ja sitten tuijotettiin minua missä herkut, kun herkkuja ei tullut niin sitten en syö. No katsotaan miten tämä tahtojen taistelu jatkuu. Ruokaa on kuitenkin tarjolla.

Huomenna on taas erilainen päivä ja siitä kerrotaan sitten huomisessa blogissa.

Sylikoiran tassuterapia

 Olipas aivan ihana päivä tänään kun saimme vieraaksi Jaanan joka kaipasi tassuterapiaa. Loimua oli kova ikävä ja sitä ikävää meidän sylikoira Minca yritti parhaansa mukaan lievittää. Vierailu oli tunteita täynnä ja toivon niin kovasti, että Jaanan perhe löytää ikioman tassuterapeutin, koska siellä on koiran kokoinen paikka vailla koiraa. Muisteltiin edesmennyttä Loimua ja muutamaa minunkin  karvakuonoa ja heidän tempauksiaan. Keskusteltiin rotujen sairauksista ja yleensä siitä miten tyhjä koti on kun siellä ei ole koiraa.

Siihen Minca asetteli suuren peppunsa Jaanan syliin eikä hän siitä vapaaehtoisesti enää poistunut. Kaikki rapsutukset otettiin vastaan ja mikä hienoa Minca sai örkin joka oli niin rakas lelu että sen kanssa mentiin nukkumaankin.

Kiitos Jaana kun kävit ja Minca odottaa kovasti että tulette uudelleen käymään koko perheen voimin.

Tuulee

 Tänään on tuullut niin että tukka on lähes irronnut päästä ja turkki Mincan ympäriltä. Vastatuuleen kävely ei edes onnistunut ja Mincakin kieltäytyi menemästä vastatuuleen. Onneksi pääsimme metsän suojaan siellä tuuli riehui vain puiden latvoissa ja muuten oli niin ihanaa kävellä polkuja pitkin. Muisteltiin myös Roseá joka nautti tuulisista päivistä, istui korkeimmalla paikalla pihalla ja tuuletti tuuheaa turkkiaan.

Käytiin autoajelulla ja siitä Minca pitää ei kuulu pihaustakaan ja ei haittaa vaikka ei mennä minnekään vaan ajellaan vaan, pääasia että pääsee mukaan. Tänään tapahtui asia mitä olen puoli vuotta odottanut ja ihmetellyt.  Muistatte varmaan, että Rose´kuoli nukkuessaan omalle sohvalleen. Sohva en sen jälkeen tietenkin pesty ja desinfioitu vaikka  mitään eritteitä sohvassa ei ollut nähtävillä. Minca ei ole kertaakaan kiivennyt tuolle sohvalle sen jälkeen ja suunnittelin jo sohvan hylkäämistä. Tänään hän yht äkkiä nousi lattialta ja kiipesi sohvalle.

Voi kun tietäisi mitä Minca ajattelee ja miksi hän tänään päätyi tuohon ratkaisuun.

Takatalvea odotellessa

 Kovin on Suomessa vaihtelevaa tämä kevään tulo. Meillä kukkii sinivuokot ja Vega poika kahlailee lumessa. Ei tarvitse edes matkustaa lappiin vaan ihan muutaman sadan kilometrin päähän.

Meillä siis näyttää tältä.

No uskotaan ja toivotaan että se kesä sieltä kuitenkin tulla porskuttaa.

Nyt lähdemme seuraamaan snookeria joten päätän raporttini tähän.

Hau-hau

 Tänään on taas virallinen koiranpäivä, vaikka jokaisen koiran kodissa koiranpäivä on joka päivä tai ainakin niin pitäisi olla. Kaikkihan me tahdomme antaa koirallemme parasta koiran elämää. On hyvää terveellistä ruokaa, on liikuntaa ja leikkiä on rakkautta ja rajoja siitä on koiran elämä tehty.

Miksi Koiranpäivää vietetään?

Päivän tavoitteita ovat:

• koiran hyvinvoinnin edistäminen

• vastuullisen koiranomistajuuden korostaminen

• koiran merkityksen esiin tuominen yhteiskunnassa

• koirien monien roolien näkyväksi tekeminen (lemmikki, harrastuskaveri, opaskoira, avustaja, virkakoira…)

Suomessa on arviolta noin 800 000 koiraa, ja joka viidennessä taloudessa on koira

Koiranpäivää on vietetty 24.4. 2007 ensimmäisen kerran ja ehdotuksen koiranpäivästi teki aikoinaan kennelliiton kunniajäsen Pertti Kuopila ja niinpä koiranpäivää vietetäänkin juuri Pertin päivänä.

Klo löi jo viisi

 Ei kun sehän löi jo kahdeksan ja melkein puoli yhdeksän ja mitä täällä tapahtuu, no Minca nukkuu.

Minca osaa kyllä nauttia löhöilystä. Ei haittaa vaikka kaikki muut nousee ylös niin hän jatkaa vain nukkumista. Aamupalakin sitten vasta joskus 10 maissa.

No nyt Minca on jälleen vetäytynyt nukkumaan taitaa olla iltauninenkin. Hassu pieni eläin hän on.

Wili

 Olipas niin hauska päivä kun olimme saaneet kutsun kahvikutsuille. Ihanaa kun tavattiin Wili leonberginkoira ja sitten kaupanpäällisinä vielä ihania "koiraihmisiä". Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka ja paljon ja kaksi tuntia hävisi kuin siivillä. Kaiken kruunasi ihanat herkut kahvipöydässä. Suuri kiitos.

Aivan ihana suuri vilkas leopoika. Kotiin tuomisina Mincalle olikin sitten sellainen paketti pojan tuoksua, että Minca oli ihan seota. Meidät nuuskittiin todella tarkasti.

Illan tullen pieni koira väsähtää, käytiin vielä iltalenkillä ja nyt sitten alkaa silmä painua kiinni.

Hemmottelua

 Kun itse joskus pääsee hierontaan niin se on oikeaa hemmottelua kun kireydet helpottaa. En tiedä ajatteleeko koira samalla lailla, mutta tänään Minca lähti hierontaan. Mincalle on selvästi jo tullut ymmärrys miksi sinne mennään , ruusupeitto kun levitetään hieronta-alustalle niin siihen Minca parkkeeraa ja mikä on käydä ruusupeitolle kun häntä kutsutaan prinsessaksi. Välillä piti nousta ylös ja mennä tarkistamaan minne tuo hämähäkki tuolla seinän vieressä on menossa. Sitten piti ilmoittaa kovalla mölinällä kuuletko mamma sun puhelin soi, no kuulinhan minä kun satuin olemaan siinä vieressä. Minca on minun oma puhelinhälyyttäjä. Osan aikaa Minca osasi jo rentoutua kyljelleen ja lopuksi olisi sitten jo unikin tullut silmään. Kotona on uni tullut koko illan silmään.

Niin ihanaa kun voi tarjota koiralleenkin hemmotteluhetken.

Tavallinen kevätpäivä

 Taas kaunis kesäpäivä takana ja Minca on kovasti ottanut aurinkoa viihtyy niin hyvin tuolla omalla vartiopaikallaan.

Siivottiin myös pihamaata tänään ja monta kottikärryllistä vietiin taas pois pihalta. Huomenna on taas Mincan hierontapäivä, toivottavasti Minca tykkää ajatuksesta.

Rajavartija iltakierroksella. Täytyy ne aidat tarkistaa ettei vain pupujussit tule pihalle. Orava on aikamoinen kiusan kappale kun uskaltaa kirmata pihalla.

Vuokkojen taikaa

 Sinivuokot ovat jo kauan kukkineet ja tänään myös valkovuokot ovat avanneet silmänsä.

Valkovuokko kertoo puhtaudesta, viattomuudesta, rauhasta ja rakkaudesta ja ennen kaikkea siitä että kevät on täällä.

Bernhardilaiseen liittyvät uskomukset korostavat sen älykkyyttä, vaistoja, lempeyttä ja sankarillisuutta. Osa tarinoista on totta, osa romantisoituja, mutta yhdessä ne ovat tehneet rodusta yhden maailman tunnetuimmista pelastuskoirista

Kuudes aisti” – yliluonnollinen säävaisto

Vanhan uskomuksen mukaan bernhardilaisella on ylimaallinen kyky aistia lähestyvät myrskyt ja vaarat etukäteen. Tätä pidettiin syynä siihen, miksi ne olivat niin tehokkaita lumivyörypelastajia.

Hieno päivä tänäänkin ja kaikki meidän ikkunat on nyt pesty ja voidaan katsella ihanaa keväistä luontoa.

Kesän lapsi mä oon

 Kyllä on ihana seurata kuinka tuo meidän Minca nauttii lämmöstä ja kesästä vai kevätkö se vielä on. Lämmintä oli tänään oikein kivasti. Saatiin levitettyä ja täytettyä kaikki minun kukkaruukkuni ympäri pihaa. Ikkunat tuli myös pestyä ja sen päälle syötiin oikein pihviä kukka kuorrutuksella.

Hetken levähdys ja sitten saunaan ja nyt on aivan mahdottoman väsähtänyt olo.

Meidän auringonpalvoja. Samalla ainakin toinen silmä valvoi mitä ihmettä nuo ihmiset äheltää noiden ruukkujen kanssa.

Lumo

 Käytiin viikolla pikaisesti tervehtimässä Lumoa ja kaveruksia. Kyllä veteraani koira on niin ihana ja kyllä hän osaa käyttää hyödyksi kasvattajan hellämielisyyden, pitihän hänen vähän saada maistaa kasvattajan lautaselta jäätelöä, se oli palkka kun Lumo osaa niin hienosti käskyn "oma peti", no kestossa voi olla vielä hieman toivomista, mutta kuka sitä nyt omalla pedillä tönöttää kun kasvattaja on tullut seurustelemaan.

Niin kauniisti on rouva Lumo jo hieman saanut harmaata ohimolle ja kuonon ympärille, mutta silmä on kirkas kuin pennulla konsanaan. Kiitos tarjoiluista oli ihanaa tavata Lumoa.