Olipas aivan ihana päivä tänään kun saimme vieraaksi Jaanan joka kaipasi tassuterapiaa. Loimua oli kova ikävä ja sitä ikävää meidän sylikoira Minca yritti parhaansa mukaan lievittää. Vierailu oli tunteita täynnä ja toivon niin kovasti, että Jaanan perhe löytää ikioman tassuterapeutin, koska siellä on koiran kokoinen paikka vailla koiraa. Muisteltiin edesmennyttä Loimua ja muutamaa minunkin karvakuonoa ja heidän tempauksiaan. Keskusteltiin rotujen sairauksista ja yleensä siitä miten tyhjä koti on kun siellä ei ole koiraa.
.jpg)
Siihen Minca asetteli suuren peppunsa Jaanan syliin eikä hän siitä vapaaehtoisesti enää poistunut. Kaikki rapsutukset otettiin vastaan ja mikä hienoa Minca sai örkin joka oli niin rakas lelu että sen kanssa mentiin nukkumaankin.
Kiitos Jaana kun kävit ja Minca odottaa kovasti että tulette uudelleen käymään koko perheen voimin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti