Lunta

 Tänään kun lähdettiin Mincan kanssa ulos niin huomattiin heti, että nyt on satanut lunta, sitä  oli puussa ja maassa. Kaikesta huolimatta uskallettiin lähteä lenkille.

Sitten tunteillaan hetki yhdessä.

Kun katsot minuun, maailma hiljenee hetkeksi. 

Ei kiirettä, ei vaatimuksia, vain sinun rauhasi ja minun sydämeni, samassa rytmissä.

Sinä olet suuri, mutta sylissäni lepää

jotain vielä suurempaa:

luottamus, joka ei horju,

rakkaus, joka ei kysele.

Ja kun nojaat minuun, tiedän olevani kotona. Pieni muruseni, sinä kannat mukanasi kokonaisen universumin lempeyttä.

Hiljaisessa hetkessä, oven suulla, seisot vierelläni kuin sydämen kaiku. 

 Suuressa maailmassa olet minulle pieni, mutta rakkaudessa ääretön, lämmin ja vakaa.

Turkkisi tuoksu on koti, katseesi pehmeä lupaus: “Minä olen tässä.” Ja niin olet – aina, pieni muruseni, suuri sydämeni valtias.

Hammashuolto

Jos koirasi hengitys joskus muistuttaa sellaista tuulahdusta, jonka voisi kuvitella tulevan muinaisesta luolasta, jossa lohikäärme on säilyttänyt vanhoja eväitään… on ehkä aika miettiä hammashuoltoa. Koirien hammashuoltoon voit vaikuttaa omilla valinnoillasi. Koirat eivät valitettavasti harjaa itse hampaitaan. Puruluut eivät riitä puhdistamaan hampaita riittävästi vaan se vaatii säännöllistä harjausta. Hoitamaton suu haisee pahalle, ikenet voivat tulehtua, koiralla on kipuja, suu voi tulehtua ja se saattaa vaikuttaa sydämeen ja koiran munuaisiin, tämä taas saattaa johtaa hampaiden menetyksiin.

Opeta koira tykkäämään hampaiden harjauksesta. Kosketa kuonoon - palkka - kosketa huuliin - palkka - kosketa hampaisiin - palkka. Toista kunnes koira alkaa pitää harjauksesta runsaan palkan toivossa, älä etene liian nopeasti.

Jos huomaat punoitusta, verta, murtuneita hampaita tai koira alkaa pureskella toispuoleisesti, on aika varata aika eläinlääkärille. Koiran hammashuolto ei ole rakettitiedettä — enemmänkin pieni, säännöllinen rutiini, joka säästää koiralta kipua ja omistajalta isoja eläinlääkärilaskuja.

Ja mikä parasta: kun koiran suu voi hyvin, sen hengitys ei enää muistuta muinaista luolaa. Kaikki voittavat.

Kodin karvamailma

 Tässä olen useasti miettinyt Mincan karvanlähtöä ja edesmenneiden leojen karvanlähtöaikaa, että miten ne oikeastaan eroavat toisistaan. Olen tehnyt pienen vertailun asiasta. Karvanlähtöaikaan imurista tulee paras kaverisi, sillä karvanlähtöaika ei katso aikaa ei paikkaa.Mietitään ensin pitkäkarvainen koira. Karva irtoaa pehmeinä pörröisinä tukkoina ja ilmassa leijailee karvaa joka laskeutuu kaikkialle, sekä piiloutuu sohvien ja sänkyjen ja kaappien alle. Harjaaminen onkin sitten oma rituaalinsa harjaat ja harjaat ja harjaat ja ihmettelet miten karvaa voi lähteä enemmän kuin koiraan on mahdollista edes mahtua. Vaatteesi muuttuvat kaikki villavaatteiksi, no lämpimiähän ne ovat. Pyysin tekoälyä kuvittamaan kertomukseni ja tässä tulos.

Sitten tarkasteluun lyhytkarvainen koira eli Minca. Mincan karva on pientä, terävää ja päättäväistä. Karvat eivät leijaile minnekään ne tunkeutuvat kaikkialle. Ne tunkeutuvat vaatteiden sisään sohvan sisään, mattoihin ja ihan kaikkialle. Ne seuraavat sinun mukanasi mihin sitten menetkään. Lyhytkarvainen koira ei tee pesiä sängynalle vaan se tekee panssaripiikkejä jotka voivat tunkeutua jopa sormeesi.

Voittajaa tässä kilpailussa ei taida olla mutta häviäjän kyllä tiedän. Keväistä puuhaa tämä koirien harjaus ja syksyllä sitten uudestaan. Keväällä koiran turkki reagoi valonmäärään kun päivät pitenevät koiran elimistö tulkitsee talvi on ohi ja paksun lämpimän talvikarvan voi pudottaa pois ja kasvattaa tilalle kevyemmän kesäturkin. Syksyllä kun päivä lyhenee niin  sitten taas kesäkarvasta luovutaan ja tilalle kasvatetaan talvikarva joka on lämmin ja paksu.

Kiitos tekoälylle kuvituksesta.

Kevät on koiran parasta aikaa

Eilen blogissa käsiteltiin kevään vaaroja koiralle, mutta kyllä keväässä on paljon hyviä asioita. Lumi väistyy ja metsäpolut paljastuvat, ilma on täynnä tuoksuja. Esimerkiksi minun hajukoirani liikkuu luonnossa kuin pikakelauksella oleva imuri.

Metsä on kuin suuri seikkailupuisto, sulanut maa, lehdet ja oksat sekä eläinten jäljet aivan loputtomasti tutkittavaa ja ennen kaikkea haisteltavaa. Rauhallinen metsälenkki jolloin koira saa haistella väsyttää koiraa tehokkaammin kuin moni pitkä lenkki ilman haiteluita.

Metsässä voit tehdä koiran kanssa pieniä lihaskuntoharjoituksia, kiivetä loivia mäkiä, hypellä kaatuneiden puiden yli, kiivetä kiville, tasapainoilla kannoilla. Muista kuitenkin samalla pitää huolta koiran lihaskunnosta, hieronta tekee hyvää koirankin lihaksille kaiken kevään jäisillä poluilla liukastelun jälkeen. Nyt on aika myös aktivoida koiraa erilaisilla leikeillä piilotella etsittävää, tehdä lyhyitä tottelevaisuus harjoituksia eri ympäristöissä, kontaktiharjoitukset ovt aina hyödyllisiä.

Kohta myös uintihetket ovat mahdollisia kunhan vedet hieman lämpenevät. Nautikaa yhdessä liikkumisesta ja viihtykää luonnossa.

Kevään vaarat

 Vaikka kevät on aivan ihana vuodenaika niin onhan siinäkin omat vaarans ja kiusansa koirille. Kun lämpötila on plussalla niin silloin myös punkit nuo pienet pirulaiset heräävät toimintaan. Käärmeet on tietenkin hyvin tunnettu vaara, Maaliskuun lopun ja huhtikuun alun lämpöiset säät suosivat runsasta käärmekesää joten ollaan varovaisia.

Sitten pitää muistaa taas se, että koiraa ei saa jättää autoon koska vaikka ulkona ei ihan helle olisikaan niin autossa koiralle tulee tukalat olot yllättävän nopeasti ja lämpöhalvaus.

Lämpeneviin vesiin myös syntyy sinilevää joten juomista  kannattaa välttää, kuten uimistakin. Sitten on vaara mitä ei tule ajatelleeksikaan, nimittäin lumen alta paljastuvat roskat ja jätteet mitä sinne on syksyllä jäänyt ja koirahan nappaa helposti "herkkupalan" suuhunsa josta voi sitten seurata vatsanväänteitä ja ripulia ja oksennusta.

Pistävät hyönteiset myös heräävät ja pistos suun alueelle voi olla hyvinkin vaarallinen. Sitten on siitepöly mikä saa myös koiran silmät helposti vuotamaan varsinkin jos luomet ovat avoimet. Silmähuuhde on helppoapu jolla koirien silmistä voi huuhdella siitepölyt ja muutkin roskat pois.

HYönteisten pistot voivat saada ihon kutisemaan ja koira raapii ihon rikki ja kostea ja lämmin sää saa sitten hots-spot-ihottuman valloilleen. Syy kyseiseen ihottumaan on iholle pääsevä Staphylococcus-bakteeri.

Kaikesta huolimatta nautitaan lämmöstä, auringosta, leskenlehdistä ja linnunlaulusta. Tänäänkin joutsenet lensivät kohti pohjoista ja heidän äänensä kaikui pitkälle.

Jämälankapäivät

Toinen valmiina ja toinen pieninä kerinä vieressä. Olen yrittänyt kutoa noita jämälankoja pois kun niitä aina kertyy ja niistä saa sitten värikkäitä sukkia.

Kun portti aukeaa niin Minca on niin varma että nyt sitten mennään autolla jonnekin, Minca tykkää matkustaa autossa.

Lenkillä ollaan käyty ja joka aamu kun halutaan että mahdolliset käärmeet eivät ole vielä nousseet maan pinnalle. Minca kun on tuollainen "imuri" joka kulkee tienreunoja niin tarkkana saa olla.

Hieman on tuo juoksu vienyt ruokahalua ja kovasti se tuntuu myös väsyttävän pientä koiraa. Hyvin Minca putsaa itseään ei ole isoja lätäköitä lattialla.
 

Jotain pientä ja jotain suurta karvaista

 Tänään pääsin tapaamaan kahta ihanuutta ystävän uutta pentua ja sitten hänen leoaan. Kyllä oli hauska seurata kun toinen on peini kirppu tuon leon rinnalla, mutta niin kaunis ja vikkelä. Ihanan sosiaalinen pentu ja iso siskokin oli jo hyväksynyt, että pieni pentu oli tullut taloon. Eipä tee hyvää mun pentukuumeelle tuollaiset suloisuudet.

Kuvien ottaminen oli vähintäänkin haasteellista kun aina toinen oli jo menossa tai väärinpäin tai sitten vain mustaa keskellä kuvaa. Yritystä kuitenkin oli. Kiitos kun saimme käydä tutustumassa.

Ilon kautta

 Ei voi kun nauraa kun katselee tuon koiran ilmeitä kun  hän nauttii luonnossa juoksemisesta ja keväästä.

Välillä ihan pelottaa kun tuota vauhtia on niin valtavasti, että törmää johonkin puuhun, mutta onneksi ei. Kuvissa esiintyy pystykorvainen bernhardilainen. Kynnet on nyt leikattu joten sekin asia on kunnossa, tosin Mincan mielestä ihan turha toimenpide. Turkinhuolto on niin helppoa - suurinpiirtein pyyhkäiset pölyt pois 😂

Tasan kaksi vuotta

 

Tasan kaksi vuotta sitten käytiin hakemassa Minca kotiin kasvattaja Annen luota. Oli se onnellinen hetki kun saimme pennun kotiin. Nyt Mincasta on kasvanut hieno neitokainen joka aloitti juoksunsa ja on hieman "masentunut" joten yritettiin tänään keksiä kivaa tekemistä jotta mokoma naisten juttu unohtuisi.

Pallopeli piristää aina ja pihalla niitä löytyy joka lähtöön. Ruoka ei oikein ole maistunut mutta illan tullen kuitenkin syötiinkin ihan hyvin. Lenkit ovat todella hitaita kun pitää joka viiden metrin jälkeen pissata terveiset naapurin uroksille. Anteeksi 🙈. Olen kyllä onnellinen että Mincalla on paljon tilaa juosta ja touhuta. pihallakin.

Jii-Teen Minca Manetta elämämme ilo ja valo.