Vadelmat

 Nyt ovat kaikki vadelmat poimittu tai oikeastaan syöty, teho poimija oli aamulla työssään ja nips ja naps kaikki katosivat parempiin suihin.

Todella hienosti puikkelehti Minca tuolla narujen välissä popsimassa herkut. On se sellainen herkkupeppu koko koira. Suotakoon Mincallekin vadelmia, koska me saatiin Harryn kanssa tänään myös herkkuja kun oltiin kylässä.

Nyt ollaan sitten kaikki herkuteltu tänään, no kotiin tultua keitin sitten kurkkukeittoa vastapainoksi herkuille, mutta tosi hyvää sekin oli minusta, Harry ei syönyt vaan kaivoi pitsan esille.

Oppia ikä kaikki

 Minca on oppinut, että aina kun menen kasvihuoneelle niin sieltä saa pienen kurkun ja aina kun menen vadelma pensaille niin sieltä saa vadelmia. Olisipa kiva kun tuo koira oppisi ihan itse keräämään marjoja. Tänään satoi taas aamusta vettä ja päätettiin Harryn kanssa lähteä "lumpustelemaan". Minun teki mieli herneitä ja niitä lähdettiin ensin hakemaan no se oli melko turhaa ne on kaikki syöty. Sitten lähdettiin etsimään minulle kävelykenkiä ja jo toisessa kaupassa minun silmäni osuivat kenkiin no ei ne kävelykengät olleet mutta en vain voinut niitä vastustaa, yritin kyllä, mutta ei onnistunut.

Katsokaa nyt eihän noita voinut vastustaa ja kaiken lisäksi ne ovat todella hyvät jalassa. Kengät ovat Laura Vitan Kalineo nilkkurit. Olen tosi onnellinen noista kengistä, mutta kävelykenkiähän minulla ei edelleenkään ole,  mutta kyllä noita sadepäiviä vielä tulee niin että päästään jatkamaan hyvin alkanutta kenkien etsintää. Seuraavaksi mentiin Ekotorille ostamaan Uhtua-kahvikuppeja, koska minulta puuttuu kaksi niitä ja viimeksi kun ostin ja luulin löytäneeni oikean kokoisen niin sillä aikaa kun toin ne kotiin ne olivat kutistuneet pieniksi, joten tänään ostin sitten neljä kuppia lisää joten nyt minulla on 6 kpl niitä vääränkokoisia kuppeja ja puuttuu edelleen kaksi niitä mitä tarvitsen. Hauska päivä yhdessä.

Taas ropisee

 Tänään sitten laitettiin kumisaappaat jalkaan ja sadetakki päälle kun lähdettiin lenkille. Mincan turkki taisi kastua, mutta se ei haitannut Mincaa. Kasvihuoneessa ampparitkin pysyttelivät sisätiloissa vaikka avasin heille aamulla oven, no kuka haluaa lennellä rankkasateessa.

Kukkia ei tarvitse kastella, mutta nyt sitten pitää käydä tyhjentämässä kukkien alusastioita, etteivät ne huku veteen.

Kalenteri näyttää tyhjältä tällä viikolla, mutta saapas nähdä mitä päivät tuovat tullessaan.

Vierailu

 Koirien kasvattaminen on niin paljon muutakin kuin vain koiria, se on myös ystäviä jotka jäävät elämään vaikka kasvatti onkin jo poistunut. Ystäväni Tiina kävi koiraterapiassa, hän kaipasi koirankarvoja ja kuolaa ja niitä Minca hänelle mielellään järjesti. Rose´kin sai kauniin muistokynttilän ja minä aivan ihanan synttärikortin ja keijutalon pimeneviin iltoihin. Kun on taito hyppysissä syntyy kauniita asioita. Kiitos Tiina vierailusta. Minca oli niin iloinen kun oli vieras joka oli vain häntä varten tullut ja rapsutuksia riitti.

Kiitos Tiina käynnistä oli aivan ihanaa tavata ja kiitos niin lämpimistä halauksista. Rosen muistokynttilä on kaunis ja ihana synttärikorttini on aivan upea puhumattakaan tuosta kauniista keijutalosta.

Ihana päivä meidän kaikkien mielestä.

Aina jotain keksitään

 Tänään pääsimme viettämään syntymäpäiviä kun Levi täytti 8 vuotta (veljeni lapsenlapsi), juhlat olivat hienot, paljon lahjoja kakkua ja toimintaa.

Minca odotti kiltisti kotona ja kun tultiin kotiin niin ryhdyttiin vähän leikkimään palloilla ja aikani niitä hänelle heittelin, mutta kun lopetin niin se ei sitten sopinutkaan Mincalle vaan hänpä keksi kun käy nappaamassa minun mattoni niin johan toiminta jatkuu.

Jossain vaiheessa melkein luulin että Minca on aikuistumassa, tänään tuntuu taas että Minca on tulossa uudelleen pennuksi. Hakee eteisestä kenkiä ja vie ne pihalle, varastaa mattoja juoksee kuin viirupää pihalla. No kivahan se on että puuhaa riittää.

Lauantai kimppu ja ihan itse poimin ja suunnittelin. Ihania nappikukkia löytyi aamulla lenkiltä.

Aina sattuu ja tapahtuu

 Meinasi itsellänikin pokka pettää. Vaihdoin puhelimen viime torstaina ja minua palveli DNA Raision liikkeessä kesätyöntekijä. Hän sanoi että nyt ei tuo vaihtoluuri ohjelma ole käytössä joten voin tuoda myöhemmin vanhan puhelimeni arvioitavaksi. Kysyin häneltä että voinko samalla tuoda kaikki vanhat puhelimeni arvioitaviksi. Se sopi hänelle oikein hyvin ja hän kertoi että niistä voi saada jopa muutaman euron hyvitystä. No minäpä pakkasin puhelimet laukkuun ja menin tänään liikkeeseen ja kyseinen myyjä ei ollut paikalla vaan kolleega katsoi minun kassiani jossa oli 17 puhelinta ja sanoi ei hyvänen aika. Ihan hirvee homma jokaisesta pitää täyttää oma lappunsa ja tehdä oma ostotarjouksensa ja arvio. Hän kysyi sopiiko, että tulen tunnin päästä kun kyseinen myyjä on paikalla joka tämän luvan on antanut. No menin tunnin päästä takaisin ja kesätyöntekijä oli paikalla, ilme oli hyvin vakava, mutta hyvin asiallisesti hän lähestyi asiaa (kolleegat olivat tukehtua nauruunsa). Täytyy sanoa että olipas nuorimies oikeassa työpaikassa, hyvin asiallisesti hän käsitteli asiaa ja toki olisin ollut valmis luovuttamaan nuo vanhat puhelimeni kierrätykseen ilman korvaustakin, mutta halusin katsoa miten asiani etenee. Hän tarkasteli puhelimet ja kertoi millä puhelimella olisi hieman arvoa ja sen hän halusi ostaa ja täyttää siitä ostotarjouksen ja lopuista hän sitten tarjosi hyvitykseksi puhelintarvikkeita. Lopuksi häntä jo alkoi naurattaa ja hän sanoi, ettei kyllä olisi odottanut mitään tällaista määrää puhelimia kun luvan antoi. Lopuksi sanoin että tästä liikkeestä poistuu tyytyväinen DNA:n asiakas ja kiitos tyylikkäästä asioiden hoidosta. Työkavereiden mielestä olisin voinut vaatia jokaisesta puhelimesta täytettäväksi arviointilomakkeen, kuulemma siperia opettaisi parhaiten. No en minä ollut ilkeä nuorelle miehelle joka hoiti asian tyylikkäästi.

Puhelin sai tänään arvoisensa kuoret.

Minca sai tänään illalla hepulikohtauksen ja käyttäytyi aivan kummallisella tavalla. Alkoi juosta ympäri tonttia ihan tuhatta ja sataa sillä seurauksella, että juoksi minua päin ja lensin kaaressa maahan, onneksi mitään ei mennyt rikki. Seuraavaksi hän päätti repiä minun istuttamani saniaisen ja kun sitä ei saanut tehdä hävisi ja hetken kuluttua Harry kysyi mikä kauhea puun oksa sillä nyt on. Tarkempi tarkastelu kertoi, että nyt oli revitty isosta alppiruususta ihan niin kuin puolet pois.

No tekemiseni ovat vahvasti liioiteltuja 

Ehkä vähän innostuin

Kukkia

 Pihalla kukkii nyt todella paljon on aivan ihana kulkea kukkien joukossa. Ei yhtään harmita kastella näitä kaunokaisia vaikka siihen saakin reilun tovin vierähtämään.

Mincakin tykkää tepastella kukkatarhassa. Minca on antanut kaikkien kukkien olla rauhassa, niin paljon on muuttunut viime kesästä.

Meillä oli pieni yhteen törmäys kasvihuoneen vuokralaisten kanssa. Olin sulkemassa kattoikkunaa kasvihuoneessa ja ote lipesi ja se paukahti vauhdilla kiinni ja sai hälytyksen aikaiseksi ja ampiaiset syöksyivät ulos pesästä ja minun hiuksiini. No  minä vauhdilla ulos kasvihuoneesta huitoen amppareita pois hiuksista, kaikki hyvin yksikään ei pistänyt minua.

No meidän yhteiselo jatkuu ja yritän olla tarkempi touhuissani etten häiritse vuokralaisiani. Minulla on jo ensi kesäksi suunnitelma miten ehkäisen, ettei kuningattaren valinta ole taas meidän kasvihuone vaan jokin muu paikka. Onhan se hieman kuumottavaa tämä yhteiselämä, mutta selvitin että vasta 20-30 pistosta jos saa niin pitää olla huolissaan.

Toisessa kasvihuoneessa ei ole yhtään pesää ja se onkin ihan kiva. Tämä kesä on ollut ihan kivaa aikaa kun ei ole salivuoroja ei jumppia vaan voi nukkua aamulla pitkään.