Eilen huomasin, että olin hukannut mieheltäni saamani kultaisen rannekorun ja se harmitti minua suunnattomasti. Kerroin asiasta ystävälleni niin hän lohdutti minua sanomalla, että älä ole huolissasi kulta tulee aina takaisin. Tänään tuo asia toteutui ja ranneketju löytyi pihamaalta minne se oli pudonnut. Hinoa asia ketjun löysi mieheni joten sain sen häneltä toisen kerran.
Tänään lähdin metsään hakemaan tuota kuvan harrasta tunnelmaa , mutta se ei tänään toteutunut. Hetken metsässä kuljettuamme alkoi kuulua koiran haukuntaa ja lapinkoira syöksyi kuusikosta villisti haukkuen , koira oli irrallaan ja sen perässä juoksi nainen joka yritti sitä saada kiinni. Koira riekkui ympärillämme ja sai tietenkin Mincankin innostumaan, sain kuitenkin Mincan hallittua ja lapinkoiran omistajakin ymmärsi lähteä juoksemaan ja koira lähti hänen peräänsä. Matka jatkui ja eikös toinen irtokoira tullut vastaan, mutta hänet saatiin kytkettyä. Tässä vaiheessa Minca oli jo hyvin kierroksilla.
Tällä välin Mera auttoi Harryä kaivamaan kuoppaa se olikin tarkkaa työtä.
Päivä taas illassa ja huomenna uusi hieno päivä toivottavasti tulossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti