Taivas oli auennut aamulla ja vettä satoi taas ihan solkenaan, se ei kuitenkaan haitannut koiria, sillä ulos piti päästä jopa keskellä yötä tai eihän se klo 01:30 ole keskellä yötä. Aamullakin noustiin aika aikseen, mutta huomen aamulla odotan paljon että ei nousta klo 04 vaan nukutaan jopa viiteen. Hyvää kesäaikaa kaikille.
 |
Nyt mun elämästäni on tehty jo sarjakuvakin. |
Saatte katsella uudelleen näitä kuvia, koska vesisateella ei voi kuvia ottaa.
Fb:ssa on kiertänyt kysely mitkä ovat sinun viisi suosituinta koirarotuasi ja tässä olivat minun suosikkini.
1. Leonberginkoira - kukaan ei arvannut
2. Kaukasian paimenkoira - meidän ihanaa Turria muistaen
3. Irlanninsusikoira - aina ihaillut, niin ruma että on kaunis.
4. Keskiaasianpaimenkoira - ihanaa Jeppeä muistaen.
5. Tornjak - kiehtova
Ulkonäkö
Tornjak on suurikokoinen, voimakas ja ruumiinrakenteeltaan lähes
neliömäinen koira. Turkki on paksu ja melko pitkä, aluskarva hyvin
tiheää. Päässä ja raajoissa karva on lyhyempää. Väriltään tornjak on
tavallisesti valkoinen, jossa on vaihtelevan värisiä laikkuja. Väri voi
kuitenkin vaihdella lähes puhtaan valkoisesta miltei mustaan.
Luonne ja käyttäytyminen
Luonteeltaan tornjak on ystävällinen, tottelevainen, oppimiskykyinen
ja rauhallinen. Se käyttäytyy arvokkaasti ja puolustaa rohkeasti sen
vastuulle jätettyä omaisuutta. Vieraita kohtaan tornjak käyttäytyy
epäluuloisesti, mutta on hyvin kiintynyt läheisiin ihmisiin.
Rodun kasvattaminen Tanskassa on ollut kiellettyä vuodesta 2010.
[1]
Alkuperä
Tornjak on kehitetty Balkanin vuoristoalueilla käytetyistä
laumanvartijakoirista. Ensimmäiset kirjalliset maininnat
bosnialais-kroatialaisesta koirarodusta ovat 1000-luvulta. Sukupuuton
partaalla olleen rodun systemaattinen jalostus aloitettiin Bosnia ja
Hertsegovinassa sekä Kroatiassa 1970-luvulla, ja nykyisin rotu on
FCI:n hyväksymä.
lkuperämaa |
Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia |
Rodun syntyaika |
hyvin vanha rotu |
Alkuperäinen käyttö |
laumanvartijakoira, maatilojen vahtikoira |
FCI-luokitus |
ryhmä 2, alaryhmä 2 |
Ulkonäkö |
Säkäkorkeus |
urokset 65–70 cm, nartut 60–65 cm; kahden sentin poikkeama sallitaan |
Väritys |
vaihteleva, tavallisesti valkoinen merkein |
Tosiasia taitaa olla, että kun on omistanut laumanvartijan ne ovat jääneet pysyvästi sydämmeen asumaan.