Hyvää Uutta Vuotta 2019

Niin on vuosi taas lopuillaan ja mietteet kelaavat vuoden 2018 tapahtumia ja katse kääntyy uudelle vuodelle 2019. Vanha vuosi oli täynnä tapahtumia ja monet surulliset asiat ovat jääneet mieleen. Ehkä suurimpana tuo KePon moottoripyöräkolari toukokuussa jonka vaikutukset ovat yltäneet tähän päivään asti. Ensi vuoden KePokin pääsee aloittamaan täyspainoisesti työelämässä jos vain jalka kestää. Monta kasvattia ja omaa koiraakin olen tänä vuonna menettänyt ja jokainen on vienyt palan sydämestäni mukanaan. 

Monta hienoakin hetkeä on vuoteen mahtunut ja monet kasvatit ovat tuottaneet ilonhetkiä omissa harrastuksissaan ja monissa puuhissaan omien perheidensä kanssa.  Niistä kaikista olen kätkenyt pienen ilonpalan sydämeeni.

 Ensi vuosi otetaan vastaan yhdessä koirien kanssa. Koirat ja kissat ovat turvallisesti sisällä ja nauttivat puruherkkuja ja kerjäävät rapsutuksia. Äsken käytiin pihalla pissalla ja samantien takaisin. Kaikki ovat suhtautuneet paukkeeseen rauhallisesti, onneksi täällä meillä ei kovasti ammuta vain tuolta kauempaa kuuluu pauke. Nyt myös tuo myrsky on saapunut tänne ja varmasti se rauhoittaa vielä ammuskelua.

 

Jouluvieraat kotiutuivat

Nyt pitää sanoa kuin lapset aikoinaan meillä ei ole mitään tekemistä. Äiti ja poikani Toni lähtivät tänään Porvooseen, eli mun jouluvieraat ovat nyt lähteneet. Ei ole enää yhteisiä saunailtoja ja ei kiivaita pelisessioita kuka on kingi korttipelissä. Ei myöskään yhteisiä kävelyretkiä "kirkolle". Näyttää että talvikin lähti lomalaisten mukaan kun vain vettä satelee. Onneksi sentään jotain ohjelmaa tällekkin päivälle kun jääkaappi hajosi niin käytiin uutta etsimässä. Muutama päivä tietenkin pitää odottaa että sellaisen saa.

Sain tänään aivan riemastuttavan kuvan Sissistä. Emäntänsä lähetti sen minulle kysymyksellä vaikuttavatko varkain syödyt pikkuleivät  siten että koira muuttuu mini kokoiseksi. Siinäpä oli kasvattajalle vaikea kysymys?

 On aivan ihanaa kun kasvatit tarvitsevat vieläkin kasvattajan neuvoa / mielipidettä asioista vaikka koira olisi jo hyvinkin iäkäs. Tässä yhtenä iltana keskusteltiin vanhan koiran ruokintamuutoksista ja kylläpä kasvattaja taas oli iloinen, että on voinut säilyttää luottamuksen kasvattinsa perheeseen ja saa vieläkin antaa neuvoja.

Kaunis Tinca tyttö ulkoilemassa

 

Belunan XL Mai Tai "Milli"

Vaikka vuosi lähenee loppuaan, niin vielä mahtui tälle vuodelle suru uutinen. Belunan XL Mai Tai "Milli" (20.01.2012 - 28.12.2018) on lähtenyt sateekaarisillalle emäntänsä saattelemana.Milli oli alkanut ontua ja ensimmäinen lääkäriasema ei osannut diagnosoida vaivaa oikein, mutta tänään selvisi, että Millille oli kehittynyt valeantura jalkaan ja se olisi vaatinut varpaiden amputoinnin. Vaiva on erittäin kivulias ja vaikea. Toivotan Millin perhelle jaksamista ja Millille hyvää matkaa sinne Siriuksen tähdelle.

 Milli on jäänyt minulle erityisesti mieleen XL pentueesta, sillä Milli oli viimeinen pentu joka oli meillä tuosta suuresta pentueesta. Millin emäntä oli sairaana eikä päässyt pienokaista hakemaan kotiin. No minä tietenkin ehdin kiintyä tuohon pentuun ihan kamalasti, enkä olisi halunnut sitä enää antaakkaan pois, mutta enhän minä voinut lupaustani pettää, joten sovimme, että me viemme KePon kanssa Millin uuteen kotiin. Millin uusi koti oli aivan ihana ja helpottunein mielin jätin pikkuisen uuteen kotiin. Milli sai upean rakastavan kodin ja myöhemmin vielä Ellikin toisesta pentueesta matkusti Millin kaveriksi.

Sydämelliset kiitokseni Millin emännälle Millin hyvästä hoidosta ja kaikesta siitä rakkaudesta ja huolenpidosta mitä Milli sai osakseen. Milli rakasti mönkijäajaluita ja oli aina innoissaan kun pääsi emäntänsä mukaan postia hakemaan mönkijän kyydissä.

Astuin kyytiin iltasoihdun

avaruuteen kulkemaan.

Anteeks anna, että poistun

Luokses jää sydämeni asumaan.

Avaruuden tähtihaasta

tassullani vilkutan

ikiunen ihmemaasta

viestin kerron rauhaisan.

Birgit Ahokas

 

Arki alkanut

Niin jäi joulu taakse ja uusi vuosi on tulossa. Huomenna sitten saadaan uuden vuoden vieraita kun nuorin poikani tulee käymään. Jipii. No haittapuolena on se että kun lähtee kotiin niin vie äitini mukanaan ja sitten ollaan tosi arjessa. KePokin aloittaa täydet työpäivät joten nyt arkeen paluu on siis totaalinen.

 Kaino kissan voinnista olen edelleen huolissani. Käyttäytyy hieman oudosti. Kipuja ei vakuta olevan kun saa kipulääkettä. Konsultoin tänään eläinsairaalaa ja sovimme miten kipulääkkeen kanssa jatketaan ja mitä sitten suunnitellaan jos kivut eivät pysy poissa.

 Kaikenlaisia tapahtumia on suunnitteilla heti alkuvuoteen, mutta valotetaan niitä sitten kun niiden aika on.

 

Tapanin ajelulla

Tänään lähdettiin tapanin ajelulle, eli ulkoiluttamaan äitiä sekä Keelaa ja Pilveä Vietiin Keela ja Pilvi leikkipuistoon.

Keela merirosvolaivassa

Hiiohoi

Kapteeni Pilvi

Uusivuosi horisontissa hiohoi

Lisää vauhtia

Liukumäessä.

 Koirista oli hauska leikkiä ja kaikenlisäksi vielä paljon rapsutuksia oli tarjolla kun lähes jokainen vastaantulija pysähtyi kysymään onko tuo leonberginkoira ja Pilvi sitten kuitenkin vrasti kaikki rapsutukset. Ilma oli mitä ihanin ja aurinko paistoi.

Äiti ei halunnut mennä merirosvolaivaan eikä keinumaan.

Nautitaan auringosta ja merestä

Tapaninpäivänä Ruissalossa.

 

Perhe ulkoilee

Tänään lähdettiin harrastamaan perheulkoilua ja se olikin hauskaa auraamaton tie äiti ja rollaattori, sekä kaikki koirat KePo ja minä. Aluksi oli epäselvää kuka haluaa kävellä kenenkin kanssa, ensin Taiga ja Keela yhdessä, no se ei sopinut Toscalle, sitten kokeiltiin Tosca ja Taiga yhdessä se meni muuten hyvin mutta Taiga riisui pantansa ja paineli pitkin peltoja sydämen kyllyydestä. Kun Taiga saatiin taas mukaan porukkaan olikin Pilvi irrottanut pannan kaulastaan ja seuraavaksi sitten "pyydystettiin" Pilveä Arvatkaapa oliko KePon hermot  riekaleina.

Kaikki hyvin vain rollaattorin pyörät jumittaa.

No niin katsotaan nyt kameraan jookos.

Keela ei nyt syliin.

Tahtoo syliin ota nyt mamma.

 Pääasia oli että kaikki saavuimme turvallisesti kotiin niin rentouttavan lenkin jälkeen. Hiki ainakin tuli no voi olla että se oli tuskanhiki. Kun saatiin muut kotipihalle niin lähdettiin vielä katsastamaan metsä Keelan kanssa.

Metsässä olikin lunta aika paljon.

Kukaan ei ollut kulkenut näitä polkuja.

Minun kaunis Keelani.

 

Jouluaatto

Jouluaatto on sitten kääntynyt jo iltaa kohden. Lahjat ovat avattu ja herkut syöty ja atsan vierellä köllötetty.Minä olin sittenkin ollut kiltti. Sain 11 kelloa, 100 sormusta ja kullatun pantterin, kiviä, herkkuja, koruja, kokkiveitsen, kauneudenhoitotuotteita, ihanat leonbergijoulupallot, joulusukat jne. Kiitos kaikille ihanista yllätyksistä joita en ollut edes osannut arvata tai saatika ehtinyt avaamaan. Koiratkin saivat nauttia joululahjoista kissoja unohtamatta.

Taiga

Keela

Tosca

Pilvi

Kaino

Löpö: Apua meillä on hiiriä

Kaino

Äiti

Pantteri

Joka sormeen löytyy

Joka vaatteeseen sopiva kello

Ihanat

Veljeni lupasi risuja mutta sainkin kiviä

Joulusukat

Herkkuja

Äidin käsitöitä

Tarpeeseen ihana kokkiveitsi

Kauneudenhoitoon

Uudet korvikset korvissa ja tonttu toivottaa joulun jatkoja.

Sitten vielä muutama joulutervehdys.