Belunan Fazer Belinda R.I.P

Olen jälleen saanut suru-uutisen tällä kertaa se tulee  Belindan (BB:n siskon perheeltä) perheeltä. Belinda (Belunan Fazer Belinda 4.2.2010- 30.1.2018) on nukkunut pois myöhään eilen illalla eläinlääkärin ja perheen yhteisellä päätöksellä Belinda sairastui kohtutulehdukseen mikä oli niin paha ettei sitä olut enää järkevää leikata vaan Belindan annettiin nukkua pois. Pätös oli raskas niin kuin aina kun rakkaasta perheenjäsenestä joudutaan luopumaan. Belindalla oli ihana koti tuolla luonnonhelmassa missä Belinda sai asustaa lähellä merenrantaa ja lenkkeillä ihanilla kallioilla ja metsissä. Kaverina Belindalla oli "pikkusisko" Sissi jonka kanssa Belinda olikin erottamaton. Yhdessä leikittiin ja pidettiin huolta perheestä. Osuvasti Belindan emäntä kertoo: " Lapset ovat kasvaneet nuorikisi Belindan rinnalla ja meistä on tullut koira perhe.". Muistan aina kun Belindan isäntä ja emäntä tulivat ensimmäisen kerran meillä käymään niin he kysyivät, että mitä vikoja näissä leoissa sitten oikein on niin sanoin nauraen, että ainakin sellainen vika, että ne monistuvat, johon emäntä totesi, meille ei ainakaan tule muuta kuin yksi koira. Mutta ei aikaakaan kun Belinda sai pikkusiskon, joka nyt lohduttaa perhettä.

Belinda ja Sissi

Vauhtikaksikko

Rakkauspakkaukset

 Rakkaudella kasvattaja:

Astuin kyytiin iltasoihdun
avaruuteen kulkemaan.
Anteeks anna, että poistun
Luokses jää sydämeni asumaan.
Avaruuden tähtihaasta
tassullani vilkutan
ikiunen ihmemaasta
viestin kerron rauhaisan.
Birgit Ahokas

Pikku hassu

Keela on ihan hassu, löysi sellaisen  pehmopossun tuolta pentuhuoneesta ja nyt on kaksi päivää kulkenut possu suussa. Ulkoiluttaa possua ja kun tulee sisälle on possu mukana, aamulla possu vietiin myös tarhaan ja sitten taas sisälle syömään ja äsken possu pääsi taas ulkoilemaan. Illalla viimeisenä näin Keelan possu suussa ja aamulla ensimmäisenä. Ulkona kulkee häntä pystyssä ja possu suussa. Mutta samat näyttää olevan elkeet siskopuolella.

Nuka ja tossu

Näkeekö kukaan mikä mulla on?

 Mä kyllä antaisin tän tossun pois jos saisin vaikka omenan.

Nuka pyytää omenaa, saako Nuka omenaa

Eihän tuota ilmettä kukaan voi vastustaa.

Ja sitten vauhdilla lenkille se vasta on mukavaa.

 

Paraneminen etenee

Alkaa olla koiranlapsi parhaimmillaan. Tähän asti ollaan ulkona käyty hyvin rauhallisesti ja tänään kun ovi aukesi niin ei muuta kuin tuhatta ja sataa  talon ympäri ja minä perässä huutaen ei saa juosta ota rauhallisesti. Ruoka-aika lähestyy ja nämä päivät  BB on odottanut ruokaa ihan hiljaa vaikka onkin syönyt hyvin, mutta tänään klo 14:30 räjähti sellainen hulivili, mamma nyt on ruoka-aika, kuola vain pursusi suusta ja levisi ympäristöön kun BB haukkui. Kun kuppi oli tyhjä niin BB oli sitä mieltä, että koska syödään tuo tänne se seuraava kuppi. Mun käsivarret on ihan mustelmilla kun BB läppää mua sata kertaa päivässä, rapsuta, rapsuta, rapsuta.

 Että mä olen iloinen kun BB näyttää paranevan noin hyvin. Kohta taas suihkutellaan ja laitetaan Betadine-liuosta. Vielä BB ei ole haavasta kiinnostunut vaan on antanut sen olla rauhassa mikä on hyvä. Sitten laitetaan tähän vielä Simban talvisia kuvia. Simba lastentarhakoira työssään.

Simba

Yhdesä kauniisti

Tärkeä on koiran tehtävä

Belunan Princess Simba

 

Päivät vierivät

Tuntuu että en ehdi yhtään mitään muuta kuin rapsuttaa Biancaa no se on varmasti tällä hetkellä minun tärkein tehtäväni. BB antaa suihkuttaa haavaansa hyvin ja myös taputella Betadine-vesiseoksella. Ruoka maittaa edeleen hyvin ja kaikki toiminnot sujuvat hyvin. Energiaa alkaa olla aika paljon ja hieman BB ihmettelee miksi ei pääse ulos  muiden kanssa touhuamaan. Lotta äiti toki on viihdyttänyt lastaan sisällä. Eilen tunsin itseni eläinrääkääjäksi kun jouduin poistamaan tuon haavansuojateipn, mutta  silmäni ovat avautuneet, oli aivan oikea ratkaisu poistaa teippi liottamalla teippi pelkällä vedellä eikä käyttää mitään kemikaalisuihkeita, sillä BB on niin uskomattomille asioille (mm. monelle kemikaalille) allerginen, olisimpa ollut pulassa jos BB olisi saanut allergisen reagtion jostain teipin poistoaineesta. Hieman ehkä kesti kauan tuo teipin liotus, mutta ainakinsaimme sen irti ilman allergista reagtiota. Haavateippi olikin sitten ihan helppo juttu suojateippi oli kiinni vain karvoissa ja ne oli helppoleikata poikki.

Haava on siisti ja alkanut paranemaan hyvin.

 Toivotaan että paraneminen jatkuu hyvin. Vielä ei BB ole haavasta kiinnostunut vaan antaa sen olla rauhassa. Minulla on kyllä hauskaa kun BB osalistuu ihan joka asiaan mitä teen ja tänään laitoimme yhdessä ruokaa KePolle ja taitaa olla tilanne aika lähellä tätä:

 

Sairaanhoitoa

Tänään sitten koitti se päivä, että BB:n haavan suojateippaus piti poistaa. Liotettiin ja liotettiin ja teipit pysyivät paikoillaan.  Pikkuhiljaa saatiin hieman kulmaa auki ja siitä sentti sentiltä irotettiin ja liotettiin teippiä joka oli tiukkaakin tiukemmassa. Monta tuskan parahdusta BB:kin päästi ja minua alkoi tietenkin itkettää kun toista sattui ja kun minä aloin itkeä niin Pilvi alkoi haukkua. Onneksi KePo säilytti rauhallisuutensa ja lappu saatiin lopulta irti. Haavan hoitaminen ei sitten BB:tä enää haitannut. Haava näytti siistiltä vaikka olikin yli 20 cm pitkä. Eiköhän paraneminen jatku hyvissä merkeissä, kun joka päivä suihkutellaan ja valellaan Betadine-liuoksella. Tänään pitää vielä poistaa kipulaastari  myöhemmin illalla tai yöllä, mutta ei se ainakaan ole noin suuri ja jospa se lähtisi hieman helpommin irti. Olen nyt siis ollut eläinrääkkääjä, mutta tästä viisastuneena sain vinkin että on olemassa sellaista ainetta millä laastaroinnin olisi saanut irti. Täytyy antaa palautetta lääkäriasemalle kun mitään ei asiasta mainittu.

Anteeksi muru että sattui

 Tänään sain myös Simban terveisiä pitkästä aikaa. Simballa on tärkeä tehtävä Simba käy töissä mammansa kanssa. Simba on lastentarha koira ja hänellä on kaksi kaveriakin (koiria) jotka tekevät samaa hienoa työtä. Lisäksi lastentarhassa on kani joka on myös simban kaveri.

Samalla kun valvoo vauvan unta voi ottaa itsekkin torkut.

Lapset oppivat käsittelemään eläimiä kauniisti.

Simba tulee toimeen kaikkien eläinten kanssa kuten myös lasten ja aikuisten.

Kiitos ihanista kuvista ja Simban kuulumisista.

Minun BB on "sissi"

Eläinlääkäri sanoi, että BB on kolme päivää aika sekaisin ja hyvin kipeä, mitä tekee minun BB nukkuu eilisen päivän syö illalla käy asioillaan ja nukkuu yön ja nousee aamulla kerjäämään ruokaa, haluaa mennä ulos ja läppää minua isolla tassullaan, että lisää rapsutuksia. Virtaa tuntuu olevan vaikka muille jakaa. KePo selitti juuri äsken, että rauhoittuu kyllä nukkumaan kun hän menee sohvalle päiväunille 

Näyttää toimivan kumpikin aika rauhallisia.

 Ostin eläinlääkäriltä sellaisen pumpattavan kaulurin (uimarengas tyyppinen) en ole aikaisemmin nähnyt näitä isoille koirille tarkoitettuja ja olipas hyvä ostos,  on kuin BB:lle tehty pysyy hyvin paikoillaan ja BB pääsee kulkemaan porteista ja kuitenkin on niin iso, että estää nuolemisen ja kaikenlisäksi se toimii vielä kuonon alustana. Kauluria ei kuitenkaan pidetä kuin öisin , onhan se kuitenkin kuuma. Näin varmaan vältyn ompelemasta  kymmentä  suojapukua joita BB sitten tuhoaa ja haava saa paremmin ilmaa kun ei mikään haudo sitä. Huomenna poistetaan suojalappu ja suihkutetaan haava ja puhdistetaan Betadine liuoksella. Kipulaastari myös poistetaan huomenna klo 24:00 yöllä ja sitten siirrytään purkista annettaviin kipuläkkeisiin. Kyllä BB:lle on näitä vastoin käymisiä sattunut turhan monta, ensimmäinen oire siitä, että oli allerginen rauhoitteille saatiin virallisissa lonkka- ja kyynärkuvissa, BB ei herännyt normaaleilla herätteillä ja oli tarkkailussa useita tunteja kun ei vain herännyt, no siitä selvittiin. Seuraavana  BB:llä todettiin entropium ja se oli leikattava, leikkauksen loppuvaiheessa tuli ongelmia ja sydän alkoi temppuilla, siitäkin selvittiin. Sitten BB sai suolitukoksen (pahan) ja jouduttiin nukuttamaan mutta sydän pysähtyi ja BB jouduttiin elvyttämään ja suolitukosta ei saatu hoidettua. Sen jälkeen kävelytin BB:tä kaksi vuorokautta ja juotin risiiniöljyä ja jotain toista litkua. Pikkuhiljaa tukos alkoi antaa periksi ja alkoi poistua sementinkovina pötköisä joita tuli 17 kpl (minulla oli röntgen kuva mistä laskin koska on kaikki ulkona) se oli rankka kokemus, mutta selvittiin. Seuraavaksi olikin sitten märkäkohdun vuoro vuosi sitten ja siitä BB selvisi kun kaikkeen oli varauduttu (elvystyryhmä paikalla). Neljä eläinlääkäriä on kieltäytynyt leikkaamasta tuota BB:n valtavaa nisäkasvainta, vedoten, että koira jää leikkauspöydälle, mutta olen kiitollinen että nyt päivystämässä sattui olemaan eläinlääkäri jolla oli rohkeutta lähteä yrittämään vaikka riskit olivatkin tiedossa. Pientä haastetta oli tälläkin kerralla, koska BB halusi lopettaa hengittämästä, mutta siitäkin selvittiin. Minun BB on sissi. Tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä ja se riittää minulle. BB paranee ja saamme vielä yhteistä aikaa.

 Hellyttävää oli nähdä kuinka iloinen Lotta-mamma oli kun lapsi löytyikin eilen kotoonta, hellästi äiti nuoli lapsensa kuonoa.

Belunan Fazer Barbi

Belunan Fazer Barbi RIP 4.2.2010 - 26.1.2018

Tiesin tämän päivän päättyvän suru-uutiseen, sillä Biancan sisko Barbi oli jo pitkään sairastanut ja tänään sitten oli aika vaikkeitten päätösten ja pikkuinen Belunalainen sai luvan lähteä ja nyt ovat kivut poissa. Barbin terveysongelmista olenkin jo kirjoittanut aikaisemmin ja ne vain lisääntyivät ja elämä ei ollut enää koiran arvoista. 

 Kiitän Barbin perhettä pikkuisen Belunalaisen hyvästä hoidosta, Barbi sai elää onnellista koiran elämää loppuun asti. Barbi oli nimensä mukainen kaunotar, joka nautti metsissä liikkumisesta ja kaikesta tekemisestä oman perheensä kanssa. Barbi rakasti kavereiden kanssa leikkimistä ja myös eväsleivät olivat Babin herkkua kuten myös jäätelö.

 Barbi oli hyvin onnellinen koira joka oli perheensä rakastettu jäsen jokaisessa tilanteesa. Kiitos Toni ja Ida teitte Barbin elämästä onnellisen ja viimeisenä palveluksena saatoitte muruseni sateekaarisiltaa pitkin Siriuksen tähdelle.

Hyvää matkaa Barbi, olet ikuisesti sydämessäni

Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon viimesäteet taipuu,
niin moni hauva uneen vaipuu.
On päivän leikit jäänet taa,
saa onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä aamua valkenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.
Hannele Vänskä

Bianca kotiutui

Nyt ollaan kotona taas minun nalleni nukkuu lämpimän peiton alla. Leikkaus sujui hyvin vaikka pientä haastetta olikin. Biancalla käytettiin nukutuksessa sellaista lääkettä mitä annetaan vakavasti sydänsairaille koirille. Biancan sydän kesti tätä ainetta hyvin, mutta BB päätti sitten lopettaa hengityksen mutta BB kytkettiin kiinni koneeseen ja hengitys saatiin palautettua. BB piti vielä leikkauksen jälkeenkin hyvin epätasaista hengitysrytmiä, mutta nyt se on palautunut  normaalin rajoihin, seurataan kuitenkin. Nisäkasvain oli yli 15 cm pitkä ja kiinni kahden nisän alueella. Silmämääräisesti kasvain ei ole levinnyt muihin sisäelimiin. Eläinlääkäri kutsui sitä epämääräiseksi mössöksi jota oli paljon.  BB ei saanut antibioottia koska on sillekkin allerginen niin ei lähdetty kokeilemaan kuinka käy. Kipulaastari on kyljessä mikä annostelee kipulääkettä neljän päivän ajan ja sitten siirrytään suun kautta annettavaan kipulääkitykseen.

 Ratkaisevia ovat nyt kaksi seuraavaa kuukautta, sillä kuten eläinlääkäri sanoi nyt on emokasvain poistettu ja voidaan vain toivoa etteivät tyttäret riehaannu. Hän myös sanoi, että jos koira on hengissä vielä toukokuussa eikä kasvaimia ole lisää tullut niin ollaan voitettu taistelu. Keuhkot olivat puhtaat, maksa ja munuaiset kunnossa. Joten nytvain hoidetaan muru kuntoon.

 Onneksi nyt sattui kohdalle eläinlääkäri joka halusi ainakin yrittää auttaa meitä leikkauksella, sillä tähän asti minulle on sanottu että leikkausta ei voida suorittaa ja jos nisäkasvain alkaa vuotamaan on edessä eutanasia. Minun Biancani  tai siis meidän Bianca on tosi sissi ja taistelija ja me kyllä selätetään tämäkin juttu.

Bianca

Bainca nukkui makuuhuoneen oviaukossa ja  ohitin BB:n huomasin, että lattialla oli verta, ensimmäisen mietin kenellä nyt on juoksu ei ainakaan BB:llä  Tarkempi tutkiminen  selvensi tilanteen BB:n nisäkasvain oli alkanut vuotamaan. Soitin eläinsairaalalle ja sain pyynnön saapua välittömästi sinne.

Illalla vielä rauhallisena kotona ja nyt leikkauksessa

 BB:stä otettiin keuhkokuvat ja niissä ei näkynyt kasvaimia mikä oli hyvä asia. Sitten otettiin verikokeet, mikä olikin varsinainen operaatio  siihen tarvittiin kaksi hoitajaa ja neljä jalkaa (ensimmäinen luovutti kahden jalan jälkeen)  ja aikaa kului 45 minuuttia kunnes vihdoin löytyi suonet ja verikoe saatiin otettua.  Munuais ja maksaarvot olivat ok, mutta tulehdusarvot olivat koholla. Lisäksi koira oli hieman kuiva koska oli läähättänyt toista tuntia. Tämän jälkeen keskustelimme lääkärin kanssa vaihtoehdoista ja lääkäri oli valmis leikkaamaan BB:n koska toinen vaihtoehto olisi ollut eutanasia. Jos BB ei selviä leikkauksesta niin ainakin on yritetty, mitään varmuutta ei meillä tällä hetkellä ole miten leikkaus tulee päättymään.

BB

 Vielä en haluaisi antaa pois meidän ihanaa höpsöä Biancaa joten toivon että ihme tapahtuu ja BB selviää leikkauksesta ja saamme vielä viettää yhdessä aikaa.

Pentu testi

Tänään pääsin mukaan seuraamaan erään pikkuisen pennun pentutestiä (Welsh corgi cardigan). Empä ole vähään aikaan nähnyt mitään niin suloista. Oli aika suloinen pakkaus. Parasta Reinasta oli kuitenkin päästä kotiin oman kaverin luo. Tosi reipas pentu.

Paloma ja Reina.

 Ihanat nimet noilla koirilla Paloma = kyyhkynen ja Reina = kuningatar. Tänään pääsin myös tutustumaan maremmaan ja keskariin Rajaan ja vahtiin, ai miten ihania koiria ja tuo Vahti muistutti meidän Jeppeä niin paljon että ihan sydämeen sattui.

Jeppe

Ikuisesti sydämessäni

Tänään on tullut lunta tosi paljon ja kinostanut pihalle, koirat ovat yhtä lumipalloa täynnä kun lumi tarttuu tassukarvoihin. Hauskaa tuntuu kuitenkin olevan.

Lunta tupruttaa

Koirat ovat kuin lumiukkoja kun luntatupruttaa ja se tarttuu koirien turkkiin. Koirat kuitenkin näyttävät nauttivan suuresti lumesta. Tänään teimme kaksi pitkää lenkkiä koirien kanssa ja oli tosi mukavaa kun talvi näytti parhaat puolensa. Huomenna on jännittävä päivä kun pääsen mukaan kun kaverin koiranpentu pääsee pentutestiin. On niin kivaa päästä mukaan. Nyt koirat vetelevät jo sikeitä ja sinne taidan minäkin suunnistaa.

Paloma ja pieni kaveri

Aina yhtä ylväs.

 

Vierailija päivä

Tänään blogssani on vierailijapäivä ja poikkeuksellisesti julkaisen vierailijan kirjoituksen. Tässä Marja-Liisa kertoo omasta leonbergi-elämästään hauskasti ja värikkäästi.

Marja-Liisa kuvaja ja Tarek

Olen vuodesta -99 harrastanut rotuna leonbergiä. Jokainen koira on yksilö isolla Y:llä. Mutta jotain yhteistä kaikissa heissä on, nimittäin leonbergi ei ole pihan perän koira, vaan koira joka haluaa toimia ihmisen kanssa .Joillakin yksilöillä sitä on enemmän joillakin vähemmän. Näihin vuosiin on sitten mahtunut 2 edesmennyttä ja 4 touhuaa tällä hetkellä kotonani eli kuusi leoa on mahtunut näihin vuosiin. Nyt kotonani asuu Arjan kasvatti Belunan Sirius Lumo. Hyvin määrätietoinen tyttö, joka kertoo ISOON ÄÄNEEN mitä haluaa ja miten asia hänen mielestään juuri sillä hetkellä menee. Koira joka leikkii yhä pehmoleilulla varsinkin vetoleikkejä.Tällaista ns. leikkivää leonbergiä tässä talossa ei vielä ennen olekkaan ollut. Olen aina sanonut kouluttajille että leonbergiä EI voi palkata lelulla, vielä kun Lumo oli pieni tai että, leonbergi ei tartu leluun, mutta nyt taidan vetää sanani takaisin. Toki namipalkka on kaikkein paras. Lumo on itsenäinen perskärpänen, mitä se sitten tarkoittaakin, hän on tyttö jota ei voi jättää ulkopuolelle, kun touhuan kotiasioita,vaan hän touhuaa mukana. Kantaa lautaa, kantaa sukkaa, istuu vessassa kanssani, syö kanssani niin aamulla kuin iltasella, juo kahvit kanssani, katsoo tv:tä yms.
Mitä ikinä teenkin pieni kuono on aina lähellän.   Toisinaan se ärsyttää, koska mitään ei saa tehtyä ilma koiran läheisyyttä, mutta toisaalta se on aika hauskaakin,   ainakin kun joulupirpareissa oli Lumon karvoja .
Lumo on myös äänekäs leonbergi, kuten edellä kerroin. Hänellä oli nuorempana nukkumattomuus kausi tai siis nukkui hän, mutta aamuyön hiljaisina tunteina hän heräsi, falsetti oli sen mukainen, kun hän kertoi mitä mieltä oli nukkumisesta. Tämäkin asia ratkaistiin niin, että Lumo nukkuu eteisessä, sinne hän marssii iltaisin ja monesti hän haluaa siis HUOM, hän haluaa, että portti laitetaan kiinni, sinne hän sittten rauhoittuu. Monesti Lumo syö eteisessä (meillä kaikilla koirilla on oma ruokapaikka). Myö herkut syödään omalla paikalla, paikka on tuttu ja turvallinen. Siellä on oma peti ja siellä saa olla ihan rauhassa.
Lumo on tyttö joka vie pikkurillin ja samalla koko käden jos et ole tarkkana. Hän tietää mistä narusta vetää ja miten ruskeilla nappisilmillä saa tahtonsa läpi. Mutta näissä on aina vaaransa kun tarpeeksi antaa periksi niin kohta sulla on käsissäsi sellainen tyttelö, ettei toista ole ja kaikki konstit on otettava käyttöön. Määrätietoinen, johdonmukainen sekä palkitseva kasvatus Lumon kohdalla on A &O. Hän ei mene rikki, jos joutuu odottamaan portin takana, kun muut syövät ja jos oma kuppi on  jo tyhjä. Hän ei mene rikki jos kerron ettei tämä asia ollut kivasti tehty, tai en anna hänen hyppiä päälleni. Koskaan meillä ei käytetä väkivaltaa, vaan pyrin ohjaamaan koiran pois väärästä toiminnasta toiseen ns. oikeaan toimintaan. Toki näissäkin olen joutunut halkomaan hiuksiani ja kehittämään taitojani miten toimin toisella tavalla. Ja myönnän on näihin vuosiinkin mahtunut kirosanakin, mutta ei näistä kukaan ole mennyt rikki ei edes Lumo (anteeksi Arja ) Mutta Lumo kaikessa vilkkaudessaan on ollut pientä verrattuna Arjan kummilapseen Tarekkiin, jonka kanssa todella sai pistää koulutstaitonsa likoon niin vilkas poika oli, mutta kas Takekkikin jo reilu 3-vuotiaana alkaa  rauhoittumaan, vaikka ei kukaan olisi uskonut .
Juuri nytkin tämä tyttelö kertoo mielipidettään vieressääni kun kirjoitan tätä,  TYLSÄÄ MAMMA TYLSÄÄ. En reagoi vaan jatkan kirjoittamista, koska pyrin siihen, etten palkkaa mankumisesta. Näin olen hän lopettaa ja alkaa touhuamaan omiaan. Sinnikäs pitää olla.
En tiedä miksi aloin tätä kirjoittamaan ehkä vain siksi että halusin kertoa, että uskokaa  teillä jokaisella on kotonanne kimpale KULTAA, kun teillä on leonbergi

Lumo

Kiitos Marja-Liisa kivasta kirjoituksesta ja siitä, että sain sen jakaa blogissani. Saat anteeksi sen kirosanan.

Koiramainen päivä

Olin tänään saanut kutsun lähteä apukädeksi Turun KV näyttelyyn Mocan ja Teijan kanssa. Teija saapui jo aamupäivällä minua hakemaan, sitten matkustimme yhdessä näyttelypaikalle.

Mocca ja Teija

 

Mocca kehässä

Totista touhua

Reipasta menoa

 Kiva olla joskus näyttelyssä ilman omia koiria, sillä selvästi minulla oli hommia koko ajan, näyttelyssä on aina apukädelle hommia. Pääsimpä jopa kehään Reetan kanssa.

Usein ei pääse vierasta koiraa esittämään.

Näin sitä seisotaan kauniisti Reetan kanssa.

 Muutakin jännittävää on tapahtunut Paloma on saanut uuden koirakaverin ja sepäs onkin sitten suloinen pakkaus ja pieni.

Paloma ja Reina

 Vielä Paloma joutuu käymään lenkillä ilman kaveria kun taitaisi ihan hukkua lumeen tuo pienokainen. Onnitelut Tarjalle ja Joonalle uudesta  karvakaverista ja tietenkin Palomalle.

Paloma

Kaunis

Luminenä Paloma.

Täältä tulee Nuka. Aivan ihania nämä talvikuvat.