Kasvattaja nro1/2017

Kasvattaja lehdessä on kirjoittamani artikkeli virikkeistämisestä.

VIRIKKEISTÄMINEN

Harva meistä tietää tai ajattelee, että koira on sekaravintoa syövä peto ja sitä pitää arvostaa sellaisena. Tämän vuoksi koiran synnynnäiset lajityypilliset tarpeet jäävät monesti tyydyttämättä ja tämä saattaa aiheuttaa ongelmakäyttäytymistä.  Yksi tapa on virikkeistää koiraa ja antaa näin sille mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan.

Mitä virikkeistäminen sitten on? Virikkeistäminen on koiran synnynnäisten lajityypillisten tarpeiden tyydyttämistä. Tämä lisää koiran henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Koiran lajityypilliset tarpeet ovat - seurallisuus - kaivaminen - haistelu / jäljestäminen - ja ruoka/pureskelu. Koirien virikkeistäminen on osa meidän koiraelämäämme.

Seurallisuus:

Koira tarvitsee myös sosiaalista elämää. Pennut leikkivät mielellään keskenään, mutta aina valvotusti siten, että leikit eivät mene liian rajuiksi ja nosta koiran stressitasoja. Ihmisen tehtävä on myös mielestäni valvoa, ettei ketään kiusata. Isommat koiratkin leikkivät keskenään ja pentujen kanssa, mutta silloin on oltava tarkkana, että leikki on kivaa kummastakin osapuolesta ja kestää riittävän lyhyen aikaa. Aina pitää varmistaa että leikkikaveri suhtautuu ystävällisesti ja että leikkikaverille jää hyvä kokemus leikkihetkestä. Myös perheen omien lemmikkien kesken tapahtuvaa leikkimistä pitää valvoa.

Kaivaminen:

Koirat haluavat kaivaa ja niille tuleekin antaa mahdollisuus siihen. Koiralle voi  järjestää kaivualueen  missä koira voi vapaasti kaivella monttuja. Mutta  jos montut häiritsevät piha-alueella, koiralle voi myös tehdä kaivulaatikoita, näitä kaivulaatikoita käytän itse varsinkin silloin kun esim. koiran liikunta on rajoitettua esim. sairauden takia ja koira pyrkii turhautumaan sisällä oloon.  Tarvitaan  matala pahvilaatikko (pesuvati), jonka voi  täyttää se esim. ulkoa löytyvillä tarvikkeilla kuten kivillä, puun palasilla kasveilla, kävyillä jne. näiden lisäksi laatikkoon laitetaan nameja piiloon tarvikkeiden alle ja sitten koira saa kaivella ja etsiä namit. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että jos koira on taipuvainen syömään käpyjä ja kiviä niin silloin ne eivät ole soveltuvaa materiaalia laatikon täytteeksi. "Köyhänmiehen" versiokin toimii, eli laitetaan laatikko täyteen sanomalehtisilppua ja namit joukkoon ja jo kohta lehtisilppu lentelee kun koira kaivelee laatikkoa innostuneena.

Haistelu / jäljestäminen

Meillä koirat saavat haistella aina kun ne sitä haluavat, sillä koira tutustuu maailmaan hajujen kautta. En koskaan yritä kouluttaa koiraani esim. kutsumalla sitä luokseni silloin kun se haistelee, sillä hajujen maailma on vahva ja koira tuskin kuulee minun kutsuani.

Pentujeni kanssa teemme myös makkarajälkeä mikä on ainakin meidän pennuista tosi hauskaa puuhaa. Merkkaan reitin pienillä makkaranpaloilla ja laitan jäljen päähän palkan ja pennut mennä touhottavat hajujen perässä ja löytävät palkinnon jäljen päästä. Vanhempien koirieni kanssa teemme myös tonnikalajälkeä ja verijälkeä.

Ruoka / pureskelu

Ruoka on tärkeä osa koiran elämää. Ruuan lisäksi annan  koirilleni pureskeltavaa, koska se rauhoittaa koiraa ja auttaa mm pennulla kutiseviin ikeniin hampaiden vaihtuessa. Annan koirilleni oikeita luita,  ja koirani ovatkin tottunet saamaan niitä jo pennusta lähtien. Pennuillekin annan siis  oikeita luita, mutta varmistan aina että ne ovat niin isoja, ettei pentu vielä saa niistä irrallisia paloja,  mielestäni aidot luut ovat  parempia kuin puruluut ainakin jos koira saa päättää. En kuitenkaan koskaan anna koirille luita pureskeltavaksi ilman valvontaa Puruluista valitsen aina sellaiset puruluut missä ei ole solmuja päissä sillä ison rodun harrastajana tiedän, että aika nopeasti pentu on pureskellut nupin irti ja voi huonossa tapauksessa nielaista sen kokonaisena ja jopa tukehtua siihen. Koira saa pureskelusta ja ruuasta mielihyvän tunnetta. Koiraa voi opettaa etsimään ruokansa mitä erilaisimmista paikoista, meillä ruokaa löytyy milloin pihanperältä turpeen alta , pensaikosta, kongista kaivulaatikosta lumihangesta jne.

Hyödyt:

Mitä hyötyä   tästä kaikesta on? Koiran stressi vähenee, koira saa käyttää aivoja, nenää ja kokea onnistumisen riemua. Koiran ja omistajan suhde vahvistuu ja kummallakin on kivaa. Koiran itsetunto paranee onnistumisen myötä. Tällä tavalla koira saa oikeanlaista tekemistä ja ongelmakäyttäytymistä ei synny. Lapset ovat usein erittäin hyviä keksimään näitä virikkeitä koiralle, tässä "lapsityövoiman" käyttö on sallittua.

Aktivointi:

Usein sekoitetaan koiran virikkeistäminen ja aktivointi. Koiran aktivointi, mitä se sitten on? Aktivointi on tehtävä tai temppu, missä koira joutuu käyttämään aivoja tai lihaksiaan ja minkä ihminen haluaa koiralle opettaa. Koiralle pyritään tarjoamaan jatkuvasti uusia asioita. Vain mielikuvitus on rajana kun koiralle opetetaan temppuja. Perinteiset tottelevaisuusliikkeet kuten istu, maahan jne. ovat yksittäisiä temppuja. Tämän lisäksi koiralle voidaan opettaa vaikka kierimistä, esineiden tuontia, haukkumista käskystä jne.

Pelkkää liikuntaa ei lasketa aktivoinniksi.

Aktivoinnissa ihminen osallistuu aktiivisesti tai on jopa vastuussa koko toiminnasta.

  Arja Pirttimaa Belunan kennel