Koiran murrosikä puhuttaa

 Koiran murrosikä  ilmenee usein siinä vaiheessa kun pentu alkaa itsenäistyä eli noin 7-15 kk iässä. Merkkeinä tästä voi olla, että koira tietää mitkä asiat ovat sille sallittuja ja mitkä kiellettyjä esim. sohvalle ei saa mennä ja yht´äkkiä koira alkaa löytyä sohvalta. Koira päättää kokeilla voiko rajoja venyttää.

Väärä käytös tulee jättää täysin huomioimatta, ei tietenkään anneta koiran jäädä soohvalle vaan houkutellaan koira pois sohvalta, mutta ei mitenkään toruta tai rangaista väärästä mallista toimia. Tärkeää on muistaa että väärällä käytöksellä ei saavuteta mitään. Pennun on aina tiedettävä että sen olo on luonasi turvallinen ja se voi luottaa sinuun.

Tässä vaiheessa hormonimyllerrys on vallannut pentusi ja se voi vaikuttaa pennun käytökseen esim. suhtautumsiessa toisiin koiriin. Hyvin toimeen tulleet  koirat voivat alkaa rähistä toisilleen. Sen takia onkin todella tärkeää, että koirat saavat myös tässä vaiheessa hyviä koira kokemuksia eikä koiraa eristetä muista koirista. Urospennut voivat alkaa pöyhistellä muille uroksille ja tämäkin toiminta kannattaa lopettaa alkuunsa, kun sitä ilmenee pidennetään välimatkaa ja katsekontakti katkaistaan.

 Murrosikäinen koira on epävarma itsestään ja sen vuoksi koiraa pitääkin tukea kovasti silloin kun epävarmuus meinaa saada otteen. Koiraa ei kuitenkaan saa pakottaa mihinkään vaan kehumalla ja palkitsemalla koira saadaan uskomaan itseensä. Muistan meidän Turrin murrosiästä kaksi hauskaa tapahtumaa. Lenkkimaastomme lähelle tien varteen laitettiin uusi liikennemerkki. Menimme lenkille ja koira huomasi uuden liikennemerkin tien reunassa ja kieltäytyi ehdottomasti menemästä sen ohitse, ja sen sijaan alkoi puhista ja puhkua.  Lähestyimme merkkiä pitkällä hihnalla askel kerrallaan ja lopulta minä pääsin niin lähelle, että pystyin koskettamaan liikennemerkkiä ja aloin silloin jutella liikennemerkille rauhallisella äänellä samalla merkin vartta silitellen katsomatta lainkaan koirani suuntaan. Noin kymmenen minuutin kuluttua koira tuli itse haistamaan merkkiä ja sen jälkeen se ei ollut mikään juttu.

Samainen koirani järjesti minulle toisenkin kerran sellaisen tilanteen, että lähellä varmasti oli, että minut viedään piipaa autolla hoitoon. Olimme Naantalissa ihan vain kuljeksimassa kun lähestyimme suojatietä ja Turri päätti että tosi vaarallisia nuo raidat tuossa maassa ja kieltäytyi lähestymästä niitä, silloin kävin makaamaan raitojen päälle ja sehän oli selvä merkki koiralle ei mitään vaaraa kun mamma voi makoilla niiden päällä ja niimpä päästiin taas eteen päin ja ylitettiin yhdessä suojatie, paljon en viitsinyt sivuilleni katsella kun poistuimme paikalta. Koskaan koiraa ei kuitenkaan saa pakottaa vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos olisin väkisin raahannut koiran suojatien yli tai kiertänyt suojatien niin koira olisi ikänsä pelännyt suojatietä.

Leot ovat päästäneet minut todella helpolla , monen kohdalla ei juurikaan mitään muutosta ja kaikki on sujunut ihan rauhallisesti. Hieman voi oppiminen olla hidasta ja silloin ei kannatakkaan opetella uusia asioita vaan kerrata ainoastaan vanhoja juttuja. Tärkeää on kuitenkin että murkkuikäisellä koiralla on paljon tekemistä ja virikkeitä jolloin mörköjutut jäävät vähemmälle. Mörkökausi on kuitenkin koiran normaali kehitysvaihe. Mitä enemmän jaksamme pentuun panostaa pentu- ja murrosikäaikana sitä helpomman ja tasapainoisemman aikuisen koiran saamme. Edelleen paras neuvo on rakkautta ja rajoja ja vielä kerran rakkautta. Jos teille tulee kysyttävää tai ongelmatilanteita, ettekä tiedä miten olisi syytä toimia niin ottakaapa yhteyttä niin ratkotaan yhdessä ongelma.