Minun muruni |
Keela |
Oliver tarkkana |
Kyllä maalla on mukavaa |
Saisko suuremman uima-altaan tuumii Oliver |
Ihan kamalan suuri homma Amoksella kun pitää koko nurmikko tutkia. |
Vielä mahtuu Tyyne nukkumaan sohvan alla ainakin puoliksi |
"Kaksoset" Tara ja Lotta |
Sitten Amalia kesäturkissa |
Kasvattajan kuuluu välillä saarnata ja yksi minun lempiaiheitani onkin tuo miten lähestyn koiraa ja miten sitä silitän. Tämä ei tarkoita että itse ette voisi silitellä koiraanne vaikka pään päältäkin, sillä oma koira kestää kyllä senkin vaikka ei voikkaan ymmärtää miksi halutte niin tehdä koska se on uhkaavaa. Mutta kun vieras ihminen tekee tuon saman asian niin alla olevasta kuvasta voitte nähdä kuinka pentu painautuisi ihan maan rakoon jos voisi, eikä suinkaan tervehdi iloisesti silittäjää. Usein ei koiraihmiset syyllistyvät tähän paljon helpommin kuin koiraihmiset. Muistakaa kuitenkin aina neuvoa miten juuri teidän koiraanne ja pentuanne tulee lähestyä ja eivät ihmiset siitä loukkaannu kun annatte vaihtoehdon miten koiraa voi rapsutella niin että se tuntuu koirastakin kivalta. Alla olevan kuvan olen saanut omistajan luvalla tässä julkaista ja kysymyksessä oli aito tilanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti