Metsässä oli ihan uusia hajuja joita nuuskia, mamma oli hieman neuroottinen ja yritti tarkistaa joka puskan ettei vain niitä käärmeitä ole näkyvissä, koska hän oli lukenut lehdestä, että Raision Vettorissa oli viikonlopun aikana käynyt 40 kyyn pureman saanutta koiraa.
Haasteellista oli mamman mielestä nuo "hevosen munkit" joita oli monessa kohti ja minusta ne tuoksuivat niin hyvältä, mutta ei niihin saanut koskea vaan namia tarjottiin ja ohi piti mennä.
Tämä suuri vesistö oli erityisen jännittävä ylitettäväksi, ja sitä piti tovi tutkia miten sen yli pääsisi ja onnistuihan se lopulta.
Kotona ei sitten enää annettukaan namia, vaan sain matolääkettä kun minulla on kuulemma jokin rokotus viikon päästä mikähän sekin mahtaa olla en ole varma tykkäänkö siitä. Mamma halusi, että KePo ottaa meistä kotona yhteiskuvan.
Ensimmäinen yritys, mihin mä hävisin |
Toinen yritys, mä näyn vähän |
Kolmas yritys mun pää on hukassa |
Neljäs yritys mä hävisin kokonaan |
Mamma roikottaa, koska se ei jaksa pitää mua enää sylissä |
Toivotonta, tässä me ollaan kaikki. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti