Olen ollut sitä mieltä, että ei se Minca niin paljon kuolaa, mutta nyt taisin hieman erehtyä. Tulin tietokoneelle ja aloin naputtelemaan niin näppäimet olivat ihan liman peitossa ja Minca oli vain hetken pitänyt siinä kuonoaan. Päätin hieman tutkia mikä ero on leon ja bernhardilaisen syljellä ja löytyihän sitä. Sylkeä on siis kahta sorttia
Syljen koostumus:
Syljessä on kahta päätyyppiä eritystä:
-
seröösi sylki = vesimäistä, sisältää enemmän entsyymejä (helpommin valuvaa)
-
mukoottinen sylki = limaista, sisältää enemmän musiiniproteiineja (tekee kuolasta venyvää ja tarttuvaa)
Bernhardilaisella näyttää olevan luonnostaan voimakkaampi mukoottisen syljen osuus, mikä tekee siitä sitkeämpää ja "liimautuvampaa" kuin leonbergillä.
Käytännön ero:
-
Leonbergillä kuola on enemmän räiskähtävää ja tippuvaa.
-
Bernhardilaisella se on enemmän venyvää narua ja tahmeita läiskiä.
👉 Tätä ei siis kuvitella – kyse on ihan todellisesta fysiologisesta erosta, vaikka molemmat rodut kuuluvat kuolaaviin jättirotuihin.
Olipas mielenkiintoista tietoa taas koiran kuolasta. Mutta ei haittaa kumpikin ovat rakkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti