Marjassa?

Eilen olin hetken ihmetyksen sormi hämmästyksen suussa, että mitä ihmettä tuo minun koirani oikein touhuaa.  Lentoharjoituksetkomahtavat olla menossa vai mitä kummaa tapahtuu.

Mä näen sen.

Tuolla se on

Tuolla ylhäällä

"joka kuuseen kurkottaa sekatajaan kapsahtaa"

Mä en saanut sitä

Uusi ponnistus

Mä hyppään

Suorin vartaloin

Yhä korkeammelle kuin muut. Mitä sä Keela oikein teet?

Ja yhä uudestaan.

Maasta se pienikin ponnistaa

Mä kiipeän korkealle

Pääsen pääsen

Tai sitten mä lennän

Tuolla se on mä näen sen

Vielä kerta

Nyt mä sain sen

No sen herkun

Tuolla on lisää

Mä syön senkin.

Mitä onko siellä herkkuja

Mulle kan mulle kans

 Tarkempi tutkimus osoitti, että Keela pyydysti jäisiä ruusunmarjoja pensaan yläoksista, koska alaoksista ne oli jo kaikki syöty. Olenkin useampana päivänä ihmetellyt miksi Keelalla on housuihin takertunut ruusupensaan oksia. Ei todellakaan ihme vaikka olisi housuissa ollut koko ruusupensas sellaista hyppimistä tuo oli  siis ihan valtavia hyppyjä suoraan ylös. En tiedä kauanko oli jo hyppinyt ennen kuin hain kameran mutta ainakin kolmekymmentä kertaa hyppäsi minun aikanani ihan uskomaton koiruus. Sitten olen saanut kuvan eräästä pitkäsäärisestä neitokaisesta eli Bellasta joka kantaa iso mummonsa nimeä.

Niin on komea ryhti kuin äiti Palomalla.

 

Äidin opit.

Tänään hämmästyin todella kaksi kertaa ja kummallakin kerralla Taiga oli asianosainen. Lunta oli tullut paljon ja aloin aamulla kolaamaan lumikolalla lunta pois pihalta ja Keelasta se oli oikein kiva leikki, että aina kun sain kolan täyteen lunta tuli vauhdilla kaapimaan kolan tyhjäksi, joten työ ei juurikaan edennyt, mutta sitten tapahtui jotain oikein kummallista. Olin jo useampaan kertaan yrittänyt saada Keelan pois tieltä ja lopettamaan tuon kolan tyhjennyksen, tuloksetta.  Sitten päätti Taiga saapua paikalle rauhallisin askelin ja Taiga astui Keelan ja kolan väliin ja ilmoitti selvin sanoi Keelalle että nyt loppui tuo peli ja mitä teki Keela lopetti kauhomisen. Hetken päästä Keela vielä yritti uusia temppunsa mutta jälleen äiti Taiga lopetti kauhomisen ja sen jälkeen sain kolata pihan rauhassa. En voinut kuin ihailla tuota äidin arvovaltaa joka minulta selvästi puuttui.

 Toinen hauska tapaus sattui kun  annoin koirille yhden lelun tuolta pentuhuoneesta. Lelun nappasi ensin Lotta joka rakastaa leluja ja mummoon ei tehonneet Toscan ja Keelan anelut lelu oli ja pysyi Lotalla.

Lotta mummolla on lelu

Leikitään yhdessä.

Anna se mulle.

En anna lelu on mun.

Lotta mummo ei antanut lelua vaikka nuorisojengi kuinka kerjäsi.

 Seuraavaksi päätin että annetaan muillekkin mahdollisuus leikkiin joten annoin lelun uusjakoon ja silloin sen nappasi Taiga ja taas alkoivat Keela ja Tosca kerjätä lelua ja mitä tekee Taiga. Taiga laskee lelun jalkojensa juureen ja Tosca ja Keela lähestyvät ja silloin Taiga tekee valehyökkäyksen Toscaa kohti saa Toscan perääntymään, nappaa lelun ja menee ja pudottaa sen Keelan eteen. Keela nappaa lelun onnellisena, mutta hetken vain kesti onni kun Tosca oli sen jo napannut itselleen ja siitä alkoi vauhti.....

Tosca nappasi lelun itselleen.

Lelu saa vauhdikasta kyytiä.

Lelun pyydystäjät yrittävät saada Toscan kiinni.

Tosca voittaa kaikki.

Tosca pakene kuitenkin vauhdilla.

Tosca voittaa kaikki.

Piiritystilanne

Jällen Tosca ottaa tilanteen haltuun.

Ja taas mennään.

Välimatka pitenee.

Mikä takapotku.

Tulkaa hakemaan lelu.

Taiga seuraa huvittuneena.

Ette saa minua kiinni.

Hah hah haa Toscaa naurattaa.

Seuraava kierros talon ympäri.

Kaikki eksytetty.

Vauhti ei vain hyydy

Taas Toscamenee vauhdilla ja Taiga seuraa katseella.

Tosca 6 ja muut  0

Tämä on kivaa

Taas mä tulen.

Sivu väijytys.

Lentämällä ohi.

 Olen ihan varma, että Toscan olisi pitänyt syntyä gebardiksi tai ainakin Tosca on edellisessä elämässä ollut gebardi. Tosca on mielettömän nopea ja kukaan ei saa Toscaa kiinni kun on täydessä vaihdissa, kestävyyttä löytyy ihan mielettömästi ja muut joutuvat luovuttamaan.

Kylläpäs säikähdin

                                                                                                                                        BB nukkui eteisessä ja kun aikoi lähteä liikkeelle alkoi huutamaan aivan hirvittävällä äänellä ja me KePon kanssa syöksyttiin apuun ja katsomaan mitä tapahtuu. Ilmeisesti etujalka oli puutunut tai kramppasi . KePo alkoi hieromaan jalkaa ja minä rauhoittelin koiraa hetken päästä lopetti huudon ja rentoutui ja pääsi normaalisti kävelemään. Minä säikähdin todella että nyt sattui jotain todella pahaa.

Nyt levätään taas rauhallisesti

Sopu tilaa antaa

Vai antaako

Kissa hellyyttä

Anna nyt mä nuolen sua

Kaverukset

 Aina sitä pelästyy kun jotain yllättävää tapahtuu, onneksi nyt ei ollut kysymys vakavammasta. Naukkis antaa hellyyttä ja empatiaa.