Joskus 9 vuotta on pitkä aika tänään ei tunnu siltä. Suru on saapunut vieraaksi Loimun perheeseen ja Loimu joutui heidät jättämään sairauden uuvuttamana. Loimun elämässä alkoi olla huonoja päiviä enemmän kuin niitä hyviä ja silloin joutuivat palvelijat pitämään lupauksen minkä he olivat Loimulle antaneet, Loimun ei tarvitse koskaan kärsiä jos ei ihmisen apu enää auta. Joten raskain mielin he joutuivat tänään saattelemaan Loimun sinne missä niin moni leonbergi jo painelee vapaana vihreillä niityillä.
Maanantaina Loimu olisi täyttänyt yhdeksän vuotta, mutta hän juhlii nyt yhdessä Nuka siskon kanssa jossain toisessa paikassa. Loimulla oli ihana perhe. Loimulla ei koira kavereita ollut mutta hän ei niitä koskaan edes kaivannut vaan oma ihmisperhe oli se mitä Loimu rakasti.Loimu sai nimensä siitä koska hänen silmissään paloi pieni liekki ja katse vangitsi kun vain vilkaisikin noihin tummiin silmiin. Loimu oli luonteeltaan lempeä jättiläinen ja otti kasvattajan aina vastaan iloisena. Lähtipä Loimu minun mukaani kerran kun jouduttiin eläinlääkäriin kun Loimun perhe oli lomalla ja olimme luvanneet että jos koiranhoitajalle tulee ongelmia riennämme auttamaan. Niin vain me käytiin lääkärissä eikä kukaan olisi arvannut että koira ei ollut omani. Vaikka kyllä Loimu aina vähän oli minunkin koirani.
Tahdon kiittää nöyrästi Loimun perhettä siitä miten piditte Loimusta huolta ja rakastitte häntä. Kasvattajana olen ylpeä kun voin tässäkin vaiheessa olla ylpeä että olen valinnut Loimulle juuri sen mailman parhaan kodin. Arvostan todella teitä, että halusitte toteuttaa Loimun viimeisen matkan minun toiveideni mukaan.
Tiedän että tämä menetys on Loimun perheelle suuri suru, sillä muistan aina kuinka suuri oli se ilo kun selvisi että olen valinnut heidät pikkuisen Belunalaisen kodiksi.
Loimuliini oli syksyn lapsi ja puiden loistaessa syksyn värejä Loimuliini myös jätti perheensä. Vaikka hetki on surullinen niin toivon Loimun perheelle paljon jaksamista ja teillä on sylin täydeltä kauniita muistoja mitä Loimuliini teille keräsi. Loimuliini myös tutustutti meidät toisiimme ja sehän ystävyys ei katkea mihinkään.Hyvää matkaa Loimuliini olit rakas niin monelle.
Lämmin osanotto Loimun perheelle ja sinulle Arja-kasvattaja. <3
VastaaPoistaSuru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta. Näinhän se on. Sen tietävät kaikki, jotka ovat rakastaan kaivanneet ja surreet.
Jonain päivänä ihanat muistot saavat hymyn huulille, mutta surulle on oma aikansa.
Halauksin Hanna
Kiitos ja aina täytyy olla kiitollinen ja kunnioittaa sitä aikaa minkä sai viettää yhdessä vaikka hintana onkin suru ja kaipaus.
PoistaLämmin osanottoni myös minulta Loimun perheelle ja Arjalle. Suru koskettaa aina syvältä, sen tietävät vain aidot koiraihmiset <3
VastaaPoistaSuru on vain vieras vaikka se koskettaa syvältä.
PoistaVoimia tähän jättimäiseen suruun Loimun ihmisille ja kasvattajalle toivottaa Leevi-berni, Mira ja Aleksi
VastaaPoistaKiitos myötäelämisestä.
Poista