Uusi viikko

Taas on aloitettu uusi viikko ja tänään hieman pakkasen merkeissä, tosin vain muutama aste. No se sopii meille, mutta tietysti tuo liukkaus saisi olla poissa. Puita oli kaatunut lisää ja niitä me Keelan kanssa ihmeteltiin.

Lenkkien jälkeen sitten kiiruhdettiin katsomaan jälleen urheilua kun sitä nyt kerrankin on tarjolla. Taas yksi tavallinen rauhallinen päivä ja hyvä niin.

Räntää, oksia ja räntää

 Mistä se on tämä päivä tehty. No sehän on tietenkin tehty olympialaisista ja sukan kutomisesta. Iivolle tietenkin onnittelut pronssimitalista, olipas jännittävä kisa.

Aamulenkille ehdittiin vasta kun Iivo oli hiihtänyt hiihtonsa. Märkää lunta tipahteli niskaan ja lunta satoi ja todella märkää lunta. Muuten siis rauhallinen päivä.

Uusi viikko alkamassa ja katsotaanpa miten tämä uusi viikko alkaa.

 

Talvi viidakossa

Tänään oltiin  ihan kuin talvisessa viidakossa kun puita oli katkennut pitkin ja poikin. Laskin että yli 30 puuta oli katkennut meidän lenkkimetsässä. Puut olivat sellaisia nuoria  puita, eivät vain kestäneet märän lumen painoa.

Kun saatiin lenkkipolut raivattua ja päästiin kotiin alkoikin se jumppaosuus, nimittäin lumityöt. Lumi oli märkää ja painavaa ja minun sisäelimeni ovat varmasti vaihtaneet paikkaa sen punnerruksen ja ähkimisen jälkeen, mutta en hennonut jättää KePoa yksin hoitamaan koko piha-aluetta. Koirat touhusivat mukana minkä ehtivät ja Keelakin oli intoutunut kiusaamaan Rosé ja antamaan lumipesuja. Sitten laittaan tähän veljeni ihana viikonlopputoivotus kuva.

Hyvää viikonlopun aikaa olympialaisten merkeissä.

Ja taas sitä saa ei puuroa vaan lunta

Ompas meillä kunnon talvi ainakin lumen puolesta. Koirat käyvät ulkona ja kun tulevat sisälle muistuttavat lumikoiria. Pilvi muistuttaa lumipalloa, koska kierii ja pyörii hangessa. Keelakin oli tänään sitä mieltä, että hei ei tässä ole mitään polku mihin mennä.

Siis olihan tässä joskus polku

Tule nyt mamma

Mennään jo

Ei tästä nyt voi mennä kun ei tiedä mihin menisi

No tästä se on mentävä

Mennään jo kotiin

Olipas luminen retki, mutta niin kaunista oli kuitenkin vaikka polut olivatkin kadonneet.

Tänään

Tänään meillä oli lenkillä mukana kolme kaveria, siis lunta, aurinkoa ja pakkasta. Mutta kyllä oli taas kaunista ei voi kuin ihailla tuota luontoa.

Keelalla alkoi viime yönä närästys voi taivas että harmitti. No olihan meillä kuonokoppa joka oli noin 2 s päässä kun Keela oli sen riisunut. No päätin sitten ottaa koiran sänkyyn ja kietoa itseni hihnaan että varmasti herään jos koira lähtee sängystä, menihän se yö näinkin. 

Satumaa

 

Aivan mahtavia kuvia saa nyt metsästä aivan kuin satumaa.

Vihreä koira soveltui tuonne maastoon oikein hyvin ei ihan hukkunut.

Tänäänkin lenkkeiltiin pakkasessa ja lumihangessa. Oli ihan mukavaa. Elämämme on kovin samanlaista päivästä toiseen ei suuria muutoksia, mutta ei me niitä kaivattakaan. 

Nautinnot

 Etteikö koira osaisi nauttia, se on tullut tänään selväksi, että koira on todella fiksu eläin ja osaa ajatella ja ketjuttaa. Koirat saivat sunnuntaina hierontaa tuolla äidin käyttämässä huoneessa. Äidin huoneeseen kuljetaan saunan läpi ja tänään ihmettelin kun useamman kerran koirat olivat avanneet saunan oven ja jonottivat sitten äidin huoneen takana. Aluksi ihmettelin, että mikä tämä juttu on, mutta sitten päästin koirat kerran sisälle äidin huoneeseen ja siihen ne kävivät odottamaan hierojaa hierontamaton päälle. Yritä siinä sitten selittää ettei tänään ole hierontapäivä. Hetken päästä koirat taas jonottivat oven takana. No tänään oli tarjolla pelkästään umpihankikävelyä, täytyy sanoa etten ole enää oikein umpihanki-ihminen siis oikeesti ottaa voimille rämpiä tuolla hangessa. Toivottavasti koirat sentään nauttivat.