maanantai 5. elokuuta 2024

Kannolla

 

Ihana kun Mincakin on alkanut oivaltaa tuon valokuvaamisen. Rose´seisoo hienosti kannolla. Sitten oli Mincan vuoro tehdä sama asia, mutta hänpä oli taitava ja asetteli kaikki jalat kannolle ja vielä mahtui pikku peppukin.
Harmittaa kun ei uskalla nyt liikkua tuolla metsässä kun on tuo käärmeiden vaelluskausi menossa, ilmeisesti etsivät talvehtimispaikkoja ja nyt luvattiin vielä tosi lämmintäkin niin ovat hyvin virkeitä varsikin ne pikku käärmeet jotka vasta opettelevat elämään metsässä.


Aamulla tuntui, että nyt on viileämpi päivä, mutta hetkessä sen tajusi ettei kuitenkaan olekaan mitenkään viileämpi. Lenkki täytyi pitää lyhyenä ja palata kotiin viilentymään.

sunnuntai 4. elokuuta 2024

Kun rakkautta vain pursuaa

 Vaikka leonberginkoira onkin ihmisläheinen rotu joka nauttii ihmisen seurasta, niin ei se yllä ollenkaan siihen luokkaa mitä bernhardilainen on. Minca rakastaa ihmisiä niin paljon ettei meinaa nahoissaan pysyä, rakkautta ja rakkausliisteriä riittää mutta järkikulta ei vielä ymmärrä kuinka iso ja voimakas hän on.  Sitä yrittää aina ennakoida kaikkea kun tulee vieraita että vieraat pääsisivät ilman kolhuja kotiinkin ja onneksi se tänään onnistui vaikka Minca niin paljon rakasti tuota pientä poikaa ja noita ihmisiä kun ne olivat niin ihania. Rose´onneksi osaa tervehtiä ihmisiä hillitysti. Se antaa toivoa, että kyllä Mincakin jonain kauniina päivänä.






Ja sitten saapui Minca kuin pieni tankki ja sitten tulikin jo kiire.

Täältä tulee Minca hupsista vaan. Pois tieltä risut ja männynkävyt.

 

Onneksi kysymyksessä oli notkea nuori nainen joka pelastautui rakkausryöpyltä.

Rose oli kyllä sitä mieltä, että moinen käytös ei ollut sopivaa ja päätti kertoa sen "pikku siskolle" suorat haukut.



Voi kun olikin kiva päivä ja juttua riitti ja olisi riittänyt vielä vaikka kuinka mutta kun se Hero jo odotteli siellä kotona. Kiitos vierailusta.


lauantai 3. elokuuta 2024

Sirkus kävi Ylöjärvellä

 Valmistelut alkoivat jo eilen illalla. Sain ajatuksen , että kun lähdemme Mincan kanssa ensimmäiseen pentunäyttelyyn niin Rose´n on kivempi olla ulkona tarhassa kuin sisällä. No mutta säätiedotuksen mukaan on sadetta luvassa ja kun Rose´ei ole ollut pitkään aikaan tarhassa niin en muistanut meneekö sateen sattuessa koppiin vai ei. No ei muuta kuin sanoin Harrylle tarha pitää kattaa niin ettei Rose´kastu. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja tarha katettiin. Olin tähän rastiin tyytyväinen. No Ylöjärvelle luvattu koko lauantai päiväksi sadetta joten koska olin myynyt näyttelytelttani, koska en koskaan enää tarvi sitä niin jotenkin asiaan pitää varautua. Pussitin kaikki tavarat muovi pusseihin varasin isoja jätesäkkejä mihin voi reput pudottaa lämmintä vaatetta (fleese) päälle. Nurmikenttä siis pakko laittaa liukkaudenesto kengät koska en voi kaatua, no on vain talvi sellaiset joten talvikengät jalkaa eihän se haittaa koska pysyy jalatkin märässä lämpimänä. Mukaan pakattiin myös sadetakit, sateenvarjot, vaihtovaatteet. Samalla reissulla toimimme meille unohtuneiden vaatteiden palautuskuljetuksena. Ensimmäisenä pysähdyttiin Käpäläväessä viemässä meille unohtunut takki. Äkkiä piti myös päästä Käpsyn kirppikselle voi aikaa oli aivan liian vähän. 

Ihana paikka täällä sataa nameja lattialle.

Kiitos ne oli hyviä voin ottaa lisää

Mari mä söin ne kaikki.

Ja taas sataa nameja.




Tällaisen ihanan laukun ehdin löytää pikakäynnin aikana, kuva ei tee oikeutta on todella kaunis helmikirjailtu, kuin uusi laukku ja huimat 1,50 maksoi. Suosittelen, ihana siisti paikka missä paljon hyvää tavaraa ja ennen kaikkea ystävällistä auttavaista palvelua. Kiitos Mari. Sitten meillä oli treffit serkkuni kanssa raviradalla, hän ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt koiranäyttelyssä ja nyt hän kyllä hallitsee koiranäyttelyn alkeet.

Minca yrittää parhaansa hurmatakseen Tuulikin.









Ja sitten siihen säähän, se oli kuuma ja aurinko paistoi ja pisaraakaan vettä ei sitten satanut koko aikana, nurmikko täysin kuiva, onneksi oli liukkauden estotalvikengät ja lämpimät vaatteet, minä olin läkähtyä. No päästiinhän me kehäänkin juoksemaan, minusta se sujui yllättävän hyvin.




Enempää kuvia ei ole koska Harry otti hänestä nämä riittivät no voi olla että hän oli oikeassa, mutta me jatketaan treenaamista. Ei tullut kultaa eikä kunniaa, mutta ainakin kokemusta.

No kyllä minä suurinpiirtein ole tyytyväinen tuohon arvosteluun jostain voisin olla erimieltä, mutta minähän en ollutkaan tuomari joten en ole pätevä asioita arvioimaan. Oma koiran esittäminen olisi saanut olla paljon parempaa taidan olla ruosteessa. Sitten alkoi kotimatka tai oikeastaan lupasimme viedä serkkuni kotiin joka siis asuu Ylöjärvellä ja jaksoi  olla mukanamme seuraamassa näyttelyä. Ei muuta kuin tavarat kasaan ja autolle. Päätin antaa Mincalle ruuan ennen lähtöä, no ei maistunut ruoka oikein, joten nostinpa sitten ruokakupin auton katolle ja viereen Mincan hihnan ja onnistuimmehan me sitten lähtemään ajamaan kuppi ja hihna katolla. Matkaa oli 4 km ja 4 liikenneympyrää ja kun saavuimme kohteeseen niin tilanne oli edelleen tämä.

Loppumatka sujuikin sitten rauhallisissa merkeissä Minca nukkui, no menomatkalla olikin jo syöty talouspaperirulla tai ainakin silputtu ja jostain kaivettu minun hanska ja sekin oli kokenut kovia. Tapahtumarikas päivä. Nyt saunaan ja Rose´lla kaikki hyvin ja Minca nukkuu.

perjantai 2. elokuuta 2024

Vierivä kivi ei sammaloidu

 Niinhän sitä sanotaan ettei se kuuluisa vierivä kivi sammaloidu, mutta ei kyllä sammaloidu tuo Mincakaan. Tänään hän on ollut hyvin puuhakas. Aamulla lähdin ensin Rosen´ kanssa lenkille se oli rentouttava kokemus, yritettiin hieman lievittää tuota vauvakupla oloa. Nyt kun lelut on viety pois niin Rose´piippaa Mincalle ja se villitsee Minca ihan ylikierroksille. No Mincaa ei nyt kuitenkaan piiloteta.

Vähän on mieli matala olo.

Sitten oli Mincan vuoro ja tuolla pienellä maantien pätkällä sitten Minca päätti, että autot ne ovatkin jotain tosi kivaa mihin voi hyökkiä, ihan uusi juttu, aiemmin autot saivat ajaa rauhassa ohi. Autoista selvittiin ja lähdettiin tuonne peltotielle ja ajattelin että päästän hieman juoksemaan vapaana. Sekin oli virhe. Mincalla oli kyllä hauskaa mennä viipotti joka suuntaan ja korvat olivat vain koriste. Luoksetulosta ei tietoakaan ei edes pientä muistoa ja ja lopputulos oli se että sukelsi tuonne pellon mutaojaan, ei ollut sitten enää valkoisia tassuja. Kylvyn kautta kulki tiemme ja sekin oli sitten yksi sirkustapahtuma.









Sitten voikin mennä päiväunille kun oli ollut niin hauskaa. Tämä ilta paljasti Mincan salaisuuden, huomasin että Minca meni tuonne varastotilana olevaan koppiin.Meillä on säilytetty tuossa kopissa mm. kukkaruukkuja ja multasäkkejä. Nyt siellä oli noin 60 -100 kpl tyhjiä multasäkkejä odottamassa kompostimullan valmistumista. Tänään huomasin Mincan hakevan kopista säkin ja kun se oli revitty menin katsomaan koppiin ja ei ole todellistakaan kopissa oli täysi kaaos Minca oli repinyt ihan kaikki säkit riekaleiksi vain yksi oli ehjä se oli puolillaan multaa. Ei ole ennen tätä päivää tuonut kopista ulos yhtään säkkiä on vain omiin nimiinsä käynyt puuhastelemassa kopissa sillä kerralla niitä ei ole revitty oli niitä niin paljon. Varmaan ollut tosi hauskaa. Ei tarvitse niitä säkkejä käyttää.










Onneksi ilta koittaa tälle päivälle tapahtumia on ollut riittävästi.


torstai 1. elokuuta 2024

Minca 6 kk

 Tänään Minca täytti puoli vuotta, onnea kaikille sisaruksille. MInca sai synttärilahjaksi elämänsä ensimmäisen hieronnan. Toki myös Rose´sai nauttia hieronnasta. Sovittiin, että Minca odottaa kun Rose´hierotaan ja katselee miten tulee käyttäytyä. Minca päätti kuitenkin ottaa reilun tunnin unet että jaksaa sitten olla energinen.





Kun aamulla kerroin Rose´lle Mari tulee kohta niin koira ampaisi portille odottamaan. Rose´todellakin osaa nauttia tuosta hieronnasta ja hänet saadaan hyvin hoidettua. Mincakin oli hetkittäin ihan rauhallinen, mutta välillä piti käydä tarkistamassa mitä Rose´tekee ja pusuja piti tietenkin antaa, Mari kuorutettiin rakkausliisterillä. Pentuaika kuluu niin nopeasti nyt jo puolivuotias pikku Minca. Pentuajan muistoksi teetin Mincasta taulun ja se on mielestäni enemmän kuin onnistunut.

Tämän teoksen hain tänään päivällä postista ja kiikutin kehystäjälle.

Tämän taulun noudin sitten iltapäivän lopulla kotiin. Kiitos Mari Juuti Art.

Taulussa kukkiva Sveitsin alpeilla kukkivat edelweiss-kukat eli alppitähdet. Mari Juuti Art on taiteillut useita koiriani ja aina teokset ovat olleet todella kauniita ja onnistuneita. Olen jo useamman päivän ihmetellyt miksi Rose´haisee ihan maalle, mullalle ja tänään se selvisi Rose´olikin tehnyt vauvapesä jonne hän oli vienyt lehmälelun ja sitä hän kävi siellä maakuopassa hoitamassa. Voi Rose´taas on valeraskaus vieraanamme ja kaikki lelut laitettu pois.