Kaino

Ihana viikon vaihde edessä ei mitään sovittua saamme tehdä ihan mitä mieleen juolahtaa kuten, siivota, rakentaa hieman vielä aitaa, siivota, lämmittää saunan, siivota, harjata koiria ja hieman siivota ja pestä pyykkiä ja vaikka hieman siivota. Onhan tuota tuossakin ohjelmaa. Bianca oli tänään mummin hoidossa Ruskolla ja oli kuulemma ollut ihan kiltisti. Kiitos vain mummille hyvästä hoidosta. KePo onkin ensi viikolla talvilomalla joten koirillakin on lomaa. Milanan odotettu juoksu ei ole vielä alkanut mikä on toisaalta hyvä, sillä on nuo kelit hieman jäiset lasten tekoa ajatellen. No elämme jänittäviä aikoja. Tänään meillä on myös nimipäivät, sillä nimipäiviään viettää Kaino kattimme, joka on kissoistamme ensimmäinen.

Päivän sankari katselee minkälaiset on kelit nimipäivänä, ei pääse ulos ei.

Onnea Kaino sulla on nimpit. Kaino katti on sellainen, että Kainoa saa silittää jos Kaino haluaa jos Kaino ei halua tulee heti piikkipussista. Muut kissat eivät koskaan mene Kainon lähelle.

Tässä pyysin Kainoa hymyilemään.

Kainon kanssa nimipäiviä viettävät veljekset Huli "Rampe" ja Vili "Naukkis", en tiedä miksi veljeksille annettiin nimet Huli ja Vili kun niitä on aina kutsuttu Rampeksi ja Naukkikseksi. Kaino on sitten aina ollut Kane ja Neste Diesel on ollut Löpö tai aika usein myös Mustalainen.

Naukkis

Kissa joka ei koskaan ole väistänyt yhtään koiraa ei omaa eikä vierasta.

Hyvin oman arvonsa tunteva kissa. Kissa jolla on paljon sanottavaa, kulkee aina naukuen.

Meidän ihana Rampe poika joka on kaikkien kaveri ja aina ystävällinen  ja jonka mielestä parempaa asiaa ei voi olla kuin nukkuminen ja syöminen. Pilvi ja rampe ovat ylimmät ystävät.

Taidan vaihtaa peti paikkaa kun tuli häiriöitä kesken ilta unien.

Saiskohan tässä nukkua rauhassa.

Rampe ei talvella edes katso ulos Rampe ulkoilee vain kesällä, mutta silloin on hyvä hiirikissa, tuo myös myyriä ja kerran jopa kyykäärmeen.

Löpö, Löpöstiina, Mustalainen.

Kissa joka haluaa olla sylissä aina kun se on mahdollista.

Kissa jonka turkki on kuin untuvaa.

Löpö on pieni kiusanhenki, kiusaa kaikkia muita ja erityisesti Pilveä

Ihana untuvakasa

Ruoka maittaa Löpöllekkin.

Löpö ja Rampe.

Tämä ilta oli kissojen joten kaikki koirajuttuja odottavat saavat odottaa huomiseen.

Barbin mietteitä

 Nyt tiedän jo mitä se juoksu tarkoittaa, se on sellaista että on

vähän väsynyt ja tekee mieli inistä vähän väliä ja lenkillä pitää

pissata ihan koko ajan, katsos jos tulisi joka komea uros haistelemaan

jälkiäni niin se sitten löytää meidän pihalle. Ihmiset sanoo että olen

hyvin siisti narttu, lattioilla ei näy jälkeäkään juoksusta. Kuulin

että Belinda oli menettänyt ruokahalun, minä en ole niin jos haluaa

voin kyllä syödä Belindankin ruuat!! Meiltä on nyt piilotettu kaikki

mun lelut johonkin, ihmiset ei kuulemma halua että vähän ajan päästä

alan luulemaan että ne lelut olisi mun pentuja... On ne hölmöjä, enhän

minä mitään pentuja halua!! Mutta ne hölmöt vaan väittää että mieli

voi muuttuua vähän ajan päästä niin ei saa leluja olla esillä. TYLSÄÄÄÄ.

 

Vaikka en enää olekaan Idan ja Tonin pentu niin omasta mielestäni kyllä olen (ja

ihmiset on kyllä sitä mieltä että aivoni edelleen ovat ihan

pentutasolla, jotain ne puhuu ettei aivot ole ehtiny kasvaa muun

kropan mukana...höh) ja sehän tarkoittaa sitä että ruokaa pitää antaa

minulle paljon, kasvaville pennuille pitää antaa paljon ruokaa ja

minähän kasvan vielä vaikka kuinka!

  Hmm, mitäs vielä.... ei kai tässä nyt tällä kertaa sen enempää,

menen nyt pihalle jahtaamaan naapurin kissaa, se on niiiiin hauskaa!!

Kiitos Barbille kuulumisita ja onnea nyt sitten kaikki Fazer tytyöt ovat saavuttaneet sen naiseuden ja ovat nuoria neitoja. Barbi kyllä sinä vielä tulet huomaamaan että ruoka ei ole ainoa ilo naisen elämässä.

Tänään käytiin näyttämässä BB;n antura haavaa lääkärille ja lääkärin mielestä haava oli niin hyvä että mitään erityistoimenpiteitä ei tarvita vain lepoa ja hieman suojaa haavalle niin kaikki hoituu kuntoon. Varmuuden vuoksi BB menee huomenna Sirkka mummin hoitoon että tassu saisi olla rauhassa, koska tänään BB oli tarhassa olessaan tylsistynyt ja purkanut minun aamulla tekmäni siteen. Onneksi BB ei nuole tassua. Valtakunnassani taas kaikki hyvin.

Kauneudenhoitoa

Tänään koirat ovat harrastaneet kauneudenhoitoa, on harjattu turkkeja ja leikattu kynsiä. Harmittaa vain vietävästi tuo haava tuossa BB:n tassussa kyllä tuollainen antura haava on hankala umpeutumaan, täytyy huomenna mennä kysymään lääkäriltä apukeinoja kun ei näytä omat riittävän. Haava ei ole iso  ja on ihan siisti eikä yhtään tulehtunut, mutta ei myöskään ole yhtään parempi kuin lauantaina jolloin sen huomasin.Lenkillekkään ei BB pääse haavan takia. Olen lukenut kaikki lääkärikirjat jotka omistan mutta ei näytä nyt apu löytyvän.

Olen kyllä nyt vähän surullinen

2 x 1 v

Tänään sitten esittelyssä kaksi viimeistä yksi vuotiasta prinsessaa. Anteeksi ensinnäkin Sanna, sillä minä pyytelin sinulta Bellan kuvia ja ihmettelit varmaan mitä minä niillä edellisillä tein no nehän minä olin arkistoinut nimellä Veeti 5 v ja siinä sitten oli koko juttu enhän niitä enää mistään löytänyt. Mutta kun keskustelimme viimeksi niin onneksi sanoit , kun puhuin kuvista, että täytyy sitten lähettää lisää ja se alkoi minua vaivaamaan ja tänään sitten löysin ne kuvat olen pahoillani, mutta iloinen koska minulla on monta hienoa kuvaa Bellasta. Toinen ykkönen on sitten Bleinda ja Belinda kertoo myös hieman itsestään. Aloitetaan kuvilla Veeti 5 v.

Belunan Fazer Bellamy "Bella" (Carlotta Leo von der Seewiese ja Yestas Enzo)

Bella edestä

Bella takaa

Bella istuu

Bella on vain söpö

Kaunis pää

Kaunis nuori narttu tuo Bella.

Sitten Belindan kertomus itsestään kiitos Marjo.

Mouwouwouwou! (Belindamainen tervehdys saaristosta)

Tässä siis yksivuotiaan saaristolaismuffen kuulumisia. Ihmiseni eivät ole ihan ymmärtäneet tuota lempinimien antamista, sillä oikeasti olen kaunotar enkä mikään muffe, vaikkakin matalat urahteluni ja jutteluni tuovatkin ihmisteni mieleen enemmän möreän leijonan bassokarjahtelun kuin siron leoneidon lirkuttelut. Olen myös aikuistumassa, ensimmäinen juoksuni alkoi viime viikolla.Emäntäni mielestä juoksu on saanut minut käyttäytymään hassusti, sopivaa makuupaikkaa ei tahdo löytyä vaikka tallaankin maton allani kymmenen kertaa itseni ympäri pyörien eikä ruokakaan tahdo maistua ja välillä näytän kuulemma siltä kuin elämä potkisi minua päähän. No, on tainnut jo itse unohtaa miltä se aikuiseksi tulo oikein tuntuu, onneksi sentään olen saanut ehkä normaaliakin enemmän rapsutuksia ja hellyyttä juoksun ansiosta. Lempipuuhiani ovat metsälenkit ja etenkin kauriiden ja jänisten jälkien sekä jätösten etsiminen. Näin talviaikaan saan olla tosi nopea nappaamaan papanat hangen alta ennen kuin emäntä tai isäntä ehtii ärähtää ja kieltää hauskan pidon. Eivät taida ymmärtää moisen gourmet -ruoan arvoa... Emäntä on sanonut, että hiihtolomalla kokeillaan sellaista jännää hommaa kuin verijäljen seuraaminen metsässä, katsotaan sanoi leonbergi, mahtaako moinen voittaa papanoiden houkutuksen. Toinen hauska juttu mielestäni on ihmisille kuuluvien tavaroiden nappaaminen vaivihkaa. Sitten kun ne huomaavat että minulla on jotain kiellettyä suussa, niin voi että on hupaisaa juosta karkuun häntä kaarella ja mennä piiloon pirttipöydän alle. Emäntä aina ihmetteleekin miten näin iso koira mahtuu sinne niin ettei sitä saa pois kuin nakilla tai lihapullalla. Yleensä leikki loppuu siihen, että emäntä tosiaan huijaa minua lihapullalla jolloin tulen iloissani paikalle ja luovutan aarteeni mutta en saakaan namipalaa. Emäntä on kyllä yrittänyt kääntää aarrejahtia tavaroiden tuomisleikiksi josta saa kovasti kiitoksia kun luovuttaa suosiolla aarteensa ja välillä olenkin siihen suostunut, ihan vaan emäntää miellyttääkseni. Lapset käyttävät minua välillä lattiatyynynä, aina välillä se on minustakin mukavaa mutta joskus minua alkaa pöhköttää ja koitan alkaa painia heidän kanssaan. Silloin emäntä tai isäntä tulee taas ärähtelemään (kummia nuo ihmiset) ja jätän painin sikseen. Läksyjenkin teossa autan mutta kuulemma koiran kuola ei oikein sovi matematiikan kirjan sivujen täyttömateriaaliksi. Ruuanlaitostakin olen hyvin kiinnostunut ja jään aina emännän viereen vahtimaan jos vaikka pannulta tai leikkulaudalta putoisi jotain joka pitää siivota pois. Kyllä me sitten emännän kanssa lujaa vauhtia pudokkaiden perään kumarrutaan ja yleensä se olen minä joka pääsee voitolle. Saisi olla emäntä vähän tarkempi ettei minun tarvitsisi toisten jälkiä siivota. Kuviakin piti yksivuotissynttäreitten kunniaksi ottaa, niin että tässä minä nyt sitten olen edestä ja takaa, sivulta sekä makaan. Ja taisi tuohon yhteen kuvaan tulla hahmotelma tulevista vetovaljaistanikin, suunnittelijana Meri, 10v. Emännän pipostakin tuli vähän hauskemman värinen, vai mitä olette mieltä? Näin siis täällä saariston rauhassa, terveisin Belinda (emäntä ja muu laumakin lähettää terveisiä)

Belunan Fazer Belinda "Belinda" (äippä Lotta ja iskä Enzo) 1 v

Belinda lattiatyynynä.

Belinda auttaa Meriä matikan tehtävissä.

Belinda papana vartiossa.

Tuolta se tuli ja tuonne se meni

Kaunis pää tälläkin tytöllä

Nätti maski

Kaunis tuuhea häntä.

Lumisukellus

Tosi kaunis nuori narttu

Tässä Belinda toimii mannekiininä, Merin suunnittelemalle koiranvaatemallistolle. Huomaa kevään uudet koiravärisävyt. Sitten vielä muutama kuva Sanni prinsessasta.

Sannilla vauhtia riittää vaikka muille jakaa

Sanni ja Nelli tapasivat lenkillä ollessaan uuden ystävän.

Mikä kumma tuo on, pieni se on ja niin vikkelä.

Hiiri ei jäänyt ihmettelemään vaan poistui pesäkoloonsa.

Kiitos taas hauskoista kuvista, nitä on niin hauska julkaista muidenkin ihailtaviksi.

Hyvää ystävänpäivää

Belunan kennelin porukka toivottaa kaikille kasvateilleen ja tietystikkin kaikille muillekkin ystävilleen oikein hyvää ystävänpäivää.

Banjo ja Bianca

Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras ja ihmeen hento. Vaan hoivaappa sitä ja huolta kanna, sen kauniimpaa asiaa ei elämä anna.

Sanni prinsessan ystävänpäivä tervehdys.

 

Ei sujunut niin kuin olisi "svoinut"

Tänään aamusta lähdimme Beluna-paloautolla kohti Lohjaa ja näyttelypaikkaa, perille päästiin ajoissa vaikka pakkanen paukkui nurkissa. Näyttelypaikalla sitten ryhdyttiin treenaamaan uuden mallista kehää ja hetken aikaaa kaikki meni hyvin. Mutta kun menin toisen kerran kehään treenaamaan huomasin että BB ontuu ei paljon mutta hieman, ryhdyimme Harryn kanssa tutkimaan BB:n jalkaa ja sieltä se syylinen löytyi, BB:llä on pieni haava anturassa, varmasti leikkiessään muiden kanssa saanut, koska näytti suht tuoreelta tapaukselta. Meillä oli laastaria auton ensiapulaukussa ja laitoin laastarin siihen päälle ettei satu niin paljon kävellessä ja siinä hetken mietittyäni tein päätöksen BB ei kehään mene sillä koska jalkaan kerran sattuu niin ei ole sen arvoista, joten päätimme viettää turistipäivän. Koskaan en ole aikaisemmin pyytänyt KePoa kuvaamaan kun harjoittelemme kehässä ja nyt sen tein ja onneksi, sillä muuten ei olisi yhtään "näyttelykuvaa", muta nyt on, vain tuomari puuttui, ja koska BB oli kehässä niin sai BB ruusukkeen, tosin sai sen minulta mutta ruusukkeessa lukee PRINSESSA ja meidän oma prinsessamme BB onkin. Nyt on haava puhdistettu ja lääkitty ja tuola vetää koko lauma unta kalloon, koska kaikki halusivat sisälle nukkumaan kun ulkona on niin kylmä.

Olisin seisonut tosi kauniisti ja rauhallisesti.

Olisin ollut söpö ja nätti.

Belunan Fazer Bianca.

Auttakaa mamma kuristaa.............

Sorrry en kuristanut ihan olisin vain halunnut yhteiskuvan.

Miksi mä en pääse tuonne kehään kun kaikki kaverit menee?

Nyt hieman masentaa, mutta.....

Päiväunet auttaa aina.

Tehdäänkö jotain kivaa yhdessä kun kerran tänne tultiin.

Tässä BB:n luokka mihin me ei sitten päästy.

BB:n prinsessa ruusuke ja kun kerran annoin ruusukkeenkin niin tässä sitten arvostelukin. Hoidin senkin nyt sitten itse että ei tuomari Hans Lehtisen tarvinnut siihen paneutua.

Ilmeikäs koira jolla hauskoja ilmeitä aina silloin tällöin. Meidän perheen hurmaava isohko prinsessa jolta ei vauhtia puutu ja siitä seurauksena luultavasti tämä haava anturaankin on tullut. Ei murehdi turhista vaan häntä sojossa eteen päin. Ja ruoka maistuu.