Inkoo

Tänään lähdettiin huristelemaan kaverin kanssa kohti Inkoon maalaismaisemaa ja siellä olikin upeat maisemat. Saimme kuunnella koirankouluttaja Tommy Wireniä joka kertoi meille Koirien haastavista käytösistä. Aina oppii uutta ja varsinkin kun koko kotimatkan analysoimme ja mietimme ja pohdimme  kuulemiamme asioita yhdessä, se se vasta on antoisaa.

Milana

Bianca "BB"

Poseerataan mammalle

Muruni mun tai oikeastaan KePon, mut BB ei tiedä sitä ollenkaan vaan on mamman sylikoira.

 

Tämä tästä vielä puuttui

Tänään on sitten tapaturmaannuttu itse, eli lähdin töistä toimiston pihamaalta kohti P-aluetta polkupyörällä ja hetken ajettuani polkupyörä pysähtyi kuin seinään ja minä lensin laajassa kaaressa asfalttiin, mahalasku. En tosiaankaan tiedä mitä sille pyörälle tapahtui ainoastaan että se pysähtyi. No vauriot näyttivät aluksi aika pieniltä (oma arvio) Vasen polki puhki, oikea hieman vähemmän käsisssä asfaltti-ihottumaa ja kylkeen hieman pisti. Tunnin päästä asfaltti-ihottuma ei ollut lisääntynyt mutta kylkikipu kyllä. Kahden tunnin kuluttua aloin etsiä paikkaa mikä ottaa vastaan illalla ja päädyin sitten Turkuun Pulssiin. Sain hyvää palvelua ja minut paikattiin ja röntgenkuvattiin, isoja murtumia ei ole kyljessä mojova ruhjevamma ja röntgenlääkäri katsoo vielä kuvat maanantaina. Voi kait sen viikonlopun näinkin aloittaa.
Koirat jäivät tänään ilman lenkitystä kun rupesin koheltamaan...

Omenan metsästäjät vauhdissa

Tässä on ollut omena.

Tuolla roikkuu puun kolme viimeistä omenaa

Odotetaan koska ne putoaa

Joko ei vielä

Mamma minä olen omenavartiossa

Minun suloiset omena "varkaani"

 Sitten paljastetaan Pilven arvoitus:
Aamulla kun laitan aamutakin päälle niin Pilvi sekoaa haukkuu ja juoksee villinä ympyrää, isot koirat lähtevät ulos. Kun laitan kumisaappaat jalkaan Pilvi saa hepulin ja haukkuu ja juoksee ympyrää, silloin lähdetään metsään, kun otan kameran käteen Pilvi saa hepulin haukkuu ja juoksee ympyrää, silloin lähdetään ulos kuvaamaan.

Mamma puhuu höpöjä nytkin mä olen ihan hiljaa.

Koirat ne ihanat koirat

Tässä on tänään taas vaihdettu monenmoista koirakuulumista. Ollaan käsitelty koiran ruokintaa ja käytösongelmia, koiran pesua ja madotusta. Koiran turkin leikkaamista ja remmirähjäämistä. Olen tavannut yhden pienen onnellisen koiran ja onnellisen koiran omistajan. Olen saanut ihania kuvia ja yhden jopa napsinut tuolta fb.sta. Olen työkaverin kanssa keskkustellut koiran hankinnasta. IHANA IHANA koiramainen päivä tänään.

Kaksi ihanaa asiaa auringonkukka ja leonberginkoira.

Eemelillä on tuumaustauko mitäs nyt ryhtyisi puuhamaa.

No niin aloitetaan grillaus minulla on jo teräharja, että saadaan grilli puhtaaksi.

Minä Amalia vartioin pihaa ja minä kisu vartioin Amaliaa

 Sitten seuraa arvoitus. Mitä yhteistä on aamutakilla, kameralla ja kumisaappailla?
Vihje: liittyy jollain lailla tähän alla olevaan kuvaan.

 Arvauksia vastaan otetaan.
 

Maasta olet sinä tullut ja ...

 Lauma jätti tänään viimeiset jäähyväiset Lunalle, meillä on tapana, että koko lauma osallistuu kun rakas karvakuono haudataan viimeiseen leposijaansa.

Raskaita hetkiä, mutta näin sen pitää mennä ympyrän pitää sulkeutua. En halua säilyttää karvakuonojani kirjahyllyssä, sillä niiden kuuluu olla vapaita tuulen mukana juoksemaan eikä olla vangittuna pieneen purkkiin. Nyt on minun rakas Lunani viimesessä leposijassaaan keltaisen ruusujen alla yhdessä bellan Diwan ja Turrin kanssa.

Iloitkaa hyvistä hetkistä.

Ei pelkästään meillä ole ollut surullisia tapahtumia, aamullasaintiedon, että pitkäaikaisen blogiystäväni koira on siirtynyt sateenkaarisillan tuolle puolelle, siinä ei sanoilla ole merkitystä on vai suunnaton ikävä. Hyvää matkaa ja terveiset Lunalle, Diwalle ja Bella mummolle.

 

Iloisempiakin asioita on tapahtunut tänään Jyryn kuulumusia sain ihastella oikein kuvien kera. Jyry poika on ollut mökkeilemässä nais seurassa.

Jyryllä pisin kieli mitä olen koskaan koiralla nähnyt.

Tyttöystävä.

Välillä levätään yhdessä

Sitten nuuskitaan yhdessä

Kyllä maalla on mukavaa

Jyry

"Siskonpeti"

 Kiitos kuvista kiva nähdä, että pojalla on hauskaa seuraa ja leikkikavereita. Hyvin näyttää yhteiselo alkaneen sujua. Sitten meillä on Romeo joka on alkanut säilöä syksyn satoa ja se säilötään tietenkin Romeon omaan vatsaan.

Nammm

Nää on kaikki mun

Romeo

Sitten sain pitkästä aikaa ihania leijona kuvia Topista ja Taavista sekä heidän pikku ystävästään.

Topi

Suuri leijona

Vallu

 Tähän on aivan pakko laittaa pieni katkelma Tarjan kirjeestä, olen nauranut tätä  koko päivän, Tarja kertoo tässä Vallu kissan hiiren metsästyksestä.
 Vallu oikein tyytyväinen oloonsa pihakissatarhassaan ja metsästelee kaikenmaailman öttiäisiä ja HIIRIÄ. Kerran viikossa ainakin kuuluu yöllä kviik-kviik ja kissalle on koko yöksi hupia kun jahtailee saalistaan, jonka tuo sisälle, sisällä kun ei  pääse karkuun niinkuin pihalta. Ei mua haittaisi, ihan mukavaa että Vallulla on äksöniä, mutta Topi-parka; kun ensimmäinen KVIIK kuuluu, Topi tulee herättämään mammansa kertoakseen että täällä on sisällä nyt ihan hirvee peto joka sanoo KVIIK ja tässä tarvitaan kyllä nyt mamma apuun. Meidän kevyt 80 kiloa pelkää näet hiiriä. Usein joudutaan sitten lukitsemaan itsemme (mamma + koirat) makuuhuoneeseen ja laittamaan vielä pyyhe oven rakoon, että Topilainen voi jatkaa uniaan. 

Taavi

Topi vartiossa, että Taavin uintiretki sujuu hyvin.

Kiitos terveisistä ja kuulumisista ja ihanaa kuulla välillä hyviäkin uutisia.

Mun puna-valkoraidallinen paita

Mun puna-valkoraidallinen paita on tullut takaisin. Eilen illalla kun olin menossa nukkumaan niin se paita oli keskellä makuuhuoneen latiaa. Mistä se siihen oli tullut en tiedä, mutta siinä se oli. Ehkä se on nyt merkkinä että nämä onnettomat ja surulliset asiat ovat nyt jääneet taakse ja alkaa parempi vaihe elämässä. Paita oli täysin puhdas ja ei se ainakaan missään pölyisessä paikassa ollut lymyillyt. Ihmeellisintä on että tein perusteellisen siivouksen lauantaina , paitaa ei ollut, eikä se ollut sunnuntai aamunakaan vasta illalla se siinä kökötti keskellä lattiaa.

 Lotta painelee pitkin sammaleista metsää niin että risut ja männynkävyt saavat kyytiä. Välillä pysähdytään syömään muutama mustikka ja sitten taas mennään. Taiga kyllä meni  jo aikoja sitten joten sekin täytyy saada kiinni. Missä kummassa se Taiga nyt jo on kun en näe sitä missään täytyy oikein laittaa hajuaisti täydelle teholle, että

löydän sen pienen vintiön. No tuolla se seisoookin kuin sahapukki tuolla suuren suurella kivellä.  Mitähän se siellä haistelee? Taigan nyt itsekkin loikata tuonne kivelle vaikka minä en kovasti kiville kiipeilystä

 tykkääkkään, sillä se on niin vaivalloista puuhaa. Tosin tällä kivellä nyt tuoksuu oikein herkulliselta ja taitaa tuossa olla jokin koppakuoriainenkin mennyt pikku perheensä kanssa mättään alle. Minun täytyy kyllä mennä katsomaan mitä tuolla pusikossa on. Tuo Taiga nyt ha-

 luaa miellyttää mammaa ja poseerata oikein viimeisen päälle. No ei käy kieltäminen onhan se ihan kivan näköinen tyttönen, mutta karvoja sillä ei juurikaan ole mutta ei kait se tuota mammaa haittaa.

 Nyt me mennään suolle se taitaa olla tuon mamman lempipaikka ja mekin kyllä tykätään tästä paikasta. Mamma kertoo aina että Jeppe koira suoksee täällä suolla tuulen mukana. Tämä oli sen Jepenkin lempipaikka.

 Mamma aina selittää meille katsokaa kun heinät keinuvat tuulessa ja samalla kuulette Jepen askeleet, no mammalla on varmaan parempi kuulo kun meillä sillä me ei kuulla, mutta ollaan ymmärretty, että tää on

 tosi tärkee paikka ja kivaa täällä on kun mättäät keinuu tassujen alla. Pilvi on niin pieni että se melkein hukkuu tonne heinikkoon, mut onneksi se on niin kova ääninen, jotta ei me sitä tänne unohdeta.

Tässäm me kommunikoidaan Lotan kanssa koiran kielellä, me ollaan kovia höpöttelijöitä ja jutskataan koko ajan jotain höpö höpö juttuja.  Hauskaa meillä taas oli lenkillä niin kuin aina ja ehkpä homenna tullaan taas tänne suolle.

Metsässä Kukko ja Karhu

Kyllä taas tänään tuli niin vihaiseksi kun oltiin lenkillä ja mentiin pitkästä aikaa tuonne toiselle puolelle olevaan metsään missä isot pojat käyvät leikkimässä sotaa. Viime viikolla kuulin taas paukuttelua sieltä suunnalata, no niin pojat oli olleet leikkimässä ja pitkin metsää lojuivat oluttölkit oli Kukkoa ja Karhua siellä sun täällä kauniin luonnon keskellä. Onnistuipa BB saamaan kuonsakin vihreäksi maalista. Miten voika ihminen jättää jälkeensä moisen sotkun, siinä ei ollut sitten ajateltu muita luonnosta nauttioita tai luontoa sitten yhtään.

Kuonossa on sitten vihreyttä.

Bianca poseeraa

Apua BB ppäätti mennä yllättäen uimaan anteeksi, ei ollut tarkoitus uittaa koiraa lammessanne.

Meidän piti vain ottaa kauniita kuvia tässä reunalla.

Timantteja lehdillä

Syksy on täällä.