Pilvi hoidossa

Pilvi on taas oma itsensä ja haukku raikaa. Eilen kun Pilvi kävi hammaskiven poistossa niin Pilvi ei haukkunut puoleen päivään ollenkaan. En tiedä mikä oli Pilvestä pahinta sekö ettei saanut aamulla ruokaa vai sekä kun oli ihan pökerryksissä herättyään rauhoituksesta.

 Pilven hampaat olivat muuten hyvässä kunnossa ei lohkeamia eikä muita vaurioita. Harmittavan paljon tuota hammaskiveä vuodessa kertyy.Sitten laitetaan muutama retkeily kuva.

Rome on tainnut käydä paistamassa makkaraa

Uiminen on Roppasen harrastus

Tästä ei maiemat parane.

 

Arjan pikku apulainen

Pitääkö nämä syödä vai pelkästään silputa.

Prinsessa

Huomenna on taas Lotan vuoro päästä hoitoon. Koiramaisia asioita muutenkin huomenna ohjelmassa.

Tosca 3 vuotta

Tasan kolme vuotta sitten klo 12:51 syntyi Tinca (oikealla) 730 g perätilassa, pussissa ja jälkeiset mukana. Synnytys oli äiti Palomasta kovin helpon näköistä ja Paloma alkoi välittömästi hoitaa vauvaansa joka mönki heti tissille syömään. Klo 15:09 syntyi sitten Tosca 600 g, Tosca päätti tulla mailmaan oikeinpäin kauniisti pussissa jälkeiset mukana.  Siitä alkoi näiden pienokaisten elämä. Enempää pienokaisia ei ollut tiedossa, sillä jo röntgenissä oltiin nähty että vain kaksi pentua on tulossa. 1.10 kumpikin tytöistä avasi pienet tähtisilmänsä. Molemmat sisarukset jäivät kotiin kasvamaan, mutta kun sisarukset lähetyivät vuoden ikää, alkoivat meidän vanhemmat nartut jostain syystä "rökittää" Tincaa. Tincassa oli selvästi kuningatar ainesta, sillä pelottomasti Tinca vastusti narttuja, mutta eihän siinä hyvin käy yksi vastaan monta. Raskain mielin jouduin tekemään päätöksen Tincan parhaaksi ja onneksi löysin Tincalle aivan ihanan kodin mihin Tinca otettiin ensin koeajalle ja sitten pysyvästi perheenjäseneksi. Tincasta on kasvanut kaunis narttu, joka muistuttaa paljon emäänsä, Tosca on taas hieman eri tyyppinen ja muistuttaa kovasti isäänsä. Tosca on aika voimakkaasti vartioiva leo joka pitää meistä huolta, Tosca ei myöskään siedä vieraita koiria, tästä syytän itseäni, sillä hoidin pentujen sosialistamisen aivan liian kevyellä kädellä. Tein myös sen virheen, että en liikkunut tarpeeksi pentujen kanssa erikseen vaan aina yhdessä. Tämä teki pennuista myöhemmin epävarmoja kun ne joutuivat liikkumaan yksin ja sisko ei ollut turvana. Virheistään voi vain oppia. Tosca on minun ihana kullanmuruni.

Hyvää syntymäpäivää

Herkuttelua

Kakku hupenee

Ei tarvi miettiä miksi koirankupissa on reunat

Tarkasti kaikki herkut syödään

Belunan Cristal Tosca

Pikkuinen Tosca

Kullan muru

Kaunis tyttö

Tumma silmä

 Sitten laitetaan  kuva siskosta, joka myös viettää synttäreitä oman perheensä kanssa.

Belunan Cristal Tinca

Purema

Suomessa tapahtuu arviolta 50 000 purematapausta vuosittain. Yleisin pureman aiheuttaja on lemmikkikoira, -kissa tai toinen ihminen. Jopa eläimen raapaisu voi aiheuttaa merkittäviä vaurioita.

Koiran- ja kissanpuremat
Suomessa tavallisin koiranpureman uhri on 4–8-vuotias poika. Vamman sijainti kehossa riippuu iästä. Nuoremmilla puremia on kasvojen, kaulan ja niskan alueella. Vanhemmilla purema on usein raajojen alueella. Koiranpuremavammoja esiintyy eniten lämpiminä kuukausina, myöhään iltapäivästä tai alkuillasta.
Koirilla on suuret, terävät hampaat ja voimakkaat leuat. Suurten koirarotujen puremavoima on jopa 204 kg/cm2, joka läpäisee ohuen metallilevyn. Ihmiselle tämä aiheuttaa murskavamman kudoksiin. Koiran hampailla syntyy myös pistohaavoja, mutta eriasteiset repeämät ovat paljon yleisempiä. (Smith ym. 2000, Timonen & Tukiainen 2003.)

 Aina tulee muistaa, että olemme vastuussa omista lemmikeistämme ja niiden tekemisistä ja että lapsia ja koiria ei tule jättää valvomatta. Koirathan eivät pure ilman syytä, mutta me ihmiset emme aina osaa lukea varoittavia merkkejä ja myös vahinkoja sattuu. Koira voi olla väsynyt, tuntea kipua, pelästyä jne.

Aina puremat eivät kohdistu  ihmiseen vaan myös toiseen koiraan tai eläimeen, varsinkin monilemmikkiperheissä se on todennäköistä, että joskus käy vahinko.

Koiranpurematapaturmia voidaan pitää varsin yleisinä, koska esimerkiksi vuonna 2004 meillä oli Kennelliiton arvion mukaan ainakin 550 000 koiraa.
30–90 prosenttia koiranpuremista tapahtuu eläintä ärsytettäessä. Uroskoirat purevat naaraita useammin, mutta koiran puruherkkyys on kuitenkin yksilöllistä.

 Puremahaavat vaativat lähes aina  lääkärin hoitoa ja antibioottikuurin prantuakseen. Tärkeintä on että hoitoon hakeudutaan nopeasti, sillä jo kahdeksan tunnin jälkeen iho alkaa mennä kuolioon ja seuraukset ovat vakavia. Ei ole merkitystä onko purema toisella koiralla vai ihmisellä, niin kotikonstein ei kannata asiaa ryhtyä hoitamaan. Nopeus hoitoon hakeutumisessa on aivan ehdottoman tärkeää.

Tetanus
Jäykkäkouristuksen aiheuttaja on Clostridium tetani -bakteeri, jota esiintyy maaperässä ja eläinten bakteeristossa. Hapeton tila on anaerobille, hermostoon toksiinia erittävälle tetanukselle erinomainen kasvualusta.
Jäykkäkouristusriski on sitä suurempi, mitä syvempi haava on. Tetanustehoste annetaan puremahaavapotilaalle, jos edellisestä rokotuksesta on yli viisi vuotta tai jos rokotusanamneesi on epäselvä. Rokotussuoja kannattaa pitää yllä jokaisen lemmikinomistajan.

Aina ei ole kysmys puremasta, vaan varsinkin kun on kysymys isoista koirista niin helposti sattuu myös että vahingossa kynsi tai hammas repäisee palan kaverin kyljestä  vaikka leikin tuoksinassa.

Lupa kuvan julkaisemiseen on saatu koiran omistajalta. Onneksi tässä tapauksessa hoitoon päästiin tarpeeksi ajoissa ja vaurio saatiin ommeltua. Koskaan ei ihmisen pidä asettaa itseään vaaraan yrittäessään irroittaa kahta keskenään tappelevaa koiraa, sillä siinä tilassa koira ei pysty katsomaan mitä se puree ja omistajakin saa usein osansa.

Meillä on kokemusta koiran puremista yhden kerran verran. Naapuriin tuli uusi koira ja uusi koira ja vanha koira eivät tulleet toimeen keskenään. Omat koiramme silloin 8 kappaletta olivat pihalla niin kuin aina, me menimme KePon kanssa saunaan, kun itse olin kylpönyt lähdin saunasta ja päästin koirat pihasta saunan alueelle joka on aidattu, mutta ylettyy lähelle naapuriamme vain tie välissä. Naapurin koirat alkoivat tapella ja omat koiramme olivat liian lähellä tapahtumia jolloin niiden kierrokset nousivat ja kaksi koiraa ottivat yhteen. KePo yritti (ilman vaatteita) irrottaa koiria toisistaan, sillä seurauksella että koirat purivat häntä molempiin käsiin. KePo saapui sisälle verta valuvana ja minä ryntäsin pihalle, kuusi koiraa totteli käskyjäni ja siirtyi tarhatiloihin mutta kaksi koiraa kävivät niin yli kierroksilla etteivät pystyneet kuulemaan tai näkemään. Tempasin saunan puolelta päiväpeitteen sohvalta ja peitin sillä raivoavat koirat. Kun näköyhteys katkesi koirat irrottivat toisistaan. Ensimmäinen koira saunaan ja toinen sisälle suihkutilaan. Sitten tutkittiin KePon vauriot ja totesin päivystykseen, KePo sai kyydin pikavauhtia päivystykseen ja minä ryhdyin tutkimaan tappelijoiden vaurioita. Kummallakin tappelijalla oli lukuisia puremia ja repeytymiä. Suihkutin koirat koska olivat myös hiekan peitossa ja jo valmiiksi märkiä. Seuraavaksi minun oli pakattava koirat vierekkäin autoon ja lähdettävä molempien kanssa lääkäriin, ehkä minusta välittyvä tunnetila sai koirat istumaan autossa kuin kuusenkynttilät vierekkäin kun mentii lääkäriin. Koiria paikattiin ja puhdistettiin 6 seuraavaa tuntia. Hyvää työtä teki lääkäri kumpikin koira parani täydellisesti, KePokin saapui klinikalle kun hänet oli hoidettu. KePon paraneminen kesti todella kauan ja puremia hoidettiin avohaavoina. KePo oli sairaslomalla muistaakseni kuusi viikkoa. Jälkeen päin on turha syytellä itseään miksi tein niin miksi en osannut ennakoida.

 Itse olen puremilta säästynyt, pahimpana vaurioina eläinten kanssa ehkä kissan raapaisut.

Lenkkeilyä

Tänään olin lenkillä tällaisen karvaisen ystävän kanssa. Tämä haukkuon niin ihana aina kun tavataan niin Amalia sekoaa ihan totaalisesti.

Tulkaa jo

Hei mä odotan

No mä tulen hakemaan teidät kun te olette niin hitaita

Amalia Armas

 Tehtiinkin pitkä lenkki. Lapset olivat tosi reippaita ja varmasti uni maittoi lenkin jälkeen. Muuallakin on lenkkeilty nimittäin Lumo on käynyt retkellä kavereiden kanssa.

Mä olen niin piilossa

Lumo

Naurattaa te ette löytäneet mua

Mä olen niin pieni vielä

Tarek ja Lumo

Mennään.

Eemeli odottelee joko se isäntä kohta sieltä tulee, että päästään taas reissuun.

 

Kaunis syyspäivä

Tänään oli kanojen vuoro saada puhdasta alle ja ylle, sillä tänään puhdistimme kanalan. Kanalan puhdistaminen on aina aikamoinen projekti, se pölyää todella paljon ja on tiukkaa tavaraa, mutta nyt on puhtaat alustat kanoilla. Lisäksi saivat sitten erikoisherkut vielä siivouksen päälle.

Kanat ulkoilevat siivouksen aikana

Tuoretta heinää

Hermanni kukko

Hermannin rouvat

Kova on poopotus kun rouvat tutkivat heinäkasaa

Sitten sain kivan puhelun ja tiedon että saamme vieraita. 
Päätin ilahduttaa ystäviä tekemällä kakun. Munat ja sokeri kulhossa, vatkattu, seuraavaksi piimää no eihän sitä piimää sitten ollutkaan (tyhjä purkki) keksin korvaavan tuotteen seuraavaksi margariiniä no eihän sitä ollut tarpeeksi no tulee vähärasvaisempaa, seuraavaksi inkivääri, kaneli, neilikka, no eihän mulla ollut kuin kanelia, korvasin vaniljasokerilla ja kardemummalla, leivinjauhetta ja ruokasoodaa, no kait pelkkä leivinjauhe käy. Jauhoja sentään oli. Voitelin vuuan ja taikina vuokaan ja uuniin. Kakku valmis, mutta ei irtoa vuuasta no unohdin jauhottaa vuaan. No voihan sitä sitten syödä lusikalla suoraan kakkuvuuasta, no onneksi irtosi juuri ennen vieraiden tuloa.

Ihana Reno kävi kylässä

 Kiva viikonloppu takana, paljon puuhasteltiin yhdessä ja saatiin monta asiaa hoidettua. Hehkuvaa syyspäivää on vietetty myös Tottijärvellä.

Täällä tulee Hehku

Prinsessa

Ihana muru

Belunan Sirius Hehku

Matolääkettä

Tänään sitten oli se päivä kun koirille tarjoiltiin matolääkettä. Se on aika jännä juttu, että joku koirista tykkää noista makutableteista ihan kuin nameista ja toiset siten taas ei. Kolme koiraa syö nuo tabletit ihan kuin namit kaksi syö kun on "pakko" ja yksi sylkee, kiemurtelee ja tekee kaikki 100 temppua joilla voi välttyä nielemästä noita matolääkkeitä. Voitte vaan arvata kenestä on kysymys no tietenkin Taigasta. Taiga vihaa kaikkia pillereitä onneksi ei ole joutunut niitä useinkaan syömään, mutta kaksi kertaa vuodesa on tämä pakollinen matolääke kuuri.

 Kissat saivat myös oman osuutens ja siinä mentiin helpoimman kautta, valeluliuosta niskaan, sillä ei millään jaksa taistella pillereiden kanssa, näin toimien ainakin kissat saavat varmasti lääkityksen eikä ole mitään taistelua.

Kesä on kääntynyt syksyksi ja nyt voidaan alkaa odottelemaan josko vaikka tuo Taiga jossain vaiheessa aloittelisi juoksuaan. No vielä varmasti saamme sitä jonkin aikaa odotella.

 Tänään ollaan myös sulateltu koiranruokapakkasia, jotta ovat taas valmiina ottamaan vastaan rustoluita perjantaina. Lihapakastimet ovatkin ihan täynnä.