Meinasi ihan unohtua

Taas on päivään mahtunut kaikenlaista iloista ja surullista. Isäni sairaus on vain muuttunut vakavammaksi, mutta nyt varmaan on syy selvinnyt ja hän joutuu operointiin Helsinkiin. Toivottavasti sen jälkeen alkaisi kaikki näyttää paremmalta. Tämä kyllä valitettavasti varjostaa tällä hetkellä elämäämme kovasti. Iloisia asioita on myös tapahtunut sain tutustua tänään tosi ihanaan perheeseen ja koirista oli siinä tietenkin kysymys. Kävimme Toscan kanssa vielä myöhään iltalenkillä ja olipas ihmeellinen lenkki, koska sammakoita oli tosi paljon liikkeellä tai ne olivat sammakon poikasia ja Toscan mielestä ne olisi voinut syödä, mutta minä en ollut samaa mieltä. Jos koira syö rupisammakon tai edes ottaa suuhun niin koiran suusta alkaa tulla vaahtoa ja koira voi jopa saada epilepsian tyyppisen kohtauksen, joten koirien ei ole syytä syödä mitään sammakoita.
Sitten tuli ihania kuvia veljeksistä Liamista ja Oliverista, onpas siinä veljekset kuin ilvekset.

Liam ja Oliver

Varsinaiset riekkujat, suloistakin suloisemmat

Saako veljeä purra jalasta

Me ollaan yhtä jalkaa

 Kiitos ihanista kuvista veljeksistä, ovat kasvaneet kovasti. Laitetaan sitten pari kuvaa kotipihan riekkjistakin.

Tosca ja Keela

Hupsista

Armoa

Älä väkätä mulle tai mä syön sut.