Suruviestiä soitteli ilta

 Belunan XL Angel´s Kiss "Amalia" 20.1.2012-30.10.2017

Tänään päättyi Amalian taistelu syöpää vastaan ja valitettavasti se taistelu hävittiin. Amalia sai siirtyä sateenkaarisillan tuolle puolen Siriuksen tähdelle rakkaidensa saattelemana. Amalia asusteli maaseudun rauhassa perheensä kanssa ja sai viettää vapaata koiran elämää, juosta peuran ja pupun perässä, kaivella monttuja. Välillä Amalia löysi metsästä aarteita joita sinne olivat jättäneet ilvekset tai sudet mahtavia luita joita Amalia onnellisena esitteli ja kantoi kotiin.

Amalia rakasti perhettään ja perheen kissoja yli kaiken, kissat saivat parhaat paikat Amalian pedin reunalta. Amalia oli hyvin energinen ja iloinen tyttö joka sekosi kun kasvattaja tuli kylään. Minulla on ollut ilo tavata Amaliaa usein ja nähdä Amalian kasvavan pikkuisesta pennusta aikuiseksi.

Pentutestissä sanottiin että Amaliasta, että kohtelias uusiin tilanteisiin varovasti suhtautuva tyttö, jolla on herkkyyttä. Kotipihan vahtikoira,  se kuvaa Amaliaa hyvin sillä siellä Amalia aina pihalla istua nökötti ja vartioi omaa pihaansa kun menin käymään. 

Amalian poismeno toi suuren surun Amalian emännälle ja muulle perheelle, mutta onnellisten päivien muistot säilyvät kuitenkin aina ja lohduttavat perhettä suuressa surussa. Kiitos Amalian perheelle, että piditte huolta minun pikkuisesta Belunalaisestani ja saattelitte hänet sinne jonnekkin kun sen aika oli, nyt on kipu poissa ja pieni Amalia voi rauhassa nukkua ikiuntaan.

Ei ole sanoja joilla voisin lohduttaa Amalian perhettä, mutta muistakaa ei Amalia ole poissa , siellä jossain Amalia vartioi teitä ja pitää huolta teistä edelleen. Amalia elää kauniissa muistoissa ikuisesti mielessänne.

 

Nurmen peittoon pehmeään,

peitelkää mut lepäämään.
Uinun siellä unta syvää,

kesää ikuista ja hyvää.
Siellä kukkii kissankellot,

siniset on niityt, pellot.
Ei untani voi estää,

vain ystävyys se yhä kestää.

Syvä osanottoni Amalian perheelle ja nöyrin kiitokseni.