Hieman haikea on ollut tämä päivä isänpäivä, omasta isästäni jouduin luopumaan vuosi sitten huhtikuussa.
Isälleni koirat olivat aina tärkeitä. Meillä oli kotona monta erilaista koiraa oli kodinvaihtajaa, mesästyskoiraa, seurakoiria ja kun vanhempani muuttivat kerrostaloon he toimivat ensimmäisen oman koirani hoitoperheenä työpäivieni aikana. Muutettuani tänne Lietoon ja ryhdyttyäni kasvattamaan koiria ei semmoista vierailukertaa, ettei isäni olisi muistuttanut että ottakaa koiria mukaan. Ollessan vakavasti sairas isäni vielä aina pyysi ota Pikku-Hassu mukaan jota hän kutsui Mörriksi. Usein pelotti että Keela lyö tassullaan isän iholle joka oli paperin ohutta ja saaveren vuodon aikaiseksi, koskaan ei käynyt mitään vahinkoa vaikka Keela olikin vilkas pentu. Tuo pieni valkea koira vartioi isäni ikiunta.
Vaikka koira perheissä ei tuo koiraisän rooli korostu niin jokaisella pienellä koiran lapsella on myös isä mitä ilman heitä ei olisi. Joskus joku pentu saa jäädä asustamaan isänsä kanssa samaan perheeseen ja se luo pennun ja isukin välille ikuisen siteen. Itse arvostan aina suuresti niitä uroksia joita olen saanut nartuilleni käyttää. On ilo nähdä kun narttu ja uros kohtaavat ja koirista näkee että kummallakin on tahto jatkaa sukua. Tänään onnittelen kaikkia niitä hienoja uroksia joitka ovat Belunalaisten pentujen isukkeja:
Kingly-pentue isä Espresso Sir M. aus dem Sumpfloch
Prince/Princess-pentue isä Yestas Dazzler
Fazer-pentue isä Yestas Enzo
Macig-pentue isä Yestas Enzo
XL-pentue isä Belunan Kingly Moriz
Cristal-pentue isä Zapparal´s Sir Amazonen
Orenda-pentue isä Belunan Magic Nelson
Soleado/-ada-pentue isä Zapparal`s Frodo Gardner
Sirius-pentue isä Belunan XL Bad Habit
Pitäkää huolta lemmikeistänne ja nauttikaa kun he ovat luonanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti