Menoa ja meininkiä

Olipas metsässä tänään menoa ja meininkiä. Olin ihan hämmästynyt kuinka valtavan kovaan vauhtiin tuo Taigakin pystyy ja siinä painettiin Rosén kanssa melkein voisi sanoa pääviidentenä jalkana. Alkoi ihan pelottaa, että juoksevat päänsä puuta päin, mutta onneksi eivät. Se on hienoa, että vanhimmalla ja nuorimmalla sujuu leikit yhteen.

Kaverukset Taiga ja Rosé

Sitten tänään sain  tuon ihanan elämäni eläimet taulun kehystettynä kotiin ja olen sitä kyllä ihaillut monen monta kertaa. Taulu on ihmeellinen joka kerta kun sitä katsoo niin siinä on uusia puolia ja kaikki nuo rakkaat silmät katsovat minua.

Sitten täytyy kertoa vielä Pilvestä. Pilvihän käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi jos vain tarjoutuu tilanne päästä roskapussia tyhjentämään ja sehän onnistui kerran kun äiti oli meillä ja me KePon kanssa lähdettiin kauppaan. Kun olin Porvoossa äidin luona niin heti kun minä lähdin ulos ja Pilvi jäi äitini kanssa niin Pilvi painui suoraan keittiöön ja avasi tiskipöydän alakaapin ovet ja siellähän odotti se biojäteastia.  Mutta voi kurjuus ei mummuakaan toista kertaa huijattu.

Pilvi on sellainen pieni veijari