Elonäyttelyssä koettua

Tänään oli sitten Elonäyttely Raisiossa, Belunalaisia oli paikalla hurja joukko. Minä ja Keela, joka ei kehään odotellessa tehnyt muuta kuin hyppi minun selkääni ja syliini ja tunki itsensä myös Harryn syliin, käytiin harjoittelemassa kehässä ja Keela ei sitten juossut vaan yritti päästä kehästä pois, jipii tästä se alkaa. Kaikenlisäksi Keelalla oli omasta mielestäni pari kiloa ylimääräistä josta arvelin tuomarin mainitsevan.  Mutta aloitetaan alusta kehään ensimmäisenä oli menossa Perro ja Tarja oli ystävällisesti luvannut viedä Perron koska Marjo ei pystynyt itse juoksemaan, varalla oli Harry. Tarja ja Perro harjoittelivat ja Perro liikkui Tarjan kanssa niin kauniisti. Kehä oli alkamassa ja Marjo emäntä piilotettiin teltan taakse ja määrättiin olemaan ihan hiljaa. Kun Perron vuoro tuli juosta iski Perrolle mamman ikävä ja kenguru vaihde pääälle, ei auttanut vaikka KePokin hyppäsi kehään. Seisonta oli mitä kaunein mutta juoksu ei tänään ollut Perron juttu kun erotettiin mammasta.

 No ei mitään hätää kun Marjo kuntoutuu Perro palaa kehään entistä ehompana. Perro sai kuitenkin hyvän arvostelun ja jipii Perrolla oli ainoana Belunalaisena kulmaukset mukana. Sillä päivän sana oli kulmaukset kadonneet Arviona  AVO EH 1. Seuraavana päästiin sitten Keelan , Nukan ja Lumon kanssa kehään.

 Keela esiintyi poikkeuksellisesti hyvin seisoi rauhallisesti ja ei pyrkinyt kehästä ulos mitä pelkäsin ei myöskään loikkinut minun niskaani siis päivän yllättäjä  AVO EH 2. Lumo oli tänään päättänyt esitellä tuomarille sen pyöreän peppunsa ja päättäväisesti kääntyi selin tuomariin tai sitten ei muutenkaan oikein hyvittanut koko juttu vaan istui katselemaan kuin turisti mitä ihmettä täällä nyt on menossa.

Katso mun peppua onko vähä hieno

Juostaan

 Lumon arvio tänään AVO EH 4

Keela siis AVO EH2

Ihana  Nuka oli tullut Seinäjoelta mukaan porukkaan ja Nuka päätti, että juoskoon tuo mamma jos haluaa eihän tässä ole mitään mieltä kiertää ympyrää minä se vähän katselen.

Tule nyt

Ei niin lujaa

 Arvio oli AVO EH, kun sitten tuli seisomisen vuoro niin Nuka oli sitä mieltä, että leikitään kierrän sun ympäri tai voin mä istuakkin. Ei se mikään pohjalaista muu niin arvostelussa harmittanut mutta pikkusen otti luonnon päälle kun paperiin oli raapustettu, että handleri saisi olla parempi. Parhaansa kun tekee niin sen kyllä pitäisi riittää.

 Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä oli sitten veteraani Paloman vuoro, Paloma esiintyi kehässä todella kauniisti ja liikkui hyvin, mutta ei miellyttänyt sitten tuomaria, ja Paloman kauniit kulmauksetkin olivat kadonneet joten siitä seurasi VET H2.

 Lopuksi sitten päästiin vielä kasvattajarymäänkin ja se oli tietenkin hienoa.

Tuomari kehui ryhmäämme monin sanoin, mutta ehdotti, että harjoittelisimme vielä esiintymistä kehässä, ihme tuomari tuo Blomqvist Zorica Ruotsista, kun moisia ehdotteli, sillä kyllä me esiinnyttiin koko rahalla.

 Täytyy myöntää ehkä me vähän sähellettiin mutta tämä on vain harrastus eikä niin vakavasti otettava ollenkaan. Käymällä näyttelyissä sitä oppii ja sittenkin koira voi yllättää eikä se yllätys aina ole se mitä etukäteen toivoo, mutta kiitos kaikille olitte ihan parhaita.

Minun ihanat kasvattini

 Päivä sai arvoisensa lopunkin, sillä Tiina ja Nuka tulivat  pienelle  virkistäytymistauolle ennen kotiin lähtöä sillä seurauksella, että kun oltiin teellä olohuoneessa kävi Rosé syömässä Tiinan lenkkarin.

Rosé ja Keela Tiinan kainalossa ja vielä ehjät lenkkarit.

Mitä oliko se jonkun kenkä, en vaan yhtään huomannut ja sitä paitsi maistoin vain.

Pohjanmaan rinsessat

Rapsuta lisää

Koirarakkautta

Kiitos ihanista synttäri onnitteluista, tämä oli ihan paras tapa viettää synttäreitä. Soot aiva paras Tiina lainatakseni.