Tulipa mieleen

Tänään posti oli tuonut uuden Kasvattajalehden ja innostuneesti ryhdyin selailemaan sen sivuja.  Jäin lukemaan juttua koiran hakereissusta joka suuntautui Ranskaan.

 Mieleen nousi hienoja muistoja omalta kahdelta reissulta kun olen koiran hakenut ulkomailta, ensimmäisenä hain Lotan  tuolta Leonberger von der Seewiese kennelistä Niederdorla nimiseltä paikkakunnalta. Kaverina oli Johanna Stoerkel joka oli hakemasa urospentua ja minä sitten narttupentua. matkaan pääsy oli hieman tuskallista sillä  sain jonkin kovan  vatsakipukohtauksen juuri kun piti lähteä ja lääkäri kielsi matkustamasta, mutta enhän minä sitä uskonut. Kipujen kourissa olin matkalla mutta olihan asia niin tärkeä, että kannatti kipujakin kärsiä. Meidät otettiin todella ystävällisesti vastaan Helmutin ja Angelan toimesta. Johanna osasi täydellisesti Saksaa joten kommunikointi oli helppoa. Viikkoa ennen kun matkamme oli sain tiedon, että pentu jonka oli tarkoituksena tulla minulle oli onnistunut syömään klemmarin ja siitä oli seurannut että suoli oli puhjennut eikä tätä pentua voitu antaa minulle, joten tilalle sain sitten Lotan.

 Kävimme noin puolen yön aikaan rokottamassa pennut jotta rokotukset olivat säännösten mukaiset kun aamulla lähdettiin kotia kohti. Pennut olivat reippaita ja ihania. Meillä oli koiraboksi joka oli kahdelle pennulle sopiva, tämä oli moneen kertaan tarkastettu. Pennut olivat boksissa ja olimme luovuttamassa niitä lentokenttäviranomaisten huostaan kun ongelmat alkoivat. Joku virkailija oli sitä mieltä että boxi on vääränlainen ja siitä alkoi tunteja kestävä rumba, soitettiin kasvattajalle, useita eläinlääkärin tarkastuksia, lentokenttäviranomaisten tarkastuksia ja minä suurimman osan aikaa lattialla kippurassa vatsakivun kourissa. Johanna selvitti asiaa viranomaisten kanssa ja vihdoin meille esitettiin ratkaisu että jos ostamme kentältä toisen boxin niin saamme koirat koneeseen, no ei siinä muu auttanut. Meille oli jo ilmoitettu että kone ei ole odattanut meitä mutta lopulta kuitenkin pääsimme koneeseen joka oli täynnä hyvin tyytymättömän näköisiä ihmisiä jotka olivat odottaneet tunnin koneen lähtöä.

 Vihdoin pääsimme matkaan ja tuota pikaa olimme Helsingin lentoasemalla, missä KePo oli meitä vastassa ja matka kotiin voi alkaa. Taigan haku olikin sitten ihan toisenlainen reissu, mistä voin kertoa huomenna.

Kokoa itsesi

Näin on nyt sanottava itselleni, että kokoa itsesi ja ajatuksesi. Ensinnäkin olin kyllä tilannut ja nauttinut kovasti vuosikirjasta 2015, mutta en sitten luotettavan tiedon mukaan ollut sitä lainkaan maksanut. En muista edes, että mihin kummaan sen laskun olisin voinut kadottaa, no nyt on maksettse. Seuraava sähköposti puhelinyhtiöltä jossa kerrottiin, että olin maksanut kesäkuun puhelinlaskun kahteen kertaan hyvä minä. 

Onneksi käytiin eilen tuulettamassa Pilven ja mun pää joten eiköhän nyt ajatus kulje.

 Tänään käytiin Keelan kanssa ihan uudella reitillä hieman tuli kuumakin kun lenkki venyi hieman suunniteltua pidemmäksi. 

Keela lammella

Pikku-Hassu

Pikku Pilvi

Mamma voiko tuuli viedä mut pois

 

Mamman kainalossa on turvallista

Merellisiä tunnelmia

Tänään pääsin KePon kanssa kalaan. Ei ollut tämäkään minun lajini, ensin tuuli vei kalapussin mereen, sitten kaatui matopurkki ja kansi lensi mereen ja seuraavaksi siima meni niin sotkuun ettei mitään määrää. Yhden kalan melkein sain mutta sekin pääsi karkuun, luulen että se olisi ollut iso. En kuulemma ole perinyt äitini ja isäni kalastusgeenejä, no ei niitä minulle ole riittänyt kun veljeni on saanut ne kaikki. Paikka missä käytiin kulkee nimellä "mummunkolo" kun äitini on sieltä kalastanut tosi isoja kalansaaliita yhdessä isäni kanssa.  KePo sitten nyki noita ahvenia mielin määrin joten savuahventa on tulossa. Ei me Pilven kanssa koko aikaa jaksettu matoa liottaa vedessä tai KePon mukaan minä ruokin niitä kaloja koska madot katosivat mutta kalaa ei tullut.

Tuulitukka

Tuuliturkki

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa..

Ei lähdetty mamman kanssa risteilylle vaikka minä oisin halunnut

Mamma ei saanut kaloja ja niin se ryhtyi kuvaamaan minua

Kyllä on pölyt turkista tuuletettu

Pilvi on niin ihana kuvattava

Nyt Pilveä nukuttaa se on tuo meri-ilmasto.

No täytyyhän meidän laittaa tähän sitten KePonkin kuvat ja joku kalankin kuva että on todistettu, että KePo niitä kaloja sai, joita siis nyt savustaa.

Ensimmäinen kala

Toinen kala, loppuja ei sitten antanut enää kuvata .

Saatiin tai siis Harry sai myös kissankaloja, eli särkiä, kissat tykkää niistä ja koiratkin kyllä popsii makoisiin suihinsa ne. hauska iltapäivä ja varmaankin sitä kuuluisaa laatuaikaa. Aamupäivä menikin sitten näitten isompien karvakavereiden kanssa yritettiin hieman taas turkinhoitotoimenpiteitä joista BB ei sitten tykkää yhtään.

Luonnonlapsi BB

Minun pieni Biancani

Sisko ja sen veli

Ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle kun katsoo näitä kuvia. Kaksi onnellista koiranlasta leikkimässä yhdessä kyllä siinä on menoa ja meininkiä ja virkistävää juomaakin on otettava välillä. Kuvat puhuvat puolestaan ja niiden kera pääsette seuraamaan Vegan ja Nukan hauskaa päivän viettoa. Kiitos hienoista kuvista.

 

Surullinen perjantai

Surullinen perjantai, järkyttävä tapahtuma Turussa joissa useita uhreja joista osa menehtynyt. On hyvä asua täällä takametsässä koirien kanssa ja täällä taidan pysyäkkin. Olimme kyllä tapahtuman aikoihin kaupassa tuolla Myllyssä ja Harry sanoi että jotain on nyt meneillään kun näimme useita raskaasti aseistettuja poliiseja. Katsoin puhelimesta heti kun pääsimme kassan ohi ja saman tien näin kun poliiseja tuli lisää. hetken päästä myös alkoi yhtenäinen autovirta poistumaan Myllyn parkkihallista.  Onneksi kaikki läheiseni ovat turvassa ja itsekkin olemme "linnoittuneet" tänne omien karvakavereidemme kanssa.

BB on tullut tutkimaan omenapuiden tilaa

Tuolla on omena mä näen sen

Mä en ota sitä vielä koska se on raaka