Tänään blogissa julkaistaan Lumon mamman kirjoitus mitä kaikkea on oikeastaan tapahtunut tässä muutaman päivän sisällä. Tämä on kertomus, siitä kun kasvattaja tekee parhaansa ja kuitenkin kaikki voi mennä päin mäntyä. Tässä on vuodatettu kyyneleitä, iloittu, oltu murheen murtamia, tunnettu toivon pilkahduksia ja onnen tunnetta ja ihan kaikki mahdolliset muutkin tunteet.

Lumon emäntä kertoo:

Kiitos teille kaikille lukuista lukuisista viesteistä, yksityisviesteistä , apu tarjouksista sekä rukouksista/tsempeistä.

Aloitetaan siitä, että pennut voivat hyvin ja heillä ei ole hätää. Pullo ruokinta avasi silmäni ettei se ole maailman pahin vaihtoehto kun sen pentu vaan oppii.

Mitä sitten tapahtui eilen.

Lumonhan kolme pentua joutuivat hätäsektioon ja kaksi selvisi. Lumon haava ommeltiin sulavilla tikeillä ja oli koko ajan siisti, hajuton, erittämätön. Seurasin kuumetta useitakertoja päivässä,kuten sitä aina seurataan synnytyksen jälkeen. Lumo valutti kuten kaikki tekee synntyksen jälkeen ja vatsa oli löysä. Se hoiti pentunsa, ei ollut kivulias sekä söi ja joi.

Mittasin perjantain iltana lämmön ja se oli ihan ok siihen nähden. Olinhan jo soittanut viikolla kaksi kertaa klinikalle lämmöistä,mutta heistä se liittyi maidon nousuun ja kaikki on hyvin. Seuraa vain emää. Eilen aamulla kun vaihdettiin mieheni kanssa vahti vuoroa huomasin että Lumon perä haisee aivan eriltä kuin edellisenä päivänä (haju on kammottava muutoinkin,mutta nyt se oli todella pistävä) Lumo syötti pennut ja oli ok, kunnes meni apeaksi yksi kaks. Ei regoinut pentuhin yms. Mittari pyllyyn mikä osoitti 40 asteen kuumeen. Soitto klinikalle. Olivat ensin sitä mieltä, että voi odottaa klo 8.00 ja jäähdytä emää. En antanut periksi. Soitin vielä Arjalle ja herätin Mikan. Pennut koppaan ja menoksi. Klinikalla kumme oli nousussa 40,2 > .Hoitajasta näki että tajusi tilanteen vakavuuden. Lumo tippaan, verikoe. Tulehdusarvot siinä vaiheessa. 200. Lääkäri tuli hetkenpästä ja sanoi voitaisiin kokeilla vain antibiottia kohtutulehdukseen ONNEKSI SANOIN EI. Opidi pistoksen jälkeen perästä alkoi kunnolla valua märkäistä eritettä. Ultra vahvisti päätökseni että leikataan. Piti kuitenkin odottaa vielä koska osastolla oli jo yksi märkäkohtu odottamassa leikkausta ja kohta tuli synnyttävä koira. Vahvistusta saadaan klo 8.00. Lumon elitoiminnoille oli kuitenkin tärkeää , että sai olla pitkään tipassa.

Leikkaava lääkäri tuli arvioimaan Lumoa ja minä tissittelin pentuja jotta pärjäisivät. 1,5 h kestävän leikkauksen. Kysyin voiko ystäväni tulla seurakseni,koska Mika oli hoitamassa kauppa asiat , muut koirat yms. Lääkääri myötyi onneksi vaikka heillä tiukat rajoitukset. JA onneksi Arja tuli en olisi selvinyt siitä kaikesta ilman hänen tukeaan ja järkeään Minullahan ei mikään solu enään toiminut siinä vaiheessa.

Leikkaus kesti yli 4h. Siinä kohtaan tiesin että jotain on pahasti pielessä.

Onneksi pennut nukkuivat

Lopulta lääkäri tuli antamaan tilanteesta raporttia. Anestesia meni hyvin sekä märkäkohtuleikakus niiden osalta Lumo on stabiili. MUTTA sektio haava oli kehittänyt mätätaskun jota KUKAAN ei olisi voinut huomata, koska se ei näkynyt ulospäin.Ainoa merkki oli silloin yöllä klinikalla kun katsoin haavaa niin haavan toinen pää oli hieman auki. Haava avattiin ja mätää oli valtavasti. Haavan tulehdus oli aiheuttanut sen, että ympärillä olevat kudokset olivat aivan haperoa ja aina kun piti ommella ompeleet se hajosi. Markinaalia piti isontaa MUTTA kun ei riitä iho.

Lumo on nyt kursittu 3 kerroksesta kasaan ja viimeisenpänä on vielä niitit. Haavasta on otettu näyte ja lähetetty ulkopuoliseen laboratorioon tutkittavaksi mikä siinä kasvaa. SYYTÄ EI TIEDETÄ MIKÄ TÄMÄN AIHEUTTI ????

ONGELMANA tässä on se , että haava voi ratketa ja siksi Lumon elämä alkuun on hyvin rajoitettua,Hihnassa vain pissa kakka, EI YHTÄÄN pompahdusta, liukastumista. Vaan aloilla olemista. Jos haava ratkeaa , en halua edes ajatella mitä sitten

SIKSI en voi ottaa ketään teistä ihanista ihmisistä o tänne avuksi,koska nyt on kriittiset viikot ja homma pyörii meidän omalla porukalla.

IMETYS : Lumolla on iso lääkearsenaali ja vahvoja lääkkeitä . Olemme käyneet lääkräeiden kanssa pitkän keskeutelun vaihtoehdoista ja päädyimme siihen että pennut imee tissit tyhjäksi ja loppu pullosta. SIKSI imetys ettei tule nisätulehdusta koska sitä ei enään tähän tarvita. LÄÄKKEISTÄ osaa ei ole tutkittu pennuilla ja se riski meidän täytyy ottaa. Olemme aloittaneet jo pennuille tukihoidot suolistoon. Tässä tilanteessa on vain valittava ,kun tilanne on vaikea. Ja pennuille on kuitenkin tärkeää, että äiti hoitaa Myös vatsakalvontulehdus riski on olemassa >siihen menee antibiotti. Vatsa on huudeltu leikkauksessa, mutta se riski aina on.

Lumo pääsee tänään kotiin lääkäri juuri soitti. Kuumetta ei ole, haava ei vuoda ja Lumon yleisvointi rankkaan leikkaukseen nähden on hyvä sekä stabiili. Seuranta on kotona kova ja pienestäkin jutusta pitää soittaa.

Tänään Lumo pääsi siis kotiin ja kylläpä siitä syntyi riemu pentujen keskuudessa kun mamma tuli kotiin. Lumo jaksoi jo hieman hoitaa lapsiaankin ja hieman jo maisteltiin ruokaakin tai ainakin juotiin vuodenmaitoa. Tuo kirjoitus Lumon selässä ei ole ositekortti vaan kipulaastari. Tänään on etsitty vanhoja mattoja joita voi levittää ulos, koska maa on aivan liukas ja jäinen niin Lumolle on rakennettu kuja vanhoista matoista ettei Lumo vain liukastu käydessään asioilla. Sitten on haettu tuttipulloja lähiseudun eläinkaupoista, ja parhaaaksi malliksi on kuitenkin todettu Royal Canin kissantuttipullo ja niitä onkin huomenna tulossa erikoiskuljetuksella Seinäjoelta. Minä olen ollut tänään matto- ja tuttipullovastaava ja Lumon emäntä on hoitanut miehensä kanssa vuohenmaito hankintoja ja hoitanut Lumoa ja pentuja ja pessyt pyykkiä ja taas pessyt pyykkiä. Lumon emännän isä taas on hoitanut isojen koirien lenkitystä ja Selene on päässyt yökylään. Hienosti on Lumon emäntä hommat organisoinut ja paletti toimii. Paranemisia Lumolle ja jaksamista pentuhuoneen haasteisiin.