tiistai 18. maaliskuuta 2008

Vielä ollaan kokonaisia


Taas on yö takana päin levoton sellainen kylläkin, ei löydy enää mitään paikkaa missä olisi hyvä olla. Kun selkää hieroo niin siihen Bella hetkeksi rauhoittuu. Mutta kun hieronta loppuu niin Bellakin nousee taas etsimään uutta paikkaa ja läähättämään. Kun ollaan ulkoilemassa niin toiset koirat ovat kovin kiinnostuneita Bellan takapäästä eikä se varmasti johdu tuosta lammaslookista. Nuo kaksi mustanaamaa Lotta ja Diwa tuolla ottavat kisaa kummalle kuuluu tuo hieno halkopinosta varastettu puukalikka, näen vain kun ensin mennään vasemmalle Diwa johtaa Lotta jahtaa ja sitten mennään oikealle ja Lotta johtaa ja Diwa jahtaa, tuota ne jaksavat tunnista toiseen, kalikat vain vaihtuvat ja saunapuut voi sitten kerätä koko tontin alueelta. Näillä taas mennään eteen päin ja jännitys tiivistyy meidän laumassa.



Miksiköhän tuo mamma haluaa mun aina uudestaan ja uudestaan menevän katsomaan tätä karsinaa, olen minä tämän jo nähnyt? Jos tämä on niin hieno mamman mielestä niin voisihan se ihan itse istua täällä ja läähättää minä haluan kuitenkin nyt mennä saunan lauteiden alle.



Miksi ihmeessä meille on ostettu tälläisiä kääpiökoiran ruokakuppeja eihän tähän mahdu kuin kuono, aikooko mamma ottaa meille jotain pieniä koiria asumaan, empä nyt taida taas ymmärtää miksi mamma niin tekisi? Mutta kuka kumma näistä nyt sitten syö? Ja miksi tähän huoneeseen on tehty niin kapea ovikin että en kohta mahdu siitä kulkemaan, onkohan sekin niitä kääpiöitä varten? Miksi miulle ei kerrota mitään? Ai niin terveisiävaan niille kaikille ihanille ihmiselle jotka kävitte minua katsomassa ja herkkuja tuomassa, johtuukohan se, että olen näin iso kaikista niistä herkuista joita sain, vaikka saivat kaveritkin niistä osansa ja ei ne ole pullistuneet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti