Jutustelut

 Pitkästä aikaa oli kiva saada ystävä kyläilemään ja kylläpäs muutama tunti vierähti hetkessä kun päivitettiin tietoja ja juteltiin arvaattekin varmaan koirista tietenkin. Ystäväni on pitkänlinjan koiraihminen ja hänellä on niin paljo koiratietämystä ja varsinkin tietoa koirien terveysongelmista. Juteltiin monien rotujen ongelmista ja tultiin siihen tulokseen, ettei taida koiraroduistakaan löytyä sitä ns. tervettä rotua. 

Itsekin olen paljon miettinyt ja tutkinut eri rotuja, mutta suurin vaikeus on siinä, että kun ei tunne ketään rotujen luotettavaa kasvattajaa, jolta voisi saada luotettavaa ja oikeaa tietoa rodusta, niin kaikki tieto on haettava netistä ja kirjoista ja et voi koskaan tietää mikä on oikeaa tietoa ja mikä jotain muuta.

Myös rodun vaihtaminen rodusta toiseen on todella vaikeaa kun jotenkin aina palaa takaisin siihen omaan rotuun. Paras rotu on tietenkin leonberginkoira.

Talviaika

 Ja taas on väännetty kelloja talviaikaan, ihan turhaa touhua mutta ei voi kun väännellä. Koirat olivat aamulla ihan sekaisin, kun ruoka oli myöhässä ja sitten nuo ihmiset vielä nukkuivat vaikka kuinka kauan. No onneksi sitten päästiin kuitenkin lenkille. Harvinaisen pitkä päivä on ollut. Pimeys on tullut tosi aikaisin.

Metsässä oli tänään aika raikas ja liukas tunnelma. Paljon hyviä tuoksuja oli myös luonto tulvillaan. 

Metsäiltiin

 Tänään aamulla losotti vettä taivaan täydeltä ja alkoi jo mietityttää, että päästäänkö ollenkaan lenkille, mutta onneksi vesisade  iltapäivällä antoi periksi ja jopa aurinko näyttäytyi. Niinpä päätin sitten ottaa kuvia  koirista kivellä, no alku meni hyvin, koirat hyppäsivät kivelle ja KePo ottamaan kuvaa ja juuri kun aloimme asettumaan kuvaan niin eikös se peura tai hirvi sitten rytisellyt mennä ohitse ja koirat villiintyivät ja hihnat solmuun ja minä solmuun ja KePo hätiin. Ja onneksi mikään kohta ei murtunut.

Rose´tietää jo kohta mennään ja lujaa.

Tässä ollaan vielä tilanteessa tuolla on joku. Hetki ennen H-hetkeä kun koirat lähti katsomaan mikä siellä nyt sitten oikein on.

Kyllä pitäisi aina uskoa noita koirien viestejä, eikä edes kuvitella kyllä mä hanskaan tän tilanteen. Jos koiralle on annettu sellainen hajuaisti kuin Rose´llakin on niin jos sinne haju leijailee niin ei sitä voi vastustaa. Kotiin tultua sitten KePo sanoi meillä ei ole mitään Halloweenia no olihan se järjestettävä Hallween juhlat.

Ei ne kovin suuret bileet olleet mutta Halloweeni  juhlat kuitenkin.

Halloween ja koira

 Onko halloween -aika turvallinen koiralle?  No ensinnäkin tulee mieleen herkuttelu, älä tarjoa koiralle ihmisten herkkuja kuten

•       Raaka kurpitsa
• Rasvainen ruoka
• Mausteinen ruoka
• Suolainen ruoka
• Mikään edellä mainituista ei ole terveellinen ruoka koiralle. Todennäköistä on että ne aiheuttavat vatsavaivoja, kentie oksentelua ja ripulointia. Vaarallisia ruokia ovat sitten jo seuraavat herkut

    - Suklaa (lue lisää suklaamyrkytyksestä koiralla)

• - Paperiin käärityt makeiset
• - Ksylitolia sisältävät makeiset ja purukumi (lue lisää koiran ksylitolimyrkytyksestä)
• - Viinirypäleet ja rusinat (lue lisää viinirypäleiden ja rusinoiden vaaroista
• - Pähkinät
• Joten varaa koiralle ihan omat herkut ja naposteltavat.

• 
  Varsinkin pentukoirat, mutta myös aikuiset koirat voivat syödä halloween-koristeita ja saada vaikka suolitukoksen joten pidetään koristeet koirien tavoittamattomissa. Kannattaa myös miettiä nauttiiko tai sietääkö koira edes  karkki tai kepponen kierroksia, sillä oudot vaatteet ja vieraat ihmiset jotka avaava ovia keppostelijoille voivat ahdistaa koiraa ja sehän ei ole kenenkään tarkoitus. Oven voi myös avata ihminen joka pelkää koiraa tai oven takana voi olla toinen koira tai kissa joka ei ilahdu keppostelijasta. 
• 
  
  Voit kuitenkin keppostella koirasi kanssa vaikka piilottamalla nameja joita koira saa sitten etsiä. Tämän kaltaista keppostelua koirasi arvostaa. 
  
  
• 
  

Pimeää

 Tänään lähdettiin klo 18 iltalenkille ja oli jo aika hämärää ja puolen tunnin päästä oli yllättäen jo aivan pimeää. Kyllä pimeys nyt tulee aika nopeasti illalla ja aamullakin on aika pitkään pimeää.

Aamulenkki oli todella kostea ja kun kahlattiin tuolla metsässä ja siinä puntit kastui, mutta niin hyviä tuoksuja siellä oli.

Rose´on hieman alakuloinen ja se johtuu tuosta juoksusta joka alkaa olla pahimmillaan. Hieman saa mamma siinä heilutella moppia mutta onneksi se menee ohi aika nopeasti.

Huomenna on sitten taas saatu viikko lopuilleen ja alkaa viikonlopun vietto. 

Ja edelleen sataa

 Vaikka huomenna sataisi kuinka paljon vettä niin huomenna mennään metsään, hajoaa mun pää ja koirien pää kun ei olla kahteen päivään metsäilty.

Kaikki lehdet ovat pudonneet

Eipä tässä tänään muuta kuin huomista odotellen.

Sadepäivä

 Miten tehdä sadepäivästä vielä masentavampi, no kun kantaa pinon silitettäviä pyykkejä, lakanoita, pyyhkeitä ja vaatteita ja alkaa silitystyön. Siinä sen päivän saa sujumaan mahdollisimman ikävällä tavalla. Kun sain ikävän pyykkivuoren hoideltua niin päätin ilahduttaa itseäni ja mikäpä se ilahduttaisi mahdollisimman paljon no tontut tietenkin. Kaivoin kaikki 100 joulutonttua tai voi siinä joukossa olla saunatonttu ja kotitonttu sekä riihitonttukin ja nyt ovat tontut vallanneet olohuoneemme. KePo mene melkein sanattomaksi siis toit joulukoristeet lokakuussa, no voihan tontut laittaa vaikka heinäkuussa jos siltä tuntuu. Koirista oli ainakin ihan ok että tontut laitettiin esille.

No katsotaan minkälainen päivä huomenna meitä odottaa ja mitä huomenna keksitään, virtaa koirilla ainakin luulisi olevan kun ovat nukkuneet koko päivän.

Sitten vielä Rosén silmäkulmasta löytyi se kesän kolmas punkki ja se olikin päässyt tosi pulleaksi. Mistä ihmeestä sekin nyt on löytynyt. Täytyy ehkä katsoa tuo omakin sänky tarkasti kun Rosé on nukkunut siellä koko päivän.

Kesä putosi puusta alas

 Tänään sitten kesä putosi puusta alas. Eilen oli vielä kauniit keltaiset ja punaiset lehdet puissa. Yöllä tuli pakkanen ja kun aamuaurinko nousi ja lämmitti hieman niin kaikki lehdet putosivat alas puusta, tästä se sitten alkoi talvikausi.

Aamulenkillä meitä Rose´n kanssa kohtasi tämä ihastuttava näky. Kolmikko oli pysähtynyt katsomaan Roseá ja minua ja me taaskin pysähdyttiin katsomaan heitä. Tosin Rose´olisi mennyt katsomaan hyvinkin läheltä, mutta päästiin kuitenkin lopputulokseen, että jatketaan matkaa yhdessä ja jätetään peurat pellolle.

Näistä kahdesta on tullut todella läheisiä toisilleen. Keelakin on lähentynyt Rose´n eikä enää ikävöi äiti Taigaa. Kauan kesti ennekuin Keelan suru helpotti.

Sunnuntaina ihan pihalla

 Aina sanotaan, että jos koiran käytös muuttuu niin silloin on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Jos olisin tätä noudattanut niin tänään olisi pitänyt ottaa kolme kertaa yhteys eläinlääkäriin. Ensimmäiseksi Keela kieltäytyi aamulla  lähtemästä lenkille samaa suuntaan kuin Rosé ja KePo ja niimpä me sitten lenkkeiltiin eri puolilla metsää ja kohdattiin vasta lenkin loppupuolella.

Seuraavan kerran jotain outoa tapahtui päivällä, kuulin outoa ääntä ja riensin katsomaan mistä ääni lähtee ja mitä ihmettä Keela joka ei ota edes ruokaa pöydästä oli ottanut kirjeen pöydältä ja repi ja tappoi sitä. No kirje oli entinen mutta vahinko, että laskun tiedot on kuitenkin koottavissa maksu kuntoon.

No lähdin siivoamaan tuota sotkua ja sillä välin Keela oli käynyt levittämässä roskapussin pitkin keittiön lattiaa, eikä siinä pussissa ollut mitään syötävää vain pelkkää kuivaa roskaa. Nyt en enää tiedä mitä täällä oikein tapahtuu.

Pihallakin tuo meno on ollut aika reipasta. Aivan ihanaahan se on kun lapsi leikkii vai voiko  kohta 8 v leoa kutsua enää lapseksi. Mutta hauskaa pitää olla se on pääasia. Tänäänkin tehtiin pihatöitä koska ne eivät tässä osoitteesta lopu siitä pitävät huolen  vaahterat, koivut, hevoskastanjat ja omenapuut.

Siivouspäivä

 Tänään oli sitten taas kaunis syyspäivä ja lenkkien jälkeen me sitten aloitettiin pihan siivous. En yhtään tiedä kuka kumma oli laittanut niin monta kesäkukkaruukkua ja astiaa ympäri pihaa. Koirat olivat ihan huolestuneen näköisiä kun raahattiin ruukkuja varastoon, varmaan miettivät että muutetaanko me.

Se on oltava tarkkana mitä ne oikein tuonne kottikärryyn laittavat ettei vain mitään tärkeää sinne joudu.

Vahdi sinä Rosé sitä kärryä niin minä olen ovi vahtina.

Miksi ihmeessä tämä koko kasvihuone tyhjennetään ja missä ovat kaikki kurkut. Kuten huomaatte apulaisista ei ollut pulaa niitä oli ihan tungokseen asti.

Rajavartija kävi välillä tarkistamassa rajavyöhykkeen ettei vain mitään epäilyttävää olisi päässyt tapahtumaan.

Pihasta on pidettävä huolta vaikka töitäkin on valvottava.

Belunan Soleado / -da pentue tänään 7 vuotta

 Vuoden viimeiset Beluna synttärit juhlitaan tänään Soleadojen / -dan perheissä. Tämä pentue on hieman erilainen muihin pentueisiin verrattuna, sillä narttu ihana Paloma oli pentueen äiti, mutta hän oli ystävättäreni koira ei siis minun. Toki Paloma oli minun oma kasvattini.

Paloma tuli meille lainaan ja tekemään pentuja, jopa kaksi kertaa sain tämän ihanuuden kokea. Ensimmäisestä kerrasta syntyivät vain Tinca ja Tosca, mutta toisessa pentueessa oli sitten 8 ihanaa pentua.

Elli melli nätti kuin karamelli

Perro

Viola

Lisää kuvia laitellaan jos "posti" niitä minulle tuo. Onnea kaikille muruille.

Hilma ja uusi lelu

 Onnea tänään,

onnea vuosille tuleville,
onnea päivään jokaiseen,
sykettä sydämen seutuville,
iloa menoon arkiseen!

Tassu- ja kynsiongelmat

 Koirilla tassuongelmat ovat varsin yleisiä ja siihen vaikuttavat nämä kosteat syksyiset sääolosuhteet. Myös myöhemmin tehtävät teiden ja jalkakäytävien suolaukset ja hiekoitukset rasittavat tassuja. Terveet tassut kestävät hyvin kulutusta ja kosteutta. Myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet voivat vaikuttaa siihen että anturat ja varpaat ja varvasvälit altistuvat tassuongelmille. Liukastumiset aiheuttavat myös paljon kynsiongelmia.

Anturoiden haavaumat ovat erittäin hankalia paranemaan, sillä aina kun tassua käytetään niin haavat venyvät ja aukeavat uudelleen ja niihin menee likaa. Antura vammat tulisi aina suojata siteellä, tai tossulla jotta niiden paraneminen onnistuisi.

Kynsivammojen osalta tarvitaan usein myös eläinlääkäriä, koska niiden siistiminen edes auttaa sitä että uusi sarveinen pääsee kasvamaan. Jos näin ei tapahdu niin niin kynsi repeää helpposti uudestaan.

Tarkista aina koiran tassut huolella jos koiran liikkeessä tapahtuu muutoksia, ontumista tai muuta poikkeavaa. Ensiapuna kynsivammassa  voidaan tassukarvat leikata, tassut huuhdella viileällä vedellä, revennyt kynsi  leikataan mahdollisimman lyhyeksi ja puhdistetaan ja suojataan. Tassun pintavauriot puhdistetaan liasta vesisuihkulla ja desinfioidaan ja sitten tassu suojataan nuolemiselta. Hunaja- ja pihkavoiteet ovat voiteita joilla pienet ihovauriot paranevat  helposti.

Pidetään tassuista hyvää huolta sillä vain terveillä tassuilla karvainen ystävämme voi tassutella rinnallamme ilman kipuja.

Keelan kanssa metsässä

 Tänään Keelakin suostui lähtemään lenkille. Mentiin tuonne vieraaseen metsään ja jouduttiin hieman rämpimään ryteikössäkin kun polut eivät johtaneet minnekään. Päivä oli todella kaunis ja saatiin ihania kuvia.

Keela on kyllä niin ihana kuvattava kun kaikki käy mitä mamma pyytää.

Kyllä on taas onnellinen olo kun saa viettää ihanan päivän noiden kahden karvakamun kanssa.

Koiran haistelu

 Haistelu on yksi koiran lajityypillisiä tarpeita ja koira nauttii siitä todella paljon. Usein lenkillä meillä on olevinaan kiire ja kuule sanottavan no tule jo , mennään jo. Koiran on tärkeää antaa haistella, sillä sitä kautta koira saa paljon informaatiota ympäristöstään.

Koiran hajumailma on koiralle tosi tärkeää ja koira tarvitsee sitä. Koiran hajuaisti palvelee myös ihmisiä. Koira pystyy tunnistamaan monia asioita mm. sairauksia. Koira löytää huumeita, rahaa ja melkeinpä mitä tahansa. Koira pystyy etsimään kadonneita ihmisiä ja jäljittämään riistaa. Ihan lukemattomia asioita mihin koiran hajuaistia voidaan hyödyntää.

Metsässä on paljon tuoksuja ja hajuja haisteltaviksi ja sen kyllä huomaa koirasta kun jokin hyvä haju tulee vastaan.

Synkkä syksyinen yö

 Sateisen yö ukkosmyrskyineen on onneksi ohi. Aamulla oli todella vetiset olosuhteet ja vettä roiskui joka puolella. Metsään kuitenkin mentiin ja oli aika rapakkoa tuo hakkuualueen ylitys, mutta kyllä selvittiin siitäkin.

Rose´oli metsässä todella tarkkana jotain oli nyt liikkeellä, sillä Rose´ei yhtään rentoutunut vaan pieninkin rasahdus sai huomiota. Välillä Rose´jopa esti minua etenemästä. Ei tullut mieleenkään päästää hihnasta irti valokuvausta varten. Jotain sentään minäkin opin.

Huomenna taas uudet kujeet ja touhut.