lauantai 28. helmikuuta 2015

Päivä pulkassa

Tänään on ollut ravintopäivä niin koirilla kuin kanoillakin. Haettiin 250 kg lihaa ja 200 kg luita ja täytettiin kaikki pakastimet. Kaikki ovat nyt piri pinnassa. Pilli ja Pulla olivat aivan ihmeissään, mitä nyt tapahtuu kun tuollainen määrä herkkuja vyöryy sisälle ja kilvan tytöt hakivat isoja luita maisteltaviksi. Pilvi kävi syömässä kuormasta ja loppujen lopuksi täyttyi, eikä enää halunnut syödä, se on ihme. Parasta oli kuitenkin kun tavattiin Pepsukka, ihana tyttö Urjalasta.
Tervetuloa meille

Ihana hymynaama "Pepsukka"

Aina niin iloinen vastaanotto eikä pelkästään koiran taholta.

Ihan tanssiksi piti pistää kun oli niin mukavaa

Onko autossa kavereita, vaikka se Pilvi

Täytyy tutkia tarkasti
Tässä kyllä tuoksuu joku oisikohan tämä se Pilli vai Pulla

Ei ei siellä ole ketään.

Istuu kauniisti ku kasvattaja pyysi

Suloinen iloinen koira, aivan ihana tyttö

Riittääkö jo saako tulla?

Taidan syödä vähän lunta
Taas tää tyhmä juttu mitä en jaksa ymmärtää, miksi me tässä tönötetään

Joko riittää mä en jaksa?

Hui kuinka jännittävää onneksi loppui jo.

Kiitos hienosti meni.

Katsoo ensin vasemmalle, sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle.

Ei näy autoja joten saa mennä.
Tulkaa tekin jo.

Reippaasti me astutaan

Tipujen herkut.
Muistakaa laittaa ovi kiinni.
Kiitos taas kerran kun saimme käydä teitä tervehtimässä ja Johannan herkkuja nautiskelemassa. Kanat kiittävät kovasti, kyllä maistui jyvät. Tytöt olivat leikkineet luun piilotusta sillä aikaa kun me oltiin retkellä.
Hommia se vaati, mutta sain minä sen luun piiloon.

.

perjantai 27. helmikuuta 2015

Belunan Bad Habit "Max"

Tänään saimme Maxin LPN tulokset niin LPN1 kuin LPN 2 tulokset ja molemmat olivat N/N eli puhtaat. Tälläisinä hetkinä on aina  ihanaa olla kasvattaja.
Ihana poika Max

Kaunis lempeä katse.

Max on luonteltaan uskomattoman ihana poika.

Kaikkien kaveri.
 Kiitos Marjolle hienosti olet poikaa kasvattanut lonkat terveet, silmät terveet ihan kympin poika. Huomenna sitten suunnistamme Urjalaan ja samalla käydään katsomassa ihanaa Peppiä ja nyt  yritän muistaa ottaa kamerankin mukaan niin saadaan kivoja kuviakin.
Toinenkin tosi iloinen asia on tapahtunut, nimittäin Taiga on aloittanut juoksunsa.
Totta kait mä olen aloittanut juoksuni, en kait mä muuten olisi niin vöyhäke.
 

torstai 26. helmikuuta 2015

Hei hulinaa

Luulin viime yönä, että jompikumpi meistä on tullut hulluksi minä tai Taiga, sillä Taiga heräsi klo 01:40 ja aloitti sellaisen vinkukonsertin että ei mitään määrää. Nukkumisesta ei tullut yhtään mitään. Päätin jopa luovuttaa ja päästää makuuhuoneeseen ja se oli virhe. Taiga tepasteli makkariin ja ensimmäiseksi herätti Lotan rynnimällä Lotan  päälle. Sitten alkoi tepastella pitkin lattiaa häntä pystyssä ja kävi nuuhkimassa minua ja sitten alkoi läpsiä ja hyppiä mun päällä. Ei muuta kuin ylös ja Taiga pois makuuhuoneesta, mutta se ei ollutkaan yksinkertaista koska Taiga oli sitä mieltä että kiva uusi leikki hyppään KePon yli ja sitten takaisin ja uudelleen ja uudelleen. Kun vihdoin sain koiran taas viereiseen huoneeseen niin oli jo tunti vierähtänyt ja vinkuminen sen kun jatkui ja jatkui ja jatkui, ON MULLA HYVÄT HERMOT. Puoli viisi alkoi nukkumaan ja mulla oli herätys varttia vaille viisi. Päästyään pihalle painui heti koppiin nukkumaan , tottakait kun oli valvonut koko yön. Syykin tähän selvisi kun laitoin valot makkariin, nimittäin Lotta oli aloittanut juoksunsa ja se sai Taigan ylikieroksille, no toisaalta tämä on hyvä asia sillä vain Taiga ja Lotta olivat  vielä aloittamatta juoksunsa ja nyt Lotta aloitti,  toivottavasti Taiga seuraa nyt heti perässä. Äsken yritin saada Taigan sisälle, mutta voitte vain arvata tuliko no ei tullut seisoi keskellä pihaa häntä töttöröllä kuin pystykorva. Eilen koirat saivat matolääkkeet ja kaikki muut ottivat ne ihan kauniisti Taigalle annoin ainakin seitsemän kertaa, kinkun sisällä, makkaran sisällä, lihapullan sisällä juuston kanssa ja matolääkkeet roikkuivat mun rinnuksilla tai lattialla tai Taigan turkissa, no ehkä jotain loppujen lopuksi päätyi Taigan sisälle, aivan ihana koira niin eläväinen ja iloinen.
Minä olen "pöllö" Taiga

Pieni saksalainen jääräpää

Suloinen muru

Mä arvasin että sä tykkäät musta mamma.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Liukkautta

Nyt olivat nuo tiet muuttuneet niin liukkaiksi, että en enää uskaltanut viedä koiria sinne luistelemaan vaan yritettiin kierrellä jo sulaneissa maisemissa, mikä tarkoitti, että mentiin tuonne radan varteen huoltotielle. Siellä huonona puolena on se että ei voi päästää koiria vapaiksi kun en muista kaikkia junien aikatauluja ulkoa. Junien ohi kiitäminen ei haittaa kun koirat eivät niistä välitä. Mutta se minkä huomasin on se, että en osaa ulkoiluttaa koiriani hihnassa ei tarvi olla kuin kolmekkin koiraa mukana niin saapa nuo hihnat niin solmuun ettei pääse edes itsekkään mihinkään, mutta positiivisenä asiana todettakoon en tänään ole sotkenut itseäni mihinkään pahalta haisevaan aineeseen.
Kaikki nämä lumet ovat jo kadonneet vain jäätikkö on jäljellä.

Talvi on muisto vain.
Milkus

tiistai 24. helmikuuta 2015

Haiseva lenkki

Lähdettiin tänään Taigan ja Pillin ja Pullan kanssaa ensimmäiselle lenkille.  Poikettiin pellon pientareelle joka oli jo sulanut ja päästin koirat irti.  Nuuhkaisin ja mietin että ovatko ne tosiaan ajaneet syksyllä tähän pellolle lietettä kun haisee näin kamalalle. Jatkettiin metsään ja ei voi olla totta sama haju yhä edelleen ympärilläni. Ryhdyin tarkastelemaan jalkineitani, ei niissä ollut mitään vikaa, ihan puhtaat, mutta haju on ällöttävä ja vahvasti ihan tuoksuu sille koiran jätökselle. Sitten sen huomasin minun villasormikkaani olivat suorastaan koirakankakassa, ei ihme että haju seurasi, mutta mistä kummasta se aine minun käsineisiini oli joutunut. Pesin käsineet läheisessä rapakossa ja sitten minulla oli märät haisevat käsineet. Onneksi oli taskussa muovipussi ja sulloin käsineet siihen, mutta ei ole todellista haju vain tuntuu yhä voimakkaana. No seuraavaksi paikallistin tuota ainetta olevan hihnassa joka roikkui kaulassani ja sitten seuraavaksi takissani joka oli päälläni. Siinä vaiheessa totesin että ei mitään tehtävissä paskassa koko eukko. Mahtoivat siinä koirat ihmetellä miksi mamma on itsensä moisessa aineessa kieritellyt.
Laavulla

Missä eväät
Kun pääsin kotiin niin sain sitten tunkea kaikki vaatteet pesukoneeseen ja koiran hihnat ja pannat kanssa. Vieläkään en ymmärrä mistä minä kaiken tuon tökötin itseeni sain. Muuten oli oikein hauska lenkki ja Pilli ja Pulla painelivat edes takaisin, näkee, että nauttivat tuolla metsässä olemisesta.
Ehkä olen pikkuhiljaa muuttumassa koiraksi, sillä koiristakin on kiva hieroa turkkiinsa milloin mitäkin haisevaa, mutta pitikö mun aloittaa heti tällä paskajutulla olisi se oravanraatokin ollut parempi.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Liukastelua

Tänään päätin, että Taiga saa viettää laatuaikaa minun kanssani ja juoksennella metsässä tuntitolkulla, koska Taiga on ihan mahdoton, sillä herää jo klo 03 ja aloittaa vinkumisen ja touhuamisen ja herättää tietenkin minun lisäkseni pikku neidit, jotka sitten kuorossa säestävät. Varmaan juoksun alku alkaa olla lähellä kun on niin levoton ja merkkaileekin jo jonkun verran. Saisi tuo juoksu nyt kyllä alkaa, että päästäisiin miehelään, vaikka KePo kyllä sanoo että Taiga on sinkkunainen eikä pojista piittaa, mutta minä en kyllä usko tuohon. Kovasti oli liukasta tuolla metsäteillä, mutta itse metsässä ei olut enää lunta ollenkaan ja siellä oli tosi mukava käyskennellä. Tuotiin kanoille mustikanvarpuja tuliaisiksi. Kyllä alkoi kanalassa kova kaakatus.
Kot-kot-kot-kot
Mitä täällä tapahtuu.
Sitten nappasin tuolta Tarjan sivulta ihanan lomakuvan Paloman ja Betun lomamatkalta.
Murut lomailee
Eemelillä taas on kovasti vahtihommia, ettei vain tuo isäntä pääse livahtamaan yksin retkille.
Taitaa isäntä nukkua vain koiranunta, joten paras valvoa ettei vain karkaa

Tästä ei ohi mennä niin etten ehdi kyytiin mukaan.
 

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kouluttamassa

Tänään oli koulupäivä minullakin, mutta sain olla opena. Tänään oli virikkeistämiskurssin alku  ja näyttelykurssin 2 osan vuoro. Virikkieistämiskurssilla oli ihania koiria ja osaa nuo tehtävätkin jännittävät tosi paljon. Ensin saatiin tietoisku koiralähtöisyydestä ja siitä miksi koiraa pitää virikkeistää. Sen jälkeen ryhdyttiin tosi toimiin.  Ihmisten aivotkin joutuivat koetukselle kun ensimmäisenä tehtävänä oli punoa fliisistä neljällä nauhalla namiletti koirille. Tällä välin koirat nautiskelivan kongin herkuista. Seikkailura oli koirista hauska siellä oli koirien kaatopaikka, kennoalusta, tunneli ja hajupöytä.
Kaatopaikalta löytyi monia herkkuja niin kuin pitääkin.

Tarkasti piti tutkia, että kaikki herkut löytyivät

Hei täällä on ollut kissan ruokaa.
 
Uunostakin oli tosi kivaa käydä kaatopaikalla
Mitä kamalaa tuossa on oikein on?

Nyt melkein pelottaa pientä eläintä, ihqan kamalia nuo kanansulat.

Tuoksuu ruualle.

Hei joku on jo syönyt nää kananmunat

Outo lattia koloja täynnä

Lits lästs astutaan ja syödään namit.

Apua mä seison munakennosta pelastakaa
Vaikeassa paikassa nää namit

Miksi nää namit on tällää sisällä nyt pitää peruuttaa.
Näyttelykurssilla sitten hiotiin ravaamista ja käytiin läpi kehusanaa. Hienoja kiria oli saapunut paikalle ja taisipa siinä omistajillekkin tulla hieman lämmin. Hieno päivä tosi hienoa tehdä töitä koirien ja heidän omistajiensa kanssa.