Onko syksy vaarallista aikaa ?

 Pimeys - muistathan, että koira tarvitsee yhtä paljon heijastimen tuomaa näkyvyyttä kuin mitä itsekin tarvitset. Liikenteessä on erittäin tärkeää, että autoilijat havaitsevat lemmikkisi hyvissä ajoin.

Hevoskastanjat ja tammenterhot - Jos koirasi nauttii kastanjoita tai terhoja siitä voi seurata myrkytys jonka oireena ovat, ripuli, oksentelu, munuaisvauriot. Myös terhot voivat aiheuttaa suolitukoksen. Myrkytyksen aiheuttava aine on tanniini joka aiheuttaa myrkytyksen suurina määrinä nautittuna.

Sienet - osa sienistä on myös myrkyllisiä ja ne voivat aiheuttaa ripulia, oksentelua ja maksavaurioita. Myrkyllisiä sieniä ovat mm. osa seitikeistä, kärpässienet, korvasienet.

Glykoli - on aine mitä saattaa kylmänkauden alettua löytyä autotallien, parkkipaikkojen läheisyydestä joten älkää antako koiran juoda mitään lenkkien aikana silä glykoli on jostain syystä koirien "herkkua", mutta sen auttiminen voi johtaa koiran kuolemaan.

Punkit - ovat hyvin aktiivisia ennen kylmän kauden alkamista ja koirat voivatkin kuljettaa niitä mukanaan myös sisätiloihin ja altistaa ihmisetkin punkkien isänniksi. sim koiran nukkuessa sängyssä punkit pääsevät hyvin liikkumaan ihmiseen.

Kennelyskä - syksyllä myös kennelyskää esiintyy enemmän kuin muina vuoden aikoina. Jos koirasi alkaa yskiä, köhiä, on syytä epäillä kennelyskä tartuntaa. Silloin on syytä seurata koiran vointia ja jos koira on hyvin huonovointinen ota yhteys eläinlääkäriin. Estä koiraa myös tapaamasta muita koiria koska kennelyskä on hyvin tarttuva.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta nauttikaa kauniista syksystä ja ulkoilkaa.

Taas ropisee

 Kumpikaan koirista ei tykkää vesisateista , käydään vain nopeasti pissalla ja äkkiä nukkumaan sisälle. Koirat saivatkin ottaa kunnon päiväunet, koska me käytiin äidin kanssa ostoksilla.

Kynnet on leikattu ja se oli koirista ihan ok, sillä nukkuivat kyljellään ja eivät reagoineet asiaan juuri mitenkään. Rose´on oikea hämärä vahti, kun ilta pimenee niin Rose´ hiipii  pitkin pihaa ja on hyvin tarkkaavainen ja jos jotain epäilyttävää havaitaan niin kurkusta kumpuaa haukku.

Ja huomenna sitten mennään jo kohti viikonloppua kovalla tohinalla.

Nimpparipäivä

 Tänään on ollut nimpparipäivä, mutta ei me koirien kanssa olla sitä erityisesti vietetty. Ihanan nimpparilahjan sain veljeltäni, savusiikaa, mustaherukkasilliä ja itsetehtyjä haukipullia. Kyllä nyt on herkkua. KIITOS. Huomenna saadaan äidin kanssa herkutella.

Sitten aivan ihanat syyskuvat Loimusta.

Kiitos kauniista kuvista.

Vesisadetta

 Tänään onkin sitten ollut sateinen päivä ja kukaan ei halunnut mennä vesisade lenkille. Käytiin vain pissalenkillä ja äkkiä sisälle ja nukkumaan. No sitten mamma päätti, että pestäänpä hampaat, Keelasta se oli hauskaa koska hammastahna oli sitten varmaankin hyvän makuista. Rose´ oli sitä mieltä että pese ihan vaan Keelan ja omat hampaat hän ei tarvitse hampaan pesua.

Rose´n ontuminen on onneksi helpottanut ja nuppu painelee taas entiseen malliin. Varmuuden vuoksi varattiin kuitenkin koirille hieronta että saadaan kaikki jumit pois jos sellaisia on.

Jalka kipeä

 Rose´on loukannut jalkansa, ehkä jokin venähdys. Mitään jalassa ei näy ei siis haavaa, ruhjetta tai mitään kipukohtaa, mutta reisilihas on kovempi kuin toisessa jalassa. Vauhti ei vain ole hiipunut. Heti kun silmä välttää mennään tuhatta ja sataa. Olen yrittänyt nyt rajoittaa hieman tuota liikkumista mutta Rose´on tietenkin ihan eri mieltä. Katsotaan huomenna mikä on tilanne, jos ei yhtään parempi niin harkitaan eläinlääkäriä.

Aamulla kaikki oli vielä hyvin ja ontuminen alkoi vasta iltapäivällä kun Rose´oli pihalla.

Pyhän viettoa

 Pyhäpäivän vietto alkoi tietenkin ruskaretkellä metsään. Hieman jouduttiin raivailemaan oksistoa, että päästiin etenemään metsään. Koirista uudet polut ovat virikkeistäviä ja kuonot nuuskivat pitkin pusikoita.

Kun koirat olivat saaneet tyydyttää liikunnan haluaan ja hajumailmaansa niin seuraavaksi likin sitten mummu lenkin vuoro. Siis äitini maalaismaisemassa.

Äiti kaislikossa

Äiti kuusikossa, katsastamassa joulukuusta

Ratavartijan kaunis Eila

Äiti pellon reunalla

Äiti ja kedon kukka

Ai niin Lietohan on nykyään kaupunki joten vaihdetaan kuvasarjan nimeksi äiti Liedon kaupungissa.

Vihdoin

 Tänään aamulla vihdoin oli iloinen yllätys ja kaikki työkoneet olivat poistuneet entiseltä metsäalueelta nykyiseltä entiseltä metsäalueelta. Aivan kuin koiratkin olisivat sen tajunneet, Keelakin juoksi kuin nuoret koirat niin että risukot vain rytkyi. Sai ihan pelätä, että jokin oksa tökkää reijän vatsaan, mutta onneksi ei, koira on aika taitava väistelemään. Ihanassa säässä kuljettiin pitkälle vieraisiin metsiin pois hakkuualueelta. Sen jälkeen lähdettiin ulkoiluttamaan mummia.

Aamulla aikaisin

Sitten laitetaan tähän kuka jonka sain ja siinähän on kolme komiaa Seinäjoelta.

Koiran tassut

 Koiran tassut voivat punottaa, ja silloin voi olla kysymys hiivasta. Syksy on aikaa jolloin koiratkin kulkevat vesilätäköissä ja kosteassa maassa, mikä altistaa koiran hiivatulehdukselle. Koiran tasut tulisikin huudella aina ulkoilun jälkeen ja kuivata hyvin. Kosteat punaiset varpaanvälit ja värjääntyneet karvat, töhnäiset korvat ovat syksyisin viheliäisiä vaivoja. Iho-ongelmien takana on yleensä kolme asiaa yksi syy on jokin sairaus mikä vaatii antibiootin, ruokavalio ja ulkoiset olosuhteet. Roikkuvien korvien roduilla tulisikin huolehtia korvien tuuletuksesta, jotta korvat pääsevät kuivumaan eikä siellä ala muhia hiivaa tai muita bakteereja. Korvista kannattaa myös poistaa ylimääräiset karvan aukon reunoilta mikä auttaa myös tuulettumisessa. Jatkuva korvien puhdistus  ilman pätevää syytä ei ole järkevää, sillä puhdistusaineet pitävät korvat kosteana mikä lisää hyvää kasvualustaa hiivalle ja bakteereille.

Tärkeää onkin seurata koiran hyvinvointia ja olla hereillä , jos koira nuolee jotain kohtaa itsestään esim. tassuja, merkitsee se, että kaikki ei ole hyvin vaan jossain on ongelmaa tai kipua. Kotona pystyt antamaan ensihoitoa esim. käyttämällä shampoita jotka desinfioivat ja vähentävät  aiheuttajia. Lääkehunajalla ja pihkalla on myös hiivaa hillitseviä ominaisuuksia, niitä ei kuitenkaan tule laittaa koiran korvien sisälle, mutta sen varmaan arvasittekin.

Kaikesta huolimatta ulkoilkaa ja nauttikaa syksystä.

Syksyä

 Aivan ihania nämä kauniit syyspäivät. Tänään lähdettiin yhdessä KePon kanssa koirien kanssa iltalenkille. Mentiin hiljentyneelle hakkuu alueelle. Koneet olivat pysähtyneet. Minusta kyllä olisi kiva tietää mitä nuo konekuskit ajattelevat, kun sitkeästi joka päivä minä ja koirat ilmestymme jostain pusikosta ja painellaan koneita pakoon pitkin hakkuu alueita. Minullahan on maanomistajan lupa liikkua tuolla koirieni kanssa ja kukaan ei ole lupaa perunut joten sinne me painellaan jokainen aamu ja ilta. Olemme löytäneet jo monta reittiä mistä pienellä raivauksella päästään liikkumaan vaivattomasti. Eikä me olla kenenkään töiden tiellä oltu eikä vaaratilanteita aiheutettu ehkä pientä hämmennystä kuitenkin.

Kun oltiin tulossa pois päin niin mitä ihmettä alueelle olikin ilmestynyt rekka joka lastasi tukkeja kyytiin. Jouduttiin taas etsimään vaihtoehtoinen reitti poistua alueelta. Kun tultiin kotitien päähän niin siellä komeilikin varoituskyltti lastauksesta.

Huomiseen - huomiseen - huomiseen - huomiseen - huomiseen ....

Koira oksentaa

 Aamu ruoka meni hujauksessa, mutta kun olin Rose´n kanssa lenkillä niin sillä aikaa Keela oli oksentanut eikä mitenkään vähän. Kaikki ruoka oli oksennettu ja myös heinää oli mukana. No ei kun matto pesuun ja uusi matto lattialle ja aamupalalle mummun kanssa. Silloin kuuluu jälleen oksennuksen ääni ja suoraan sille puhtaalle matolle uusi annostus. oksennusta. Matto pesuun ja minun oli lähdettävä asioille ja mummu jäi  koiravahdiksi. Kun tulin kotiin reilun tunnin päästä niin oli taas oksennettu ja mummu olikin poiminut minulle tuliaisia ja se oli kivi. Kivi jonka halkaisija oli 4,2 cm ympärysmitta lähes 10 cm. Miten ihmeessä tuo eläin on voinut sen nielaista ja onneksi nyt oksensi sen pois eihän se olisi suolistossa mahtunut liikkumaan.

Keela oli ollut hyvin tuskainen ja äiti oli hieronut rintaa ja vatsaa. Onneksi minä en ollut kotona, sillä olisin  kiitänyt  pillit päällä eläinlääkäriin ja röntgeniin ja varmaan olisimme sitten olleet leikkaussalissa. Ehkä onni onnettomuudesta että en ollut kotona.

Lenkillä käytiin taas ruskaisessa maastossa ja kielikin meinasi pudota matkalla.

Luonto on niin kaunis tällä hetkellä.

Ruskaretkellä

 Tänään lähdettiin Rose´n kanssa etsimään ruskaa ja löydettiinhn me kauniita ruskan merkkejä.

Maaruskaa oli havaittavissa, on se kaunista kun luonto pukeutuu juhlavaatteisiin.

Kyllä luonnossa on mukava liikkua ja tuntuu ainakin että koiratkin nauttivat. Ollaan nyt löydetty joitain uusia reittejä metsäillä, mutta ovat selkeästi raskaampia liikkua, koska kukaan ei ole siellä aikaisemmin liikkunut, ei ole polkuja ja Keela hienohelma katsoo minua aivan silmät ymmyrkäisinä, että tästäkö sitä pitää mennä. Menee roskia varpaiden väliin ja tarttuu risuja turkkiin.

Roseá ei risut ja männynkävyt haittaa ja niitä roikkuukin lenkin jälkeen vatsan alla, housukarvoissa, hännässä, rinnassa, tassukarvoissa ja korvissa. Koristeet eivät enoa haittaa, mutta jos Keela saa yhdenkin roskan johonkin hän pysähtyy ja odottaa, että roska poistetaan turkista. Prinsessa on aina prinsessa.

Niittykukkia poimin vain sulle

 Tänään löydettiin ihania niittykukkia vielä maljakkoon. Niittykukat ovat niitä kauneimpia kukkia.

Metsätyöt jatkuvat edelleenkin tuolla "meidän metsässä" nyt voisi kyllä jo rajoittaa. Jopa puut missä oli lintupöntöt ovat kaatuneet. Tämä on kyllä jo surullista. No tänään on jo rekat hakeneet tukkeja vaikka vielä ei huomaa että ne olisivat vähentyneet.

Kasvihuone

 Tänään puhdistettiin kasvihuoneesta pois ne kasvit, mitä olivat jo satonsa meille luovuttaneet. Yli 50 kurkkua ja lukemattomia tomaatteja. Osa tomaateista on vielä kypsymisvaiheessa, toivottavasti ehtivät ennen pakkasta. Koirat ovat koko kesän olleet mukana kasteluhommissa ja kyllähän se työnjohto oli nytkin paikalla ja suorastaan jaloissa.

Olen ihan tässä lähellä, että ei mikään vain mene ohi mun valvovien silmien. Ei haittaa vaikka vähän tulee oksia niskaan. Kurkkujakin olen saanut maistella ja ne ovat kyllä hyviä.

Uusia reittejä

 Tänään oltiin koirien kanssa etsimässä uusia metsäreittejä uusista maastoista kun entisille kävi huonosti kuten olen kertonut. On se jännä miten koira tai tarkemmin sanottuna Keela on kiinni kaikessa vanhassa, Rose´lle ei ole väliä kunhan vain mennään johonkin oli se sitten tie, pelto tai metsä.

Mammaa en voi liikkua kun tämä vaikea vuoristo maasto on ihan kamalaa, haluan mun oman metsän takaisin. Ala tulla nyt pääset kyllä.

Mitä miettii pieni eläin

 

Aamulla varhain kun luonto heräili mekin katseltiin Rosén kanssa maisemaa.

Olisi niin kiva tietää mitä tuon pienen koiran päässä mahtaa liikkua kun katselee kaukaisuuteen. Koirat ovat kyllä niin hellyttäviä kun mummu aamulla tulee meidän puolelle tuolta omalta puoleltaan niin kumpikin koirista rientää häntä tervehtimään ja Rose´ nuolee aina äidin leukaa, on heidän oma juttunsa. Tähän asti olen aina ollut hyvin varovainen ettei äitiä vain satu isojen kirien hellyyden osoitukset, mutta nykyään kumpikin osaa käyttäytyä niin kauniisti äitiä kohtaan, kukaan ei hypi, ei lyö tassulla vain hellä nuolaisut. Keela laskee päänsä mummun syliin ja seisoo liikkumatta ottaen vastaan kaikki rapsutukset. Olen niin ylpeä noista kahdesta ihanasta koirastani.