Ruskaretkellä

 Tänään lähdettiin Rose´n kanssa etsimään ruskaa ja löydettiinhn me kauniita ruskan merkkejä.

Maaruskaa oli havaittavissa, on se kaunista kun luonto pukeutuu juhlavaatteisiin.

Kyllä luonnossa on mukava liikkua ja tuntuu ainakin että koiratkin nauttivat. Ollaan nyt löydetty joitain uusia reittejä metsäillä, mutta ovat selkeästi raskaampia liikkua, koska kukaan ei ole siellä aikaisemmin liikkunut, ei ole polkuja ja Keela hienohelma katsoo minua aivan silmät ymmyrkäisinä, että tästäkö sitä pitää mennä. Menee roskia varpaiden väliin ja tarttuu risuja turkkiin.

Roseá ei risut ja männynkävyt haittaa ja niitä roikkuukin lenkin jälkeen vatsan alla, housukarvoissa, hännässä, rinnassa, tassukarvoissa ja korvissa. Koristeet eivät enoa haittaa, mutta jos Keela saa yhdenkin roskan johonkin hän pysähtyy ja odottaa, että roska poistetaan turkista. Prinsessa on aina prinsessa.