lauantai 29. helmikuuta 2020

Talvi

Tänään se sitten tapahtui nimittäin aamupäivällä satoi lunta , lumihiutaleita hiljalleen leijaili maahan no ei ihan lumivalkoiseen mutta kuitenkin. Tosin iltapäivällä koko talvi oli sitten mennyt.


Jokaisella oli oma vuoronsa lähteä lenkille, mutta hieman kysyttiin mummin rohkeutta kun vastassa oli tämä joukkio.

perjantai 28. helmikuuta 2020

Treeneissä

Tänään oltiin taas treenaamassa Rosén kanssa.Viime viikolla olinkin Porvoossa ja treenit jäi väliin, mutta kyllä Rosékin hiihtoloman tarvitsi.
Aamulla pikkuisessa pakkasessa käytiin lenkillä ja oli taas niin mukavaa. Nythän kuitenkin niin sanotusti viimeistä viedään, sillä 1.3 alkaa koirien kiinnipito aika joka jatkuu elokuun 19 päivään asti.

Jokainen koirakansalainenhan on vastuullinen koiranomistaja vai kuinka? Myös se asia tulisi muistaa, että toisen maalla koiran vapaanapito vaatii maanomistajan luvan.

https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/koirien-kiinnipitoaika-alkaa-sunnuntaina-tarkeaa-noudattaa-luonnonelainten-pesinnan-vuoksi?fbclid=IwAR1rdcHPECZcgIB1JGco28fgwUnWDFLy2uURY2f9KWlxMiEjq1MaOqsDq-I

torstai 27. helmikuuta 2020

Hengaillaan

Tänään ihana aurinkoinen päivä ja pieni pakkanen. Olipas kiva taas lenkkeillä koirien kanssa. Mummukin sai osansa koirahellyydestä.
Keela ja mummu
Mummu ja Pilvi
Kaikista ihaninta on se, että koiria ei tarvitse pestä vaan ne voivat tulla ihan kipinkapin sisälle siivottuun kotiin, eikä missään näy kurajälkiä. Käytiin äidin kanssa myös katsomassa kevätmuotia ja äiti löysikin pari ihanaa kevätvaatetta. Hieno päivä.

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

Belunan Magic Mila

Taas on aika suru-uutisen. Belunan Magic Mila 16.6.2011 - 26.2.2020 on tänään joutunut jättämään perhensä ja siirtymään sateenkaarisillalle.
Mila sairastui kohtutulehdukseen ja oli menossa leikkaukseen. Mutta jostain syystä Milan kunto romahti hänen saatuaan esilääkityksen ja leikkausta ei voitu suorittaa vaan Milaa alettiin nesteyttämään  joka jatkui kolmen tunnin ajan mutta valitettavasti siitäkään ei ollut apua vaan Mila hiipui pois. Milan sydän ei vain kestänyt ja niimpä ainoa vaihtoehto oli toivottaa Milalle hyvää matkaa ja toivoa että Milan mukana "isosiskot" Zira ja Nada saavat terveiset.
Perheen suru on suunnaton ja mitkään sanat eivät voi lohduttaa, myös kasvattajan sydän itkee surun kyyneleitä. Sydämestä tulevat kiitokset Milan kodille siitä ihanasta perheestä missä pikkuinen Belunalainen sai elämänsä elää rakastettuna perheenjäsenenä. Milalla oli ihana koti missä kaikki eläimet ovat saaneet elää rakastettuina, heistä kaikista on pidetty hyvää huolta, mutta vaikka rakkautta olisi kuinka paljon niin tämä surun päiväkin on väistämättä edessä ja jäljelle jäävät vain kauniit muistot.
Mila oli meidän Milanan ja Enzon tytär ja se pentue oli suuri mysteeri. Joku varmasti muistaa kuinka kaikki pennut olivat kadonneet kun menimme  toiseen ultraan, vaikka ensimmäisessä löytyi neljä sydänääntä ja olimme koko porukka murheen murtamia. Viikon päästä meidän oli määrä mennä vielä varmistamaan ettei pentuja todellakaan ollut.  Siinä se yllätys olikin sillä tällä kertaa löytyi kuusi pentua, jotka sitten aikoinaan syntyvätkin eloisina. Juuri kun kaikki näytti hyvältä menehtyi pentueen isä Enzo. 
Aina mukana kaikessa

Pihan kaunein kukkanen

Suloinen Mila prinsessa ihan pentuna

Hyvää matkaa Milalle sinne missä moni ystävä odottaa.
Nurmen peittoon pehmeään,
peitelkää mut lepäämään.
Uinun siellä unta syvää,
kesää ikuista ja hyvää.
Siellä kukkii kissankellot,
siniset on niityt, pellot.
Ei untani voi estää,
vain ystävyys se yhä kestää

tiistai 25. helmikuuta 2020

Ihana kaunis päivä

Olipas kaunis päivä tänään ja aivan ihania koiralenkkejä tehtiin. Koirat painoivat  joka suuntaan tuhatta ja sataa. Olipas kaikilla hauskaa. Pilvi pääsi tänään mukaan kun lähdettiin kylille hieman katselemaan. Pilvi oli sitä mieltä, että ollaan kaverikoirakeikalla ja jokaiselle heilutettiin häntää ja tervehdittiin. Pilvi saa hymyn ihmisten huulille.
 Tämäkin kaunis neito on viettänyt aurinkoista päivää perheensä kanssa.
 Tämä neiti on kaunis Tinca.

maanantai 24. helmikuuta 2020

Kalassa

Kaikki sateet on nyt saatava loppumaan, joten päätimme äidin kanssa lähteä sadetakki ostoksille. Sillä eikös se aina mene niin, että kun ostaa sadetakin niin sateet loppuvat. Sadetakki löydettiin ja sitten hieman herkuteltiin laskiaispullilla ja ihailtiin kauniita kaloja.
Sitten sain aivan ihanan kuvan kummilapseltani Frodolta.
Tämän kuvan myötä toivotamme hyvää yötä. Terveisin Frodo.

lauantai 22. helmikuuta 2020

Myrskyää

Ulkona sataa ja vihmoo ja tuulee ja myrskyää ja tuo sade on puhdasta vettä ei lunta niinkuin talvella kuuluu olla. Ei ole yhtään enmpää talvea tuolla Seinäjoellakaan ja Nuka kertookin mitä on puuhannut näin sateella.
Kuten huomaatte me ollaan lenkillä ja minä olen hyvin innokas ja ei ole mukavaa kun turkki kastuu vaikka minulla on tuo kurahousuhaalarikin.
Kun selvittiin tuosta lenkistä niin  jouduin kuivattelemaan mun kiharat. Sitten päätin ottaa vähän rennommin. Päiväunet on niin mukavat ottaa sadesäällä.
Onneksi iltapäivällä tuli TV:stä ihana sisustusohjelma ja sitä jäin sitten seuraamaan.
Sitten koittaakin jo nukkumatin aika ja pääsen yöunille ja viime yönä näin kivaa lunta ja siinä ei satanut vettä.

perjantai 21. helmikuuta 2020

Sinne jäivät murut

Olin pari päivää hoitamassa veljeksiä Maunoa ja Väinöä. Olipas suloiset veljekset ihan veivät minun sydämeni. Nukkuivat pienellä kerällä sylissäni ja vieressäni. Nuolivat minun  korvani ja käsiäni. Olivat niin pennun tuoksuisia ja pehmoisia. 



Nämä murut ovat todellisia imureita ei niin pientä, roskaa, kiveä, lehteä, marjaa, multaa tai ihan mitä vaan mitä ne eivät ehtisi napata suuhunsa. 


Ajattelin, että kylläpä tällaiset pienet suloisuudet ovat helppoja eivät taatusti syö seiniä tai revi tapetteja, mutta yllätys yllätys kun ilta hämärtyi ja luulin että lapsoset kävivät nukkumaaan, mutta alkoi kuulua pientä nakerrusta ja oven karmistahan siinä oli kysymys, jota  pikkuhampaat nakersivat.



Kyllä oli hauskat pari päivää ja nyt kyllä hauskuus jatkuu kun äiti lähti meille hiihtolomalle. 

tiistai 18. helmikuuta 2020

Voi nyt yhden kerran

Toscan ennaltaehkäisevät korvatipat olivat pöydällä ja jäljellä oli varmaankin noin puoli putelia. Eikös tuo meidän Rosé prinsessa sitten ollut hakenut ne ja syönyt ensin pahvilaatikon ja sitten litistellyt  muovipullon tyhjäksi tipoista. Nyt ei voi tietää kuinka paljon mahtoi  syödä niitä tippojakin samalla kun litisteli sen putelin. Ei muuta kuin taas soitto eläinlääkärille:
Mitään en ole ottanut.
Eläinlääkäri kertoi, että oireina voi olla oksennus, tärinä ja väsmys. Hoitotoimenpiteenä koiran suun suihkutus, no ei tarvi suihkuttaa kun joi jo vettä joten huuhdeltu on. Tämä koira on täynnä yllätyksiä, voin jättää vaikka makkaravoileivän pöydän kulmalle niin ei ota, ei koske, mutta sitten lääkkeet näyttää kiinnostavan. Blogi on paripäivää tauolla, sillä lähden Porvooseen hakemaan äitini vähän hiihtolomalle meille.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Metsässä taas

Tulihan se poutapäivä taas pitkästä aikaa ja päästiin kunnolla metsäilemään. Aurinkokin taisi pilkistää ja pidettiin kunnon siivouspäivä ja koirat ihmettelivät, että ulkoruokintaanko me joudutaan kokonaan. KePo katsoi parhaaksi poistua tuonne kaatuneen kuusen juurelle, no ei vaineskaan valtava kasa saunapuita on ilmestynyt vajan nurkalle.
Rosé osallistui kovasti puuhommiin onneksi ei siivoukseen. Rosé kanteli klapeja ja oli onnellinen.
Suursiivous tässä talossa on kyllä antoisa tapahtuma, sillä tänään lattiat pestiin lattianhoitokoneella ja voi että ihan uuden väriset lattiat sieltä ilmestyi, ei ne koirataloudessa oikein tahdo pysyä puhtaana ihan käsimenetelmin.

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Hiihtoloma

Nyt se alkoi hiihtoloma tai pitäisikö sanoa uintiloma, sillä ulkona satanut vettä taivaan täydeltä ja koirat litimärkiä, kun ulos pitää päästä vaikka sataa.
Sain pitkästä aikaa kuvan Leonasta joka onkin heittänyt talviturkin pois kun ei kerran talveakaan ole.
Leona
Monessa perheessä vietetään nyt ulkoilulomaa ja niin tehdään Hehkunkin perheessä.

Prinsessa metsässä
Voiko koiralla olla kauniimpaa katsetta, ei voi.

lauantai 15. helmikuuta 2020

Saa rapsuttaa

Tänää Auran Tassupuodin  ystävänpäivätilaisuudessa olivat rapsuteltavina Keela ja Pilvi
Koirat herättävät aina kiinnostusta niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Eräskin kypsässä iässä oleva rouva tuli kysymään saako näinkin vanha rapsuttaa vai onko lapsia varten. Kun kerroin että ei ikärajaa niin olipas hän iloinen. Kaikki koirat käyttäytyivät todella kauniisti ja ottivat vastaan rapsutuksia ja halauksia.
Kiitokset Auran Tassupuodille, kun järjestitte meille näin kivan tilaisuuden tulla ilahduttamaan ihmisä. Yllätys odotti myös pihamaalla kun oltiin lopettelemassa niin huomasin, että sielläpäs onkin tutttua porukkaa.
Kaksi tällaista ihanaa pörröpäätä siellä kurkisteli auton ikkunasta.
 Yksi tumma ja yksi vaalea, ihanan erilaiset päät.
 Siellähän oli Eemeli ja Dixi
Ihanat pojat
Dixi onkin Rosén velipoika ja pitihän tuosta isosta pojasta ottaa kuvakin.