maanantai 31. elokuuta 2020

Suvun uusin

 Meidän sukuun on tullut uusi jäsen, en ole häntä henkilökohtaisesti vielä tavannut mutta tässä ihana kuva hänestä. Hän asustaa pojanpoikani kotona ja on nimeltään Kurttu Ruttunen ja hän on kotoisin Tallinnasta. Hän on rodultaan Sfinks.

Kurttu Ruttunen


sunnuntai 30. elokuuta 2020

Rose´n velipoika kylässä

 Tänään saimme yllätysvieraita kun Rosén velipoika Dixi piipahti kylässä. Vauhtia ei tuosta kohtaamisesta kyllä puuttunut puhelimen kamera ei millään ehtinyt kunnolla mukaan menoon ja meininkiin. Aivan hämmästyttävää kuinka pieneltä Rosé näyttikään Dixin rinnalla. Hauskaa sisaruksilla näytti olevan.



















Siri on tänään käynyt SmartDog testissä ja kovasti oli Siri innoissaan suorittanut tehtäviä. Tuo testi on niin mielenkiintoinen kokemus koiran kanssa.

lauantai 29. elokuuta 2020

Juhli Suomen luontoa

 Tänään juhlitaan Suomen kaunista luontoa. Me kunnioitamme luotoa joka päivä, liikumme palon luonnossa, emme koskaan vahingoita luontoa se on meidän paratiisimme.






Tänään ei ole ollut mikään huippu päivä, sillä olen saanut ikäviä uutisia koirarintamalta. Niitä ei koskaan ole kiva saada. Liian monta surullista uutista. Jaksamista kaikille  joita asiat koskettavat.



perjantai 28. elokuuta 2020

Viikonloppu edessä

 Taas on viikko vierähtänyt ja viikonvaihde edessä. Tänään päätin että lähdetään poimimaan puolukoita, mutta eihän ne puolukat olleet kypsiä kuin pintapuolelta. Joten eihän kukaan raakoja puolukoita poimi joten vaihdettiin sitten puolukat mustikoihin, sillä eihän metsästä voi ilman marjoja pois tulla jos on marjaan lähtenyt.



Toivotaan että tästä tulee oikein hyvä viikonloppu.

torstai 27. elokuuta 2020

Torstai toivoa täynnä

 Tänään oli huomattavasti hauskempi päivä kuin eilinen, ainoastaan pankkikortti teki katoamistempun ja onneksi illan tullen sekin löytyi. Minulla on tällä hetkellä menossa jokin hukkaa kaikki kausi. Onneksi en ole yhtään koiraa hukannut. 


Keela aloitti tänään syömään B12 vitamiiniä sekä uutta allergiaruokaa. B 12 vitamiiniä sen takia, että verikokeet osoittivat, että Keelalla on B12 vitamiinin puutos.  Uusi ruoka maistui ihan hyvin. Nyt toivotaan, että kun saadaan vitamiinin puutos kuntoon ja uusi ruoka rauhoittaa vatsan niin tuo kivien syöminen loppuisi.


Tuo vitamiinivalmiste on ihmispuolen lääke, mutta ksylitoniton versio. Apteekissa kyllä ihmeteltiin että koiralle aion antaa ja varmistivat, että minulla on eläinlääkärin ohje kyseiseen asiaan, onneksi minulla oli kirjallinen viesti asiasta. Neljän viikon päästä sitten mennään kontrolliin ja katsotaan arvot uudestaan. Se mikä oli hyvä asia oli se, että haima, maksa, munuaiset olivat hyvässä kunnossa ja kaikki muutkin veriarvot olivat tuota  B12 lukuunottamatta viitearvoissa.



keskiviikko 26. elokuuta 2020

Olipas päivä

 Tänään ei ollut minun päiväni, jos joku voi mennä pieleen niin tänään sitten kaikki meni päin männikköä. Onneksi ollaan illassa ja huomenna uusi hieno päivä. No tapahtui tänään hyviäkin asioita.


Kampaajalla käynti piristää aina vaikeutena oli vain päästä sinne ajoissa, koska autonavaimet olivat poistuneet tästä talosta, onneksi löysin KePon avaimet ja pääsin viime minuutilla paikalle. Toscan kanssa käytiin ihmisten ilmoilla, tosin ei nähty yhtään ihmistä.

Illalla oli tunnin keikkapyyntö tuonne mätsäriin Auraan ottamaan ilmoituksia vastaan, mutta yllättäen se olikin sitten 4 tunnin pituinen. No menihän se ilta näinkin. Huomenna meidän piti mennä Pilven kanssa fyssarille, mutta tuli ilmoitus, että hän on sairastunut.



tiistai 25. elokuuta 2020

Hehkua ilmassa

 Voi kuinka onkaan hauskaa kun kasvatteja tule kämään. Täytyy sanoa että ilmassa oli outoa hehkua kun prinsessa Hehku asteli pihapiiriin.
















Keela Rosé pitivät Hehkulle seuraa ja saipas Hehku Rosén todella hämmästymään seuraavalla tempulla. Istuimme Päivin kanssa grillikatoksessa ja hups keikkaa Hehku hyppäsi reunan yli luoksemme. Rosé oli aivan mykistynyt miten se tuon teki. Onneksi Rosé ei oppinut tuota loikkaa. Hehkun mielestä ei ole olemassa esteitä mitä ei voisi loikkaamalla ylittää. Päivi teki aikoinaan Hehkulle ulkotarhan pihapiiriin jotta Hehkun olisi kiva ulkoilla, mutta Hehku oli sitä mieltä, että aidat ovat vain pieni hidaste tarhasta pois pääsemiseksi ja sen jälkeen Hehku onkin  ulkoillut ilman aitoja ja Hehku on oppinut rajat ja pysyy pihapiirissä ilman rajoittavia rakennelmia. Oli tosi hauskaa tavata pitkästä aikaa.

maanantai 24. elokuuta 2020

Kyyhkynen on noussut siivilleen - Belunan Magic Paloma (16.6.2011 - 24.8.2020)

 

Tänään eletään jälleen päivää jolloin yksi jalokivi Belunan kruunussa on himmentynyt.   Hän sai pentuna nimen Paloma kyykynen ja tänään on kyyhkynen noussut siivilleen ja lähtenyt kohti Siriuksen tähteä. Rakastin tuota koiraa kuin omaani ja olin onnellinen kun vielä viime torstaina sain käydä hyvästelemässä Paloman.

Paloma oli Belunan Kingly Milanan, Belunan ensimmäisen pennun ja Yestas Enzon rakkauden hedelmä. 


Paloma muutti koirarakkaaseen kotiin jossa oli koirakavereita. Rakkautta Palomalta ei koskaan puuttunut.

Minullakin oli mahdollisuus viettää Paloman kanssa monta hienoa hetkeä, sillä Paloma kävi meillä vauvalomalla kaksi kertaa. Ensimmäisistä vauvoista meidän Tosca viettää koiranelämää luonamme ja Tincakin asustaa lähiseudulla. Toisen pentueen lapset ovatkin sitten matkanneet kauemmaksi omiin koteihinsa. Paloma oli aivan ihana äiti.



 Harmaita hiuksia meinasin saada kun Paloma oli niin hyvin koulutettu, että ei koskaan mennyt ovesta ennen ihmistä ja meillähän noita ovia riitti kun kaikki koiraportit laskettiin mukaan. Kun pentuhuoneesta lähdettiin käymään keittiössä niin viisi kertaa minun piti antaa Palomalle lupa tulla ovesta ja sitten taas sama takaisin päin.

Meidän jo edesmennyt kissamme Naukkis oli Paloman yksi parhaista kavereista, aina kun Paloman kanssa mentiin lenkille, niin Naukkis lähti mukaan, kulki koiran ja minun perässäni koko lenkin ja naukui koko ajan

Paloman perhe on antanut kodin monelle Belunalaiselle, Banjolle, Perlalle, Betulle ja nyt Paloman myötä Tarjan koti tyhjenee leoista.


Paloma on aina ollut ylpeä omasta perheestään en koskaan ole nähnyt kuvia  missä koira olisi ryhdikkäämpi ja ylpeämpi  niin koirakavereistaan  kuin lapsi ystävistäänkin ympärillään.


Paloma viihtyi myös näyttelykehässä kunhan vain se oma ihminen oli mukana.

Koko sydämestäni tunnen kiitollisuutta Tarjan perhettä kohtaan jonka koirana Paloma sai viettää yli 9 onnellista vuotta. Paloma sai huolenpitoa ja kaikkea mitä koiranelämään kuuluu, jotta se on onnellista. Tänään kuitenkin kyyhkynen on noussut siivilleen ja lentänyt pois jättäen jälkeensä ikävän ja kyyneleet.



Palomalle hyvää matkaa toivottaen ja sydämeensä muistot tallettaen rakkaudella kasvattaja.


Kun taivaan kanteen syttyi valo kyyhkysen.
Katsoin sen loistetta huokaisten.
Tähtikuviomme alla ilta viimeinen se 
suojasi hetken hyvästien.