Ei niin rentouttavaa

 Niin hauskoja ja rentouttavia  kuin nuo lenkit Rose´n kanssa metsässä voivat olla niin tänään ei voi sanoa niin. Ensin en huomannut, että naapurin koira oli ulkona ja istuskeli tarhassaan tien varressa ja tietenkin sanoi Rose´lle jotain kun mentiin liian lähelle joten oma ennakointini oli sitten auttamatta myöhässä. Siitä selvittiin lähes kunnialla ja siirryttiin metsäpolulle jota pitkin edellämme paineli jänis ja siinä sitten mentiin hetken jäistä polkua vauhdilla, tätäkään en ehtinyt ennakoimaan.

Melkeimpä päästiin jo lähelle määränpäätä kun Rose´sai vainun peurasta ja sitä me sitten metsästettiin pitkin pusikoita. Löydettiin peuran makuupaikka, onneksi ei itse peuraa.  Sitten saavuttiinkin jo onneksi koti tielle ja siellä vastaan sitten tulikin hevonen, no tähän ehdin reagoida ja kaikki sujui loistavasti.

Aina pitäisi olla 100 % mukana aivot kun lenkkeilee eikä yhtään miettiä jotain omia juttuja. Heti rangaistaan kun ei katsele riittävästi ympärilleen. Olen varma , että Rose´kyllä katselee ja haistelee ja huomaa kaikki.

Miten ihmeessä

 Olipas taas päivä, sellainen, että tuntui että tunteja oli aivan liian vähän. Aamulla annoin Rose´lle possun ruston pituus 40-50 cm ja se onneton nielaisi sen kerralla purematta kertaakaan. Hetki meni ja koira oksensi sen pihalle, no ei ihme, mutta enhän minä ehtinyt sitä nappaamaan vaan Rose´nappasi sen ja söi pureskelematta sen uudestaan. Kun kupissa on nappuloita niin ne syödään kyllä yksi tellen, hitaasti ja taidolla. Voi Rose´. 

Päätin että tänään Rose´lenkkeilee vasta myöhemmin päivällä. Päivään on kuulunut myös naisten liikunta tunti, live radio lähetys ROll FM:ltä jonka juonsi poikani Toni lounasravintola FunFun Lunch & Events (Kerava) Hän haastatteli Tommi Läntistä. Hieno ohjelma taas tälläkin kertaa.

Sitten olikin aika laittaa hirvipaisti pataan ja muhimaan. Onnistui muuten yliodotusten. Kun ruoka oli uunissa lähdettiin Rose´n kanssa lenkille.

Kun tulin kotiin olikin sitten aika tarjoilla hirvipaisti Harrylle ja itse lähdin salille. No salin jälkeen pääsin itsekin maistamaan hirvipaistia. Muutama kiva puhelukin ystävien kanssa ehdittiin puhumaan. Hieno päivä taas kertakaikkiaan.

Sumujen keskellä

 Kyllä on edelleen liukasta ja sen lisäksi sumuista ja kosteaa. Pelottaa että koiran jalat menevät ihan solmuu tuolla lenkkeillessä, vaikka kuinka varovasti yrittää liikkua.  TÄnään kohdattiin ihmeellinen vekotin tuolla tien varressa. No selvisihän se mitä tuon koneen kanssa on touhuttu kun hieman katseli ympärilleen, no sillä vesakoitiin ojia, eli puhdistettiin vesakot pois ojista. Sotkuisen näköistä puuhaa.

Onpa ihmeellinen kone

Eihän me oteta sitä mukaan vaikka me se löydettiin?

Ei oteta mukaan se ei ole kiva kone.

Olen kovasti miettinyt mitä muutosta keksisin tähän blogiin ja nyt olen sen keksinyt, se vaatii kuitenkin hieman etukäteisjuttuja joten uusi juttu ei tule vielä käyttöön vaan katsoin, että 23.3 on hyvä päivä jolloin esittelen uuden blogi-jutun.

Pentuja vapaana Cardamine´s kennelissä

 Cardamine´s kennelissä leo pennut kasvavat hyvää vauhtia. Jos sinulla on koti ilman omaa leoa ota yhteys Mia Sulanderiin  sähköpostilla mia.sulander@gmail.com. Vapaana narttupentuja. Pennut 3 vkoa vanhoja.

Hieno päivä

 Tänään oli aivan ihana päivä, tapasin vanhoja ystäviä ei siis iältään, siis pitäisi ehkä sanoa pitkäaikaisia ystäviä. Sain myös uusia ystäviä ja se on aina hienoa kun elämään tulee uusia ihmisiä. Kiitos ystävät hienosta päivästä. Rose´joutui viihtymään tänään muutaman tunnin kotona yksin ja varmasti uni ja herkut maistuivat. Meidät kyllä tutkittiin tarkasti kun tultiin kotiin, että missä sitä oikein on oltu kun ei otettu mukaan.

Nyt

 Nyt siis oli aika vaihtaa autoa, vanhan auton kilometrit täyttyivät. Hyvin oli meitä palvellut se täytyy sanoa. Mutta tänään hän sai väistyä ja tilalle muutti tämä...

Minä en mitään autoista ymmärrä, muuta kuin sen että olisi tosi hyvä, että A paikasta pääsee B paikkaan aina kun siltä tuntuu. Onneksi on mies talossa mikä hallitsee muut asiat. No oli minulla mielipide siitä että koiran pitää mahtua kyytiin ja väri ei saa olla valkoinen eikä musta. Niin ja kolmas vaatimus oli että automaatti, loput asiat saikin sitten Harry päättää. Kauniin menopelin sain ajettavakseni. Mitä sitä huominen tuokaan tullessaan, kun lähdetään hieman ajelulle uudella autolla ystäviä tapaamaan.

Tänään piha oli muuttunut ihan jäätikkökentäksi ja olipas liukasta. Rose´kin liikkui tosi varovaisesti mennessään pissalle. Hyvää viikonloppua kaikille.

Koirakin voi lomailla

 Kun tekisi mieli lähteä perheen kanssa etelän lämpöön ja sehän tarkoittaa että perheen lemmikille sille karvaiselle kaverille pitäisi löytää hoitopaikka. No koirahoitola on tietenkin yksi vaihtoehto, no onko se parasta mitä voit koirallesi tarjota. Mitä jos koirasikin voisi nauttia lomasta ihan yhtä paljon kuin sinä omastasi. Mitä jos koirasi pääsisi loman ajaksi "lomakummin" (= itse keksimäni nimi) luokse viettämään omaa lomaansa. Näin ihanasti on Loimun perheessä asiat saatu järjestettyä, kun perhe lomailee lähtee Loimu omalle lomalle nauttimaan hemmottelusta ja uusista virikkeistä.

Tähän kumpaakin perhettä hyödyttävään  lomailumuotoon on päädytty kun Loimun perhe tutustui Ilkkaan ja Jaanaan jotka olivat menettäneet oman koiransa. Nyt Loimu saa nauttia lomailusta Ilkan ja Jaanan luona ja he voivat nauttia elämästä koiran kanssa ja Loimun perhe voi rauhassa nauttia lomailustaan, ilman huolen häivää siitä miten Loimulla menee. Tietenkin jotta tällainen asia onnistuu se vaatii hyvän suunnittelun, ihmisten kemioiden tulee kohdata ja myös lomakodin ja koiran kemiat tulee kohdata. Kun kaikki loksahtaa kohdalleen niin kaikki ovat onnellisia ratkaisusta.

Tietenkin tällaiseen järjestelyyn kuuluu aina asioista sopiminen siitä, että miten toimitaan esim. jos koira sairastuu, keneen otetaan yhteyttä jne. Mutta kun käytännöistä on sovittu pakataan lomalaukku ja annetaan mukaan ruokintaohjeet ja muut tarpeelliset ohjeet ja loma voi alkaa. Koira jää mielellään lomapaikkaan koska on siihen hyvin tutustunut ja ihmiset ovat tuttuja. Arvostan suunnattomasti koiran omistajia jotka ajattelevat myös koiransa parasta niin paljon että haluavat tarjota koirallekin loman ja todella paljon arvostan heitä jotka jakavat oman kotinsa koiralomalaisen kanssa tarjoten koiralle hyvän kokemuksen vaikka perhe on poissa.

Ihana seurata kun perhe jakaa lomakuvia omista kiinnostuksen kohteistaan ja samalla Loimun lomakodista putkahtelee kuvia kuinka lomaileva koira nauttii olostaan. Tässä on kysymys suuresta luottamuksesta puolin sekä toisin.

Olipas taas hauskaa

 

Ei siitä nyt ihan lahjapaketin näköistä tullut lausahti kukkaosaston myyjä kun sai valmiiksi minun kukkapakettini. No olin kyllä samaa mieltä ei tainnut ihan tulla. Olisin saanut itsekin paketoida mutta valitsin että tehköön ammattilainen kun vien lahjaksi. Unohtuikohan tuosta esim . päälimmäinen kerros pois vai olikohan jotain uutta tyyliä. Näin että tarjolla olisi ollut kyllä kaunista päällyspaperiakin mutta se ei ilmeisti kuulunut tähän malliin. Kun poistuin kaupasta minulla oli kaksi näin upeaa pakettia mukana. Sisällä olevat kukat oli kiedottu vielä pakkausmuoviin ja teipattu palloksi. Onneksi eivät kuitenkaan olleet rusentuneet kuoliaaksi.  Tämän sitä saa kun tunkee itsensä ensimmäisenä kauppaan kun koko liikkeessä on vain pari myyjää paikalla. Oltiin taas Rose´n kanssa liikenteessä.

Kukkaostosten jälkeen siirryttiin taas MYllyn ostoskeskukseen jossa vain yleiset tilat ja Prisma olivat auki. Oli hauskaa kierrellä ja katsella kuinka ahkerasti siivoushenkilöstö siivosi yleisiä tiloja ja kaupoissa sitten taas siivottiin niitä tiloja. Miehet ajelivat yhdistelmäkoneilla ja naiset sitten taas työntelivät siivouskärryjä ja käyttiviät imuria. Hyllyjä täytettiin ja lähetyksiä purettiin, oli erilainen kävelyretki. Toki lempimyyjämme riensi oitis meidät havaittuaan Roseá tervehtimään. Koko ostoskeskuksessa ei ollut yhtään koirille tarkoitettua leikkipaikkaa vaikka kovin sellaista etsimme.

Tavattiin myös pari herraa joista ensimmäinen tuli rapsuttelemaan Roseá ja kysäisi sitten että onko tämä Berhandilainen kun tämä on niin suuri? Seuraan liittyi toinen herra joka sitten asiantuntevasti tiedusteli, etteikös nämä tämän rotuiset koirat ole aina mustia, onko tämä sellainen värivirheellinen ? Arvaatte varmaan että herrat tietävät minkä on leonberginkoira ihan rodun synnystä alkaen. Rose´n kanssa on niin hauskaa kierrellä kun tälläkin kertaa kaikki sujui ihan mallikkaasti ajeltiin jopa hissillä kerroksesta toiseen.

Koiran normaali lämpö.

 Koirallahan on normaali lämpö on välillä  38-39 astetta, eli koiran lämpö on ihmisen lämpöä korkeampi. Koiralla on kuumetta kun lämpö nousee YLI 39,5 asteen. Koiran lämpö mitataan peräsuolesta ja mittaria ei pidetä pitää ihan vaaka-asennossa, koska silloin mitataan ulosteen lämpö. Pidä mittari hieman viistossa. Digitaalinen mittari on hyvä ja sen kärkeen voidaan laittaa liukastetta.

Omasta koirasta kannattaa lämpö mitata silloin kun koira on terve, jolloin saadaan hyvä vertailu arvo kuinka paljon lämmönnousua on kun koira sairastaa. Usein myös eläinlääkärissä saadaan suurempi lukema koska se on koirasta jännittävä tilanne. Jos koiran kuume nousee yli 41 astetta voi siitä jo seurata vakavia vaurioita koiran elimistölle.

Tämäkin on asia mikä kannattaa opettaa koiralle ihan pennusta alkaen, jotta se sitten sujuu helposti kun siihen on tarvetta. Kuumeinen koira on väsynyt, ruokahaluton, vetäytyy syrjään, koiralla voi olla silmä tai sierainvuotoa, yskää, oksentelua tai ripulia.

Kun koiralla on kuumetta kannattaa pitää kuumepäiväkirjaa ja mitata kuume aamulla, päivällä ja illalla, siitä on eläinlääkärille suuri apu.

Metsä hengittää

 Upeaa olla koiran kanssa metsässä joka on täynnä kevään tuoksuja, minä en niitä kaikkia tunnista, mutta Rose´kuitenkin. Tänään oli Harryn vuoro taluttaa Roseá, täytyy vuorotella kun on vain yksi koira. Taas yksi hyvä syy miksi pitäisi olla kaksi koiraa. Huomenna on sitten taas minun vuoroni, Rose´saa aina päättää mikä lenkki mennään tänään halusi metsälenkille, eilen mentiin tuo pitkä peltotielenkki.

Tässä taas muistutus - koirien kiinnipito aika alkaa 1.3 ja jatkuu 19.8 asti. Muutenkaan toisen maalla ei koiraa saa pitää irti ilman maanomistajan lupaa. Omalla kotipihallaan koiraa saa pitää vapaana kunhan on varmistettu, ettei koira pääse karkaamaan pihalta omin luvin.

Nautittiin auringosta

 Voi miten ihana lenkkeily keli olikaan tänään ja me otettiin kaikki ilo irti siitä ja tehtiin pitkä aurinkoinen lenkki. Hieman välillä oli liukasta mutta me ei siitä välitetty.

Minun mammani kanssa lenkillä

Paista paista aurinko

Olen aina miettinyt miksi Rose´ haluaa ottaa aurinkoa, eli siirtyy kotona aina pälvi paikkoihin makoilemaan ja selvästi nauttii auringon säteiden lämmöstä. No auringon lämpö tuntuu koirasta hyvältä. Auringon valo myös tehostaa koiran elimistön serotoniinin tuotantoa. Kyseessähän on myös tyytyväisyyshormonin nimellä tunnettu hormoni. Tämä hormoni vaikuttaa koiran vireystilaan, mielialaan sekä ruokahaluun. Auringon valo vaikuttaa myös melatoninin eritykseen joka on unihormoni ja se auttaa koiraa lepäämään. Koiran auringonotolla voi olla myös vaaroja jos se on liiallista niin koiran iho voi palaa, koiralla voi käyttää lasten aurinkovoiteita, toki rodusta riippuen, leonbergille ei juurikaan voi aurinkorasvaa levittää, mutta turkki suojaakin leojen ihoa hyvin. Nesteytyksestä tulee aina huolehtia niin ihmisten kuin eläintenkin kohdalla.

Ohjelmatoimisto Beluna

 Tänään sain tiedon että ohjelmatoimisto Belunan palveluksia tarvitaan taas toukokuussa. Ei siinä muuta kuin kaikki aivosulut liikkeelle  valmistelemaan "älyvapaata" ohjelmaa. Monenmoista hauskaa on ollut ja viime syksynä sainkin ihan itse tutustua miltä tuntuu tehdä noita tehtäviä koirien kanssa ja hauskaahan se oli.

Tosi helppoa vai olikohan? Ainakin tosi kivaa.

Tänään oltiin metsälenkillä vaikka hieman satelikin jotain märkää ja tuuli kuin viimeistä päivää. Metsä kuitenkin suojeli meitä, mutta pellot rankaisivat senkin edestä.

Onneksi on vielä metsää jäljellä missä voi rentoutua ja kerätä hyvää energiaa repun täyteen.

Minun ihana kaunis Rose´ni minulle niin rakas oma nalleni.

Kadonneen metsän monumentti

 Tänään käytiin taas kadonneen metsän monumentilla. Se muistuttaa siitä, että kerran siinä paikalla humisivat kuuset ja kirmasivat metsän eläimet. Me saimme kulkea polkuja pitkin joita reunustivat mustika varvut. Nyt on metsä kadotettu.

Joku on pystyttänyt tuon "muistomerkin" ja surulliselta se näyttää tuon tyhjyyden keskellä. Retki oli hieman työläs, koska lumi oli pehmentynyt niin kovasti, että upposimme aina ilman varoitusta syvälle hankeen. Lenkki saatiin kuitenkin tehtyä. Loppu päivä onkin mennyt sadetta pidellessä sillä vettä on tullut oikein tuutin täydeltä.

Rose´n päivä

 Tänään olin luvannut, että Rose´pääsee mukaan autoajelulle. Ensin vietiin automme huoltoon tuonne autoliikkeeseen ja Rose´pääsi tutustumaan sinne.

Ostetaanko me uusi auto no ei osteta.

Seuraavaksi lähdimme sitten rautakauppaan, sillä Harry tarvitsi ruuveja ja minä kukkavalon joten sieltä niitä sitten löydettiin.

Voi kuinka paljon ruuveja.

Koirat eivät tarvitse ruuveja koska mennään nakkiosastolle?

Seuraavaksi lähdimme pitkin sohjoisia katuta tarpomaan kohti Myllyn ostoskeskusta. Rose´kertoo: Me mentiin sitten kahville ja minulle tarjottiin vain vettä sinisestä lasista ei lainkaan laskiaispullaa vaikka mamma sai sellaisen no sain minä pienen palan.

Antakaa pullaa!!

Ei sitten pullan pullaa.

Kiitos vedestä, kastuihan siinä kieli.

Nyt me kuulemma oltiin virkistäydytty ja lähdettiin sitten elokuviin niin minun mielestäni mamma ainakin sanoi. Mutta voi onnetonta elokuvateatteri olikin suljettu ja me ei päästy sinne.

Toi olisi ihan varmasti mun lempielokuvani.

Tätä seuraavaa mamma kyllä kielsi kertomasta, mutta pakko se on kertoa. Me mentiin seuraavaksi sellaiseen kauppaan missä myydään jotain meikkejä ja muita voiteita. Kamalan ahtaat käytävät missä piti kulkea vaikka se kiva myyjä toivottikin meidät tervetulleeksi. Sitten se tapahtui, vaikka minä vain käännyin ja minun pikku peppuni osui siihen hajuvesihyllyyn ja se hylly irtosi ja ne pullot putoilivat lattialle kovalla kolinalla. Mammani huusi voi ei!!! Myyjätär kylläkin sanoi ei haittaa pullot eivät menneet rikki , no ei sitten saatu ruusuntuoksuista myymälää. Mamma ja iski korjasivat hyllyn ja keräsivät ne pullot takaisin ja sanoivat että olin norsu posliinikaupassa vaikka ei täällä ollut mitään posliinia. Kuvaa ei otettu miksiköhän ei?

Sain myös paljon lempinimiä, minua kutsuttiin aikamoinen turri, söötti, ihana, valtava, iso, kaunis, suuri, kaunis turkkinen, rauhallinen, kiltti ja ne ihmiset halusivat rapsuttaa minua ja silitellä minua ja taas ne hymyilivät ja kiittelivät kun en syönyt niitä. Onneksi meidän auto oli valmis ja me päästiin kotiin minua alkoi kyllä jo väsyttää kun piti olla niin seurallinen ja kun pääsin kotiin menin heti omalle pedilleni nukkumaan. Kyllä metsälenkki on paljon helpompi.