Kevätkö?

 

Roseá ei haittaa vaikka tulee lunta "tupaan". Ei sitten tule taas millään sisälle vaan haluaa makoilla tuolla lumi kuorrutuksen alla. En tiedä vaikuttaako se, että juoksut ovat alkaneet ja silloin ihan selkeästi ymmärryskyky on paljon heikompi. No toisena seikkana ovat nuo linnut lähinnä sepelkyyhkyt jotka kukertavat  ja kujertavat noissa pihapuissa ja se ärsyttää tosi paljon Roséa. Keela ei linnuista välitä.

Keelan kanssa käytiin suolla ja siellä olikin hyvä hanki kun pakkastakin oli -8 astetta ja aurinko paistoi.

Ja taas alkaa viikko olla lopuillaan ja huomenna koirien viikko päättyy hemmotteluun, eli jokainen saa oman hemmotteluhetken.

Lumon kuulumiset

 Sain luvan julkaista Lumon omistajan kertomuksen Lumon tilanteesta tämän päivän osalta. Ainakin siitä voimme olla iloisia, että Lumo voi paremmin kuin eilen.

Silmälääkäri on tänään katsonut Lumon silmät tarkkaan. Niissä ei ole mitään selittävää syytä tilanteelle. Vasensilmä on ns. sokea ei ota vastaan käskyjä eikä tiedä mitä näkee. Viittaa aivoperäiseen tapahtumaan. Näköhermot +kuulohermot ovat ihan vierekkäin aivojen takaosassa. Siksi tuo kuulokin reistailee. Epäilyksenä matolääke, aivokasvaimet hyvä/paha, aivokalvon tulehdus, verenkiertohäiriö, trauma. Tänään Lumo antoi tutkia silmänsä kuten aina ennekin paniikki oli hävinnyt. Kaikki sai alkunsa siitä, Lumo sai Dronbits matolääkkeen ma iltapäivällä. Eka havainto jostain oudosta oli, että ihmeteltiin miksi Lumo istuu keskellä takapihaa ja tuijottaa tielle (illalla) ??? Olin että en vaan tiedä. Asia jäi siihen. Ti aamulla mieheni vei Lumon ulos ja heitti namuja tarhaan. Yleensä Lumo on kuin haukka ja syö namut, ettei muut saa, mutta nyt ei ?? Mieheni tuli sisälle ja sanoi Lumo ei näe oikein. Olin ihmeissäni. Seurasin koiran vointia aamupäivän. Kävin kävelemässä ja yks kaks Lumo otti ritolat. Koira joka ei koskaan lähde kauas ja jos lähtee palaa takasin salamana. Koira katsoo sinua, mutta ei katsokaan tiedättekö sen tunteen. Lähdin perään. Ei kuule vaan varmoin askelin jatkaa matkaa. Kunnes KARJAISEN LUMO. Tuli pari askelta takasin, mutta ei ollut läsnä näin sen silmistä. Istui ja tuijotti en tiedä mitä. Palasimme kotiin. Soitin omalle ell joka oli aivan täynnä. Kehotti tekemään muutaman testin. Pudotin harjan sen nenän edestä ei reagoi, ei reagoi uhka vasteeseen kun koitan kädellä silmiin. Ei seuraa harjaa, ei sormea . Sattumalta joku käski mielessäni kurkkaa suuhun. Ikenet vaaleat. Sit tuli kiire. Soitin Vettoriin selitin pikakelauksena ja talla pohjaan. Siitä sitten hoitajalle ja siitä lääkärille. Lumo ei kertaakaan ottanut lääkäriin kontaktia. Ei reagoinut vaikka koirat haukkui oven takana. Se oli joko stressissä eli läähätti ja syke korkea TAI sammui kuin saunalyhty lattialle eikä reagoinut, kuin koviin ääniin esim. ovi. Lumo sai paniikki kohtauksen verikokeista sekä röntgenistä. Lääkäri sai kuitenkin tutkia ja tehdä neurologiset tutkimukset. Askellus on vakaa, mutta törmäilee liikkuessa karmiin, tuoliin yms. Verikokeet ok, vatsa/keuhko röntgen ok. Borrelioosi nega.

Ct lakkasi toimimasta eilen kesken kuvauksen. Men ja tiedä miksi...

Kortisoniin vastaa hyvin josta lääkäri oli iloinen tänään. Tänään tilanne huomattavasti parempi kuin eilen. Mutta seurattava tarkkaan ja herkästi otettava yhteyttä ell. Nyt katostaan millaisen vasteen saa kortisonista ja miten jatko kuvausten kanssa tehdään. Tämän päivän voinnin mukaan kuvauksella ei ole kiire.

Olen yläkertaan kertonut, että tätä koiraa ette multa vie. Pidän kynsin ja hampain kiinni Lumostani

Nyt toivotamme Lumolle paranemisia ja koko perheelle jaksamista kaiken huolen keskellä.

Enkeleitä Lumolle

 Tänään ollaan koko päivä jännitetty mikä ihme Lumolla on. Lumo alkoi saada outoja oireita ja päätyi päivystykseen. Syytä ei olla vielä löydetty ja verikokeita on otettu, röntgenkuvattu ja parasta aikaa Lumo on CT-kuvauksessa. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä mikä on Lumon outojen oireiden taustalla. Kerron lisää kun jotain selviää.

Toivomme Lumolle ja perheelle jaksamista ja että syy löytyisi ja saataisiin sopivat lääkkeet.

Keelan kanssa käytiin tänään metsässä ja pakkanen oli  jäädyttänyt polut. Toisella puolella alkaa lumi jo olla sulanut mutta metsän varjoisalla puolella on vielä korkeat kinokset.

Rose´n kanssa käytiin sitten tuolla toisella lenkillä ja ketään muita ei havaittu liikkeellä joten ihan rauhassa saatiin kuljeskella.

Hyvästi 💓

💓 Joskus se irti päästäminen on tosi vaikeaa ja sitä odottaa sitä oikeaa päivää. Tosca on asunut tuolla uurnassa kuolemastaan lähtien koska mikään päivä ei ole tuntunut oikealta avata uurnaa. Tänään aamusta heti tiesin nyt on päivä jolloin voin päästää irti ja lausua nuo kauniit sanat Toscalle.

Nyt olet vapaa ja mukana tuulen saat kulkea rajoilla ajattomuuden. Olet kimallus tähden, olet pilven lento. Olet kasteisen aamun pisara hento. Ikuisesti vapaa rakas Tosca. Kokoonnumme aina yhdessä sirottelemaan tuhkat sille varatulle kivelle ja jätämme yhdessä viimeisen tervehdyksen kuten tapoihimme kuuluu.

Tämän jälkeen sitten lähdettiin siivoamaan pihaa koska myrskytuuli oli riepotellut pihapuita oikein olan takaa, onneksi kukaan ei ollut kellahtanut nurin mutta roskaa oli sitäkin enemmän.

Risahti ja rasahti

Tänään kun suunnistettiin metsään niin tunne oli kuin metsä olisi ollut täynnä porukkaa vaikka me oltiin siellä vain koirien kanssa. Joka puolella risahti ja rasahti ja kopsahti ja puissa humisi tuuli. Onneksi tuo myrsky ei äitynyt kovinkaan pahaksi, hetken olivat sähköt kadoksissa, mutta muuta vahinkoa ei meille myrskystä ollutkaan.

Tänään harjattiin turkit ja koirista se oli yllättävän mukavaa, koska kilvan molemmat tunkivat harjattaviksi. No se on aina mukavaa myös minusta jos turkissa ei ole yhtään takkuja.

Metsäiltiin

 Tänään Keela pääsi metsään vaikka siellä on vielä liukasta, mutta en voinut vastustaa ja olihan meillä hauskaa enkä edes mätähtänyt nurin kertaakaan.

Aurinkokin kurkkasi ja linnut lauloivat ja oravat juoksivat pitkin puun runkoa. Mieli virkistyi vaikka olikin välillä luiteltava.

Kiva päivä taas tänäänkin. Huomenna sitten ollaankin jo viikonlopun alussa.

Takatalvella uhkaillaan

 Tänään vielä aurinko kurkisteli, mutta ilma oli selvästi viilentynyt. Lenkille ei päästy aamusta ollenkaan koska niskat oli yht´äkkiä ihan jumissa ja pää ei kääntynyt sinne eikä tänne. Onneksi sain ajan hierojalle ja vaikka sitä ajatteli että ihanaa pääsee rentoutumaan niin täytyy sanoa ettei ihan rentoa ollut oli sen verran tiukat paikat ettei niiden aukominen ihan ilman tuntemuksia sujunut.

No kotiin päästyäni sitten ihmettelin mikä ihme terävä suussa tuntuu no hammashan se oli sitten lohjennut ja puolikas keikkui iloisesti irti. Kaiken lisäksi pelkään hammaslääkäriä no ei auttanut kuin soittaa aikaa ja sinne pääsen maanantaina. Ei niin huippu hyvä päivä tänään mutta olisihan se voinut pahempikin olla.

Tänäänkin

 lähdettiin lenkille vaikka tuo liukkaus ei meinaa antaa periksi. Mentiin pitkin peltoja ja se olikin ihan hyvä ratkaisu. Keela kyllä käyttäytyi taas tosi rikoisesti. Pysähtyy ja jää jököttämään  paikoilleen ja vaikka menen kuinka pitkälle niin seisoo vain paikoillaan kunnes pysähdyn ja käännyn katsomaan ja silloin lähtee taas ja tulee luokseni ja seuraava pysähdys ja taas jököttää paikoillaan. No tälläkin tavalla kait sitten voi lenkkeillä.

Sitten kun lähdettiin kotiin päin niin sitten mentiin samaa tahtia ja kuono kiinni persuksissa. Pihalla yritettiin jo hieman haravoida mutta pieniä ovat nuo läntit missä se on mahdollista.

Työnjohtaja seuraa tilannetta.

Aurinkoa vai lunta

 Aurinkoinen päivä tänäänkin ja Rose´näyttää olevan leonbergi joka nauttii lämmöstä ja auringosta.

Pihan aurinkoisin paikka ja siinä oli hyvä ottaa aurinkoa, puoli tuntia Rose´viihtyi auringossa ja sitten hän vaihtoi maisemaa hieman lumisempaan.

Luntakin piti syödä vaikka yritin kertoa, että kurkku tulee kipeäksi jos syö lunta, ainakin minulle lapsena opetettiin niin.

Keela lämmitti vain vähän pyllyä ja nautti muuten varjoisasta lepopaikasta.

Hyvää yötä tänään toivottavat Vega ja Hehku Seinäjoelta.

Sohvapaikat varattu sorry Dempe.

Vauhtia on piisannut

 Tänäänkin olen saanut väliaika tietoja tuolta Hehkun uudesta perheestä. Siellä vauhtia on varmasti piisannut kun Hehku totuttelee uusiin kavereihinsa ja uuteen kotiinsa. Vega ja Dempekin ovat varmasti ihmeissään kun ovat saaneet nais seuraa.

Vega ja Hehku

Dempe ja Hehku

Sisarukset

Välillä kuitenkin pitää ottaa vähän rennommin että taas jaksaa seurustella.

Tänään oli aivan kesäinen päivä ja eilisen liukastelun jälkeen päätimme, että lähdetään kirkolle, sillä siellä varmasti ovat jo kävelytiet sulaneet lumesta ja niinhän se oli.

Ajattelin että samalla voidaan treenata noita ohituksia kun näytti, että koiria on paljon liikkeellä, no ei treenattu, kaikki koirakot tekivät U-käännöksen tai poikkesivat sivukaduille meidät nähdessään. Oltiinkohan me jotenkin pelottavia. No ainakin pikkukoirat taisivat olla sitä mieltä.

Lepotauko kirkolla

Kesän ensimmäiset jäätelötkin nautittu ja KePo kipaisi ne kaupasta hakemassa. Lähtiessään kysyi, mitä haluat ja toiveeni oli suklaatuutti, no tuli jäätelö ja tuli tuutti ei voi olla liian vaativa ja suklaahan olisi ollut lihottavaakin ja lakat o terveellisiä.

Kesä on selvästi tulossa ja pieniä merkkejä siitä alkaa kaivautua esille kivenkoloista.

Hehku

 Tänään on ollut ilon päivä jossa on haikea reunus. Iloisia voimme olla siitä, että Hehku on nyt muuttanut uuteen kotiin ja siellä onkin kavereina kaksi reipasta poikaa Dempe ja Vega, tai jos halutaan kolme HHH:ta niin Hukka, Hehku ja Herkules. Samalla kun iloitsemme Hehkun uudesta kodista  annamme Hehkun entiselle emännälle suuret kiitokset  Hehkun hoidosta ja huolenpidosta. Suurinta rakkautta on pystyä luopumaan vaikka rakastaa. Koskaan ei voi tietää mitä elämä eteen heittä ja joskus ratkaisut ovat vaikeitakin. KIITOS.

Täältä tulee Hehku

Dempe miettii miten tähän naiseen tulisi suhtautua kun ei saa selkään kiivetä.

Minun isäntäni ja minun tyttöni

Hehku ja Vega

Totuttelu uuteen kotiin ja kavereihin on alkanut ja tuossa sisko ja sen veli jo lepäilevät rauhassa yhdessä.

Kaikkea hyvää Hehkun uudelle perheelle ja myöskin Hehkun entiselle emännälle.

Siivous

Tänään oli hyvä päivä siivoukselle, koska ulkona oli surkea sää vesisadetta ja liukasta ja kylmää. Hauskoja nuo siivousapulaiset. Pilvi ehtii aina jokaiseen roskakasaan nukkumaan sillä seurauksella että kasa leviää. Rosé siirtyy yhden kerran imurin tieltä ja sen jälkeen marssii ovelle ja siirtyy ulos siivouksen ajaksi. Keela taasen nousee vaikka 10 kertaa ja siirtyy toiseen paikkaan. Jokaisella on siis oma tapansa suhtautua siivoukseen.

Miten menee niin kuin omasta mielestä. Pari iltaa sitten annoin vahingossa Pilven sydänlääkkeen Keelalle onneksi en ehtinyt antaa Keelan kipulääkettä Pilvelle. Eilen jostain syystä KePo antoi Pilvelle sydänlääkkeen vaikka minä jo olin sen antanut (ei koskaan anna). Tällä viikolla kaksi kertaa soittanut päivystykseen. H Ä V E T T Ä Ä

Olipas päivä

 Aamusta jo lähdettiin sitten sinne eläinlääkäriin tarkistuttamaan Keelan korvat ja hakemaan Pilvelle Librela-pistos. Viime kerralla kun Pilvi kävi klinikalla niin hän päätti eläinlääkärin iloksi pissata huoneen lattialle. No tänään pyysin anteeksi jo etukäteen, no ei pissannut ei, mutta haukkui ihan koko ajan, kaikki muut asiakkaat haukuttiin ja hoitajat haukuttiin jos eivät pysähtyneet rapsuttamaan. Sitten kaiken huipuksi tuli kaksi rotikkapoikaa ja sepäs olikin suuri ilon aihe Pilvi haukkui yritti vapauttaa itsensä hihnasta ja pojat kiinnostuivat niin paljon Pilvestä että joutuivat lähtemään pihalle. Kun päästiin lääkärille niin Pilvi istui keskellä lattiaa ja haukkui eikä sitten lopettanut millään. Keela katsoi sillä tavalla että voin aistia viestin, mamma mä niin häpeän voisiko Pilvi mennä vaikka autoon? No hommat saatiin kuitenkin hoidettua ja parasta ikinä Keelan korvat olivat terveet.

Kotona päätettiin, että nyt on matolääkkeiden aika ja kaapista kaivettiin pillerit. Keela joka syö kaiken mitä saa sai pillerit ruuan joukkoon ja kun kuppi oli hetkessä tyhjä niin pohjalla oli jäljellä ne matolääkkeet. Ei muuta kuin kinkut kehiin ja uusi yritys ja niin ne matolääkkeet tuli nieltyä. Seuraavana Rosé joka on niin epäluuloinen kuin koira vain voi olla, mutta ajattelin että kinkku voisi maistua Rose´llekkin, kun eivät koskaan tuollaista herkkua saa. No maistuihan se ihan hotkimalla, sillä seurauksella, että oksensi saman tien ruuatkin ulos ja tietenkin matolääkkeet, mutta onneksi alkoi syömään ruokaansa takaisin siitä matolta ja jäljelle jäivät matolääkkeet. Lisää kinkkua ja taas upposivat matolääkkeet mukana. Pilvi oli sitä mieltä, antakaa lisää ihan hyvää.