Keela on kotona

 

Mietin mihin osa Keelan tuhkasta sirotellaan, koiramme ovat aina päässeet lemipaikkaansa. Harry kuunteli pohdintojani ja sanoi, no se on helppo sirotellaan ne vain sun päälle ja loput laitetaan sun tyynyn alle. Mieheni huumori on hieman erikoista, mutta tottahan se oli minun päälläni se koiran parhaiten viihtyi ja minun tyynylläni nukkui. Jokaisella on oma henkilökohtainen tapansa selvitä vaikeista asioista, olkoon se sitten vaikka musta huumri. En nyt kuitenkaan toteutua tuota Harryn ajatusta.

Jos sua ei ois ollut

Niin olisin keksinyt sut

Ois susta samanlainen tullut

Mitään en ois muuttanut

Ohikulkijat luulee

Minun seinille puhuvan

Tyhjyyteen ne sanovan mun kuulee

Sua aina rakastan

Tahdon susta kiinni pitää

Vaikken sua oikeasti enää nää

En tahdo irtikään päästää

Taas ilmestyt vierellein

On pakko itseään säästää

Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni

Kukkamerestä poimin sut

Hyvä ajatus sisällä mun pääni

Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Jos sua ei ois ollut

Niin olisin keksinyt sut

Vuoteeseeni kuvitellut

Sulle kadulla puhunut

Hiljaisuutena öissä

Ääriviivoissa pihakoivun

Ilman sua oon kuin vöissä

Ilman sua lakastun

Saanhan susta kiinni pitää

Vaikken sua oikeesti enää nää

En tahdo irtikään päästää

Siis ilmesty vierellein

On pakko itseään säästää

Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni

Kukkamerestä poimin sut

Hyvä ajatus sisällä mun pääni

Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Ei sua minusta voi erottaa

Jäät osaksi mieleni maisemaa

Kiitos, kun olit totta hetken

Nyt mun täytyy tästä jatkaa

Vierelläni teet loppuretken

Vaikka se ois kuvitelmaa

Olet jokaikinen yön ääni

Osa lempeää valon kajoa

Kesäsateena saavut elämääni

En kuivuuteen hajoa

Oo valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Lähde: Musixmatch

Lauluntekijät: Markku Sakari Impio

Rose´n elämä alkaa toivottavasti pikku hiljaa asettua  uomiinsa ja pieni koira alkaa selvitä hämmennyksestään. Käytiin yhdessä hakemassa Keela kotiin ja samalla tehtiin pieni metsälenkki uusissa maisemissa. Tänään Rose´myös tuli ensimmäisen kerran itse ruokaikaan ilmoittamaan nyt on nälkä , välillä kuitenkin iskee ikävä ja silloin juostaan hevoskastanjan alle missä Rose´ja Keela yhdessä aina makoilivat ja katselivat portille. Tänään Rose´myös meni iloisena vastaan Harryä.

Töleiri päättyy

 Harryn työleiri hiljenee, hän lähtee töihin. Tänään ehdimme vielä laittaa tuon eteisen ja sisääntulon uuteen uskoon. Mitä sitä maalia tuhlaamaan kun voi maalata. No pari pikku hommaa on vielä tekemättä ja ne varmaan hoituvat ensi viikonloppuna toivoo hän. Mutta on sitä muuallakin tehty rankasti töitä.

Väsynyttä on porukka Jessen ja Päivin lomaleirilläkin. Yksi nukkuu ankka suussa  yksi nukahti syliin ja kolmas on valloittanut koko sohvan itselleen. Porukka on nukahtanut suihkun raikkaana oli kuulemma pesupäivä.

Rose´voi jo hieman paremmin, tänään ei ole enää nukkunut koko päivää puun alla vaan aamupäivän osallistui meidän kanssa tekemiseen. Hauska kun meillä koirat eivät ole tulleet keittiöön ja nyt sitten Rose´lla on lupa tulla niin kaksi päivää seisoi ovi aukossa vain etutassut keittiössä vaikka kuinka houkutteli ei tullut. Tänään marssi ihan oma toimisesti keittiöön ja kävi makoilemaan lattialle kun syötiin aamupalaa. Rose´ei myöskään ole haukkunut kertaakaan  Keelan jälkeen, mutta tänään rajavartija ilmoitti muutamalla haukulla olevansa hereillä kun vieras koira meni tietä pitkin ohitse. Rajoja hän ei vielä ole tarkistanut mutta päivä päivältä piristyy. Tänään Rose´myöski meni ensimmäisen kerran nukkumaan omalle pedille on nukkunut nämä yöt Keelan pedillä. Olen niin iloinen, että Rose alkaa selvitä syvistä vesistä.

Lauantai

 

Ei se ihan helpolla syntynyt tuo uusi keittiö ilme vaikka monta mutkaa oli matkassa niin kaikki selvitetty ja keittiö on valmis. En taida laittaa mitään noihin kaappeihin kun on niin ihana avata ovet ja nähdä puhtaat kaapit sisältä ja päältä. Mä vain ihailen. Harry oli ihana kun uhrasi kesälomastaan monta viikkoa jotta saatiin remontti tehtyä. Muuten päivä on sujunut rauhallisesti. Rose´n kanssa lämmitettiin sauna ja Rose´kävi vähän kahlaamassa lammessa. Aamulla Rose´jopa nukkuui vieressäni hetken aikaa. Erikoista on se että Rose´ei nuku omalla pedillään vaan nukkuu Keelan pedillä mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Ehkä siinä on tallella Keelan ihana myskin tuoksu, sitä minäkin niin kaipaan.

Tänään Rose´sai lenkkikutsun ja se me otetaan vastaan kunhan hieman totutellaan olemaan ensin keskenämme. Olen myös huomannut sellaisen asian, että minun ja Rose´n  suhde ei ole ollenkaan niin luottamuksellinen ja läheinen kuin minulla oli Keelan kanssa ja olenkin iettinyt, että Rose´on varmaankin saanut liian vähän huomiota kun Keela vei sen kaiken. Nyt on aika korjata asia ja rakentaa välillemme vahva luottamus ja läheisyys.

Uusi normaali

 Heti aamusta lähdettiin Rose´n kanssa lenkille kun ei ollut vielä kuuma. Aamu usva peitti osan  nousevasta auringosta. Jänikset olivat jo hereillä ja kun ne huomasivat meidät ne piiloutuivat pellon reunaan, korvat pitkin selkää liikkumattomana. Rose´kin "heräsi" ja kuono kohosi kohti korkeuksia ja Rose´tiesi jossain ovat jänikset, mutta missä. Hyvä hermoisia pupuja koska puput eivät  eivät panikoituneet vaan odottivat että me poistuimme paikalta. Rose´ on ollut hieman virkeämpi eikä ole ihan koko päivää päivystänyt puun alla.

Remonttikin alkaa valmistua pikkuhiljaa. Keittiöstä tulee minusta oikein kaunis ja ihan itse ollaan tehty.

Belunan Orenda Keela (12.5.2015 - 26.7.2023)

 Keela tarkoittaa, niin kaunis että sitä voi kuvailla vain runoilija. Minusta sen pitäisi tarkoittaa niin täynnä rakkautta, ettei sitä voi edes sanoilla kuvailla. Keelan ja minun yhteinen matka päättyi eilen illalla ja se surun määrä tällä hetkellä on sellainen ettei sitä voi sanoin kuvata eikä ole tarpeenkaan.

Kun ottaa lemmikin sitä ei koskaan ajattele, että hänestä pitää luopua ja luopuminen tapahtuu usein juuri silloin kun on häneen kiintynyt rakastunut ja ajattelee tämä on elämäni koira tämän saan pitää ikuisesti, vaikka tietää että niin ei tule käymään.

Siitä olen iloinen, että Keela soi viimeiset ajat viettää hyvää elämää ja nauttia kesästä. Keelan elämään mahtui niin paljon kipuja ja ongelmia. Sanoinkin Harrylle viime viikolla Keela elää kuin viimeistä päivää leikkii juoksee ja touhuaa.

Olen kertonut Keelasta paljon tarinoita ja niitä riittää vaikka kuinka ja paljon. Olen monet muistokirjoitukset kirjoittanut tähän blogiini, mutta kyllä tämä on yksi vaikeimmista tuntuu että ei ole mitään sanottavaa ja kuitenkin haluaisi sanoa niin paljon. Paljon olen muille noita lohdutuksen sanoja lausunut kuinka suru muuttaa muotoaan kuinka kauniit muisto jäävät jäljelle. Tuo kaikki on totta mutta ei se tätä surua ja tuskaa muuta yhtään helpommaksi kestää.

Yöllä kun tulimme kotiin päästimme Rose´n katsomaan Keelaa ja en koskaan ole nähnyt koiran suorastaan tyrmistyvän. Rose´juoksi iloisena tervehtimään ja kun hän tuli auton luo ja nuuhkaisi Keelaa hän jäykistyi, peruutti rajusti ja juoksi pois alapihalta takaisin sisälle. Sen jälkeen Rose´ei juuri ole liikkunut makaa vain paikoillaan ja tuijottaa minua kysyvästi.

Kaikki tosiaan alkoi eilen iltapäivällä tai oikeastaan yöllä, Keela alkoi närästää ja annoin närästyslääkkeen, aamulla kaikki näytti vielä hyvältä, mutta iltapäivällä Keela alkoi neljän aikaa oksentamaan ja se oksentaminen oli hyvin rajua. Vatsa mylläsi ja mittasin kuumeenkin ja sitä oli lähes 40 astetta, Keela joi ja joi ja joi. Lähdimme klinikalle Raision Vettoriin ja siellä pääsimme heti sisälle, lääkäri tuli välitömästi tutkimaan Keelan pulssi oli 220 ja hengitys vaikeaa, takapää petti ja koira tärisi. Keela ultrattiin kahteen kertaan, röntgenkuvattiin ja otettiin verikokeet. Maksaarvot korkeat, maksassa kasvain, vatsalaukussa useita kasvain havaintoja, sekä ohutsuolen alkuosassa. Näillä tiedoilla ei ollut montaa vaihtoehtoa. Kiitos Vettorin Raison päivystysklinikka kaikesta mitä teitte Keelan hyväksi olitte aivan uskomattomia vaikka klinikka pursui potilaita. Kaikki tehtiin mitä oli tehtävissä ja Keela päästettiin pois koska Keelalla oli kovat kivut.

Hyvää matkaa rakas, olet ikuisesti minun Keelani.

Niin päättyi päivä, päättyi aika yhteinen.  Sinut syliini sain sulkea kerran viimeisen. Silittää pehmeää turkkia ja painaa suukon kuonollesi. Pienet tassun jäljet kuin arvet peittää sydämeni, mun ikävä on, mut tiedän sulla kaikki hyvin on. Aina mukanani kuljet, ja muistot kaikki sydämeeni suljen. 

Loimun kuulumiset

 Perjantaina Loimu leikki pihamaalla ollessaan lomailemassa ja yht´äkkiä Loimu alkoi ontua. Epäily oli että olisi voinut liukastua märällä nurmikolla??  Lopputuloksena oli se että lähdin Loimun kanssa illalla lääkäriin koska Loimu vaikutti hyvin kipeältä ja alkoi mieleen hiipiä ajatus, että nyt on kysymys jostain vakavammasta kuin venähdys. Päivystyksessä siis käytiin ja epäilys oli että eturistiside olisi katkennut. Loimu sai kipulääkkeet ja arvion leikkauksen tarpeellisuudesta. Kun omistajat saapuivat seuraavana päivänä kotiin käytiin monia keskusteluja ja kartoitettiin eri vaihtoehtoja. Tässä Loimun emäntä kertoo mihin he päätyivät

"Meidän rakas Loimu pääsi tänään parhaaseen hoitoon Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalle.

Toisen polven ristiside oli napsahtanut poikki. Leikkaus meni hyvin ja nyt alkaa toipuminen sekä kuntoutus entistä ehommaksi"

Eläinlääkäri Timo Talvio leikkasi Loimun eilen. https://www.etelahelsinginelainlaakariasema.fi/henkilokunta

Illalla Loimu pääsi kotiin toipumaan. Leikkaus tehtiin asettamalla Loimun jalkaan kaksi siimaa.

Loimu viettää nyt sairaslomaa ja opettelee käyttämään jalkaansa, sillä jalka tuntuu varmasti hieman oudolta aluksi. Kun jalka alkaa parantua niin Loimu saa myös kuntoutusta tarpeen mukaan, fysioterapiaa, allaskävelyä, hierontaa. 

Toivotamme Loimulle paljon paljon paranemisia ja missä olisikaan parempi tervehtyä kuin oman perheensä hellässä huomassa. 💖

Belunan Soleado Beso "Neco"

 Taas soitteli tuuli suruviestiä tällä kertaa rakas Neco nukkui kesätuulen huminaan. Necon voimat uupuivat ja ei auttanut enää apu ihmisten joten omistaja joutui tekemään sen suurimman rakkauden teon päästämään Necon sateenkaari sillan toiselle puolelle Siriuksen tähdelle. Siellä olikin oma kaveri Nöffi odottamassa leikkikaveria.

Kaverukset taas yhdessä.

Necolla oli aivan ihana perhe, perheessä oli koirakaveri, kissoja ja lapsia ja kaikki rakastivat Necoa suuresti. Neco toimi myös luotettavana "sairaanhoitajana" aina tarvittaessa.

Neco harrasti myös hyväntekeväisyys toimintaa Neco oli luonteeltaan aivan kymppi ja soveltui toimimaan myös kaverikoirana.

Necosta kasvoi reipas ja iloinen koira jolla vauhtia riitti.

Necosta kasvoi komea uros ja Neco oli aivan erityisen rakas koska pidän yli kaiken tummista leoista ja sellainen Neco oli tummista tummin. Neco oliBelunan Magic Paloman ja Zapparal´s Frodo Gardogardnerin lapsi (21.10.2015 - 24.7.23). Pentuna Neco sai kaulaansa sininen pannan.

Nöyrimmät kiitokseni Necon perheelle kun huolehditte pikkuisesta Belunalaisestani, rakastitte ja piditte huolta loppuun asti. Kiitos teille. Neco sai luonanne rakastavan kodin ja olitte Necolle paras koti mitä kasvattaja voi toivoa. Suru on nyt suuri, mutta suru muuttaa muotoaan ja kauniit muistot sivuuttavat sen ja Necon tassunjälki säilyy ikuisesti sydänmissänne. Hyvää matkaa Neco.

Nousin päälle iltatähden
avaruuteen kulkemaan.
Anteeks anna, että lähden
Luokses jää muistoni asumaan.
Avaruuden tähtihaasta
tassullani vilkutan
ikiunen ihmemaasta
viestin kerron rauhaisan.
Birgit Ahokas

Lomakuvia

 Nyt olen saanut ihania lomakuvia kasvateiltani ja tässä ne teille kaikille ihailtavaksi. Ensimmäisenä Lumon kuvia, Lumo lomailee ihanan järven rannalla. Ihan tässä pelottaa ettei vain muuttaisi kokonaan tuonne lomaparatiisiin.

Lumo äiti viettää laatuaikaa lapsensa Tähkiksen kanssa joka on oikea vesipeto.

 Sitten loman viettokuvia Seinäjoen suunnalta. Siellä lomaa viettävät kaverukset Hehku ja "Hukka" Vega.

Tätä kuvaa omistaja hienosti kuvaili takimmainen ihan Hukassa ja etumainen ihan Hehkuu. Aivan ihanaa kunkoiratkin saavat viettää lomaa omistajiensa kanssa.

Olipas päivä

 Nyt on olo kuin nahkarukkasella. Maalasin kahdeksan tuntia noita ovia ja nyt ovat maalattu toiselta puolelta kahteen kertaan ja etupuolelta kerran. Ovat suht koht painavia nuo umpipuiset kaapiston ovet ja kyllä sitä maalia välillä löytyy vaikka mistä kuten omista hiuksista. Huomenna jatkuu mutta vain yksi pinta jäljellä. Maali tietenkin loppui kesken ja lähdin sitä hakemaan tuolta Raision K-raudasta ja matkalla sain armottoman vatsakipukohtauksen ja jouduin kääntymään K-raudan pihalta ja ajamaan MYllyn ostoskeskukseen missä pääsin vessaan tosin jouduin miesten vessaan koska en ehtinyt katsomaan kumman vessa se oli. Vastaan tullut mies hieman mulkaisi. No sitten uusi yritys sinne K-rautaan ja vauhdilla kotiin ja sitten se vatsa vasta "räjähti"  Mutta maalaus jatku kun pystyin taas maalamaan.

Taas on iltahulinat menossa, välillä juostaan tuhatta ja sataa ympäri taloa ja sitten taas väännetään.

Ovat nuo kaksi kyllä sellainen parivaljakko, että oksat pois. Nyt tämä eukko lähtee nukkumaan.

Tauko

 Tänään saatiin vapaa ilta tuosta remontista huh huh olipas hyvä asia. Pääsin auttamaan ystävän koiraa joka tarvitsi apua päästäkseen eläinlääkäriin. Hyvin meillä meni vaikka omistajat eivät olleetkaan mukana, tosin en minä aivan vieras ihminen koiralle ollutkaan. Tosi reipas potilas.

Olin kyllä niin ylpeä tuosta koirasta kun ohitse  pyrki menemään työllä ja voimalla valkoinen paimenkoira joka raivosi sillä tyylillä, että tapan kaikki ketkä mun tielleni osuu ja tämä muru vain seurasi katseella, taitaa kaveri olla hieman huonolla huumorilla varustettu. Siitä onkin jo hieman aikaa kun omien kanssa on tuolla päivystyksessä joutunut vierailemaan. Odotus aika ei ollut kuin noin puolituntia ja aivan ihana miesoletettu eläinlääkäri, tutki tarkasti jutteli ja kertoi asioista. Paljon olen lukenut arvosteluja eläinlääkäriasemista ja eivät ole aina sieltä positiivisemmasta päästä, mutta täytyy sanoa että Raison Vettori sai kyllä meiltä täydet pisteet. Hoitajat iloisia ja ystävällisiä ja auttavaisia. Lääkäri koiraystävällinen ja myös ihmisystävällinen. Olen kyllä heiltä saanut aikaisemminkin hyvää palvelua, sillä minulla on tapana viettää tuossa paikassa joulut, uudetvuodet pääsiäiset ja juhannukset. Kuka sitten missäkin haluaa lomansa viettää.

Vihdoin

 Nyt vihdoin tai ainakin luulen niin on kaikki tarvikkeet kotona. Tänään saatiin tilaamamme välitila levyt, siis levyt mitkä asennetaan kaapiston ja työpöydän välitilaan.Kaikki ovet ovat nyt hiottu ja pyyhitty vielä kertaalleen ja odottavat vain maalausta. Tänään sain myös runko-osat teipattua siten ettei runko-osan maali sitten mene minun kauniisiin kaapin sisäosiin. Kun kaapin ovet on satu maalattua niin sitten kun ne ovat paikoillaan päästään kokoamaan työpöydät ja tiskialtaat ja sitten onkin se välitilan levyn asennus. Sen jälkeen ollaan voiton puolella, tai ainakin minä uskon niin.

Keela kävi tänään hakemassa Librela-pistoksen ja samalla reissulla sitten hän poikkesi ostamaan sähköjohtoa. Kiitos Biltema Raisio johon koiratkin ovat tervetulleita. Jopa rapsutuksia oli tajolla. Harry meni vielä käymään toisessa kaupassa ja me Keelan kanssa ei viitsitty mennä mukaan.

Älä jätä koiraa yksin kuumaan autoon.

Taas on ilta koittanut ja Keela onkin ollut tänään hyvin väsynyt, se on aina se pistospäivä aika väsyttävä kokemus.

Kauniita unia

Mikä tämän pienen eläimen on väsyttänyt , taitaa rajavartijallekin olla uni tullut.

Sadetta

 Sade saapui tänään sabotoimaan maalaus ja kittausprojektiamme. Ukkostikin hieman ja se pelotti Keelaa. Kun ukkonen oli ohi olikin jo nukkumaanmeno aika ja pyysin koiria menemään pissalle. että satoi aikalailla ja kuitenkin Keela marssi kuin sotilas pihan perälle pissasi ja juoksi sisälle. Rose´yritti väittää ettei hänellä ole pissahätää, mutta lopulta hän luovutti ja meni pissalle ja juoksi sisälle. Sen jälkeen molemmat pötkähtivät nukkumaan.

Keela kävi myös päivällä tarkistamssa joko omenat ovat syömäkelpoisia, mutta ei vielä vähän pitää odottaa.

Huomenna onkin sitten taas Librela-päivä. Lähdetään aamusta piipahtamaan klinikallla.

Pieniä vihreitä siemeniä

 Nyt ollaan kesässä siinä vaiheessa että jossain tontilla kasvaa kasvi joka heittää koiran turkin täyteen pieniä vihreitä siemeniä. Pelottaa aina että ne menevät silmiin. Onneksi taas saatiin siemenet pois turkista kunnes tekevät seuraavan reissun pihalle.

Käytiin illan tullen vielä pienellä iltalenkillä kun  ilma oli viileämpi. Käytiin katsomassa metsässä onko mustikoita, olisihan niitä kun vain ehtisi poimimaan. Mattopesullekin pitäisi ehtiä ja tietenkin ensin pitää saada tuo remontti valmiiksi. Tänään maalisin keittiön paneelit. Harry teki LVI hommia.

Kiva päivä kun hieman satoikin ja se tiesi sen ettei tarvinnut kastella kuin kasvihuoneen asukkaat ja grillikatoksen kesäkukat. Suurinosa kesäkukista sai siis kastelun suoraa taivaalta. Nyt on taas aika siirtyä lepäilemään.