Voi pientä Keelaa

 Keela on joka aamu niin innoissaan lähtemässä lenkille. Sitten edetään pieni matka ja sitten väsy käy jo käpälään, kotiin ei kuitenkaan suostu kääntymään vaan välillä vähän huilataan ja sitten taas edetään. Vauhti ei ole päätä huimaava, mutta koko lenkin tänäänkin kulki mukana. Ei millään henno kotiinkaan jättää kun kuitenkin on aina niin innoissaan lähdössä mukaan. Huomaa kyllä että ikä ja sairaudet ovat tehneet tehtävänsä ja kunto ei ole enää sellainen kuin nuorena. Muuten on kyllä älyttömän iloinen ja hakee Roseá leikkimään. Aamulla naurettiin kun Rose´makasi lattialla niin Keela parkkeerasi viereen ja sitten kellahti selälleen Rose´n päälle no Rose´siirtyi ja niin siirtyi Keelakin ja uudelleen Rose´n päälle tassut taivasta kohden.

Tuoksuu hyvälle

Taas se pyörtyi 😅