Mustikoita

 Koirat ovat nyt sitten sitä mieltä, että mustikoita on riittävästi. Keela ei enää aio osallistua poimintaan vaan jököttää kuin jäyhäjököttäjä polulla liikkumatta metriäkään mihinkään mustikoiden suuntaan.

Mihin iski ja Rousku menivät mä menen sinne ne ei ainakaan poimi mitään.

Me ollaan nyt taukopaikalla ja odotellaan meidän mammaa. Tänään tehtiin myös pihatöitä ja se olikin koirista paljon hauskempaa kuin tuo mustikanpoiminta.

Pihakoriste

Minne ne omenat ovat kadonneet

 Omenapuussa ei ole yhtään omenoita alaoksilla, mihin kummaan ne ovat kadonneet?

No ei ihan varmana ole mulla raakaa omenaa, kyllä minä tiedän ettei niitä saa käydä puusta hakemassa.

Yhtään en osaa sanoa mistä kummasta tuo omena tuohon tuli.

Mutta voi ihmettä sehän on raaka omena, varmaan Keela tuonut sen tuohon.

Mamma sä tiedät kyllä, en minä koskaan hae omenoita puusta kun olet kieltänyt ettei raakoja omenoita saa ottaa.

Tänään oltiin kolme kertaa metsässä rämpimässä ja saatiin paljon marjoja pakkaseen. Mustikoita on nyt niin paljon, jotta jopa Keela alkoi syödä niitä itse, ei tarvinnut poimia ja syöttää kädesstä.

Kurkkuja on kasvihuone täynnä ja ovat todella hyvän makuisia ja ollaan me kyllä niitä syötykin ja parhaita tomaatteja ikinä ovat nuo vihreät tomaatit.

Pihalla kukkii kukkia vielä aika paljon ja ne ovat todellakin kauneimmillaan.

Tapahtumia

 Aamulla nähtiin metsässä kaksi marjan poimijaa ja he ihmettelivät kovasti meidän pieniä koiria jotka kuulemma täyttivät ihan koko polun leveyden. Keela ja Rosé a ei paljon kiinnostanut poimijat. Ollaan yritetty löytää meidän tontilta tuota siementäjää kun koirat ovat täynnä noita siemeniä, mutta ei vain keksitä mistä kummasta nuo siemenet oikein koiriin tarttuvat.

Kun turkki on täynnä siemeniä  niin sitten ollaan ihan onnettoman näköisiä. Tänään ollaan puhdistettu turkki kaksi kertaa. Illalla lähdettiin poimimaan marjoja ja saatiinkin kolmea eri lajia ja sitten itsemurha ampiainen syöksyi suoraan mun sääreen ja nyt siinä on punainen patti.

KePon kanssa käytiin pitsalla ja ollaan siis vietetty yhdessä KePon viimeisiä lomapäiviä.

Hiljaista

 Nyt on niin hiljaista ja koiratkin ovat ihan ihmeissään, mihin on mummu hävinnyt. Mummu matkusti tänään omaan kotiin Porvooseen. No pako sanoa, ettei se mummu meillä mitään meteliä pitänyt. Koirista oli vain niin mukavaa seurata koko ajan mihin mummu menee. Kun silmä vältti niin heti olivat koirat mummun huoneessa.

Veimme tänään yhdessä mummun Porvooseen veljeni kanssa. Kiva reissu ja sinne mummu jäi nyt totuttelemaan kaupunki elämään ja tapaamaan omia ystäviään.

Voimaeläin

 

Ihminen, joka sielunsa syvyyksissä tuntee yhteyden suteen ja omaksuu luontevasti suden omaksi voimaeläimekseen, kantaa sudenvoimia ja erityisiä, susimaisia ominaisuuksia. Niitä ovat uskollisuus ja kyvykkyys hyvään ryhmätyöskentelyyn. Perhe-elämässä susi-ihmisessä korostuvat suden kaksi puolta: sekä äärimmäinen yhteenkuuluvuus ja uskollisuus perheelle, mutta samaan aikaan myös voimakas halu säilyttää oma vapaus ja itsenäisyys.

Elämän peruskysymyksistä kuolemaan susi-ihminen kykenee suden (ja intiaanien) lailla suhtautumaan osana luonnollista elämää ja kohtaa näin kuolemankin tyynesti ja arvokkaasti. Tähdissä sutta edustaa Koiran tähtikuvio, Sirius, jota monet alkuperäisheimot pitävät kuolleiden asuinsijana.

Minun omat pikku "sudet" tänään metsässä. Nämä kaksi antavat minulle voimaa aivan kuin tuo voimaeläimeni susi. Susi on ollut minulle aina hyvin tärkeä ja seurannut minua elämässäni monin tavoin. 

KePo tietää minun mieltymykseni kaikkeen mikä liittyy susiin joten hieno valinta häneltä minulle synttärilahjaksi.

Mustikassa

 Tänään oltiin taas mustikassa. Koirista oli mukavaa päästä metsään. Mustikkaa on aika runsaasti tällä hetkellä saatavilla ja kun vain käsi poimisi niin olisi kohta pakastin täynnä.

Sitten saatiin terveisiä Leonalta joka on saanut uuden ystävän.

Kyllä siinä pieni leonbergi ihmettelee mikä kumma tuo oikein on. Aivan ihana kun leot ovat niin sosiaalisia muita kohtaan että pienetkin ystävät ovat tervetulleita.

Kärpänen korvassa

 Taas yksi tosielämän kertomus. Perjantaina olimme mustikassa tai siis minä olin mustikassa ja KePo etsi lakkoja. Sanoin metsässä, että minun korvaani meni kärpänen ja epäilin hirvikärpäseksi, KePo ei moista uskonut, mutta kuulin selvästi kun se käveli mun korvassa ja piti ääntä. Yritin kaivaa sitä pois ja vaikenihan se lopulta. Totuus paljastui kuitenkin tänään, sillä vasta tänään sain kärpäsen  pois korvasta ja se ei kyllä enää surissut eikä kävellyt. Siis mulla on ollut  yli kaksi päivää kärpänen korvassa. En edes voi kertoa millä tavalla sen kärpäsen sieltä korvasta ongin pois.

Koirien kanssa oltiin taas lenkillä vaikka lähtiessä ilma tuntui viileältä niin kyllä koirat vaan alkoivat läähättää jo puoli matkassa

Mummot retkellä

 Koirat jäivät metsälenkin jälkeen lepäämään kotiin ja retkelle lähtivät sitten mummot KePon johdolla. Suunnistimme tuonne Ruissaloon ja kasvitieteelliseen puutarhaan. Olipas siellä paljon nähtävää vaikk osa kasveista olikin jo kukkinut. Auringon kukkia oli monta erilaista.

Sitten oli kukkivia kukkia vielä montaa eri väriä.

Hyötykasvejakin löytyi monta ihana lajia.

Täällä vartioin minä

Sitten mentiin sisätiloihin missä olivatkin eksoottisimmat kasvit.

Taidettakaan ei ollut unohdettu.

Jokaisessa paratiisissa on aina käärme

Parhaiten kuitenkin kaikista nähtävistä jutuista jäi mieleen tämä "tonttukasvi" joka oli kotoisin Turkista. Oikea nimi oli vaikea turkinkielinen joten olkoon siis vain tonttukasvi.

Retkelle siis osallistuivat  minun äitini ja Harryn äiti ja sitten minä ja oppaana meillä oli tietenkin Harry.

Reissun jälkeen sitten mentiin kahvittelemaan Ruissalon kärkeen ja hyvät munkkikahvit siellä olikin tarjolla. Hauska päivä.