maanantai 31. tammikuuta 2011

Pienestä se voi alkaa


Kyllä se voi joskus olla pienestä kiinni, eilen kun meno meinasi yltyä liian rajuksi koirien kesken niin Harry meni väliin ja samalla jonkun hammas osui Harryn kädenselkään ja illalla käsi turposi ja oli ihan tulipunainen. Aamulla Harry joutui menemään lääkärille, hampaan jälkeä tuskin edes huomasi kädessä, mutta käsi oli tulehtunut ja siitä seurasi antibioottikuuri, jäykkäkouristusrokotus  ja sairaslomaa. En koskaan ole edes ajatellut, että noinkin pienestä voi syntyä noin vakava vamma. Kyllä minulla on usein ollut pieniä kolhuja kun paljon koiria on ja varsinkin pennut käyttävät välillä hampaitaan surutta, mutta onneksi en koskaan ole saanut mitään tulehdusta. Minuakaan ei koskaan ole koira purrut siis tarkoituksella, mutta olen sellaisenkin tapauksen nähnyt ja sitä en voi koskaan unohtaa oli se sen verran järkyttävää jälkeä, kun iso koira käyttää hampaitaan tarkoituksena purra niin jälki on rumaa. Aina pitäisi muistaa että koira on kuitenkin eläin ja sillä on eläimelliset vaistot niin rakkaita kuin lemmikkimme meille ovatkin. Asiasta seitsemänteen, Lunasta on tulut hyvin harmaa ihan muutaman kuukauden sisällä, muuten Luna on oma iloinen höpsökkänsä mutta koko pää ja osa kaulaa on harmaantunut.



Luna meidän rakas harmaahapsi



Ollaan matkalla laavulle.



Riippakoivun alla Milana



Koivikossa suhisee



Miten tästä nyt pääsisi menemään



Milana älä jätä



Milana ja Bianca.


 

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Mitä ihmettä meillä oikein tapahtuu


Ompas meidän elämässä taas tapahtumia, nyt on selvinnyt miten Lotta joutui aitojen ulkopuolelle ja maantielle. Yksinkertaista jos Loltalta kysytään tuo pieni saksalainen kenguru siis hyppäsi aidan yli. Harry näki eilen kuinka näppärästi se kävi, eikä tarvittu edes suurtakaan lumivallia aidan eteen. Sitten lapioimaan tonneittain lunta pois aitojen vierestä, mutta auttoiko no ei koska Lotta oli oivaltanut miten kengurhypyllä pääsee aidan yli, siis kun heittäytyy päin aitaa niin aita taittuu ja voi sukeltaa sen yli. Kukaan koiristamme ei koskaan näinä vuosina ole mennyt tuosta aidasta yli, joten tästä seurasi sitten se että haettiin 400 metriä lautaa jotta saadaan verkon yläreuna jäykistettyä, ettei sitä saa taittumaan. Tänään on sitten hakattu kaikella mahdollisella innolla lautoja paikoilleen. Samalla päätimme myös jakaa tontin kahteen osaan, jotta on mahdollista jakaa laumakin kahteen osaan, koska tuo Turrin jälkeinen johtajuustaistelu ei näytä vieläkään olevan ihan selvä. Lauma on edelleen sekaisin, eikä sitä yhtään auta tuo "riiviö" pentu nimeltä BB joka  vie kaikilta hermot, ei tuollaista pentua ole minulla koskaan ollut siis roikkuu koko ajan jonkun korvassa tai päällä tai jalassa tai hiassa, ei taida ainakaan aivot kasvaa kovin nopealla tahdilla meidän BB:lle. Lotta on ylpeä lapsestaan ja kukaan ei saa BB:tä komentaa kun heti Lotta syöksyy paikalle puolustamaan pienokaistaan. BB:n nuoruuden innon sai kokea myös nuori herra Simba joka tuli meitä tänään tervehtimään olikin tosi kiva nähdä Simbaa ja Juttaa pitkästä aikaa.  Jutta kertoi, että Simballa on metsästyskoiran sielu, sillä Simba ei voi vastustaa  peuroja tai hirviä vaan lähtee ajoon heti kun vilauskin noista eläimistä näkyy. Jo pentutestissä Simballa todettiin voimakas saalistusvietti joka on iän myötä vain vahvistunut.



Yestas Dazzler "Aslan" & Namupalan Bella Madonna



Belunan Prince Dino "Simba"



Hymyilyttää



Simban mielestä meillä tuoksui tosi hyvälle.



Sitten saapui BB



Ja sitten alkoi hulinat



Ota kiinni jos saat



Kahinat pystyyn



Mä kiipeän sun reppuselkään



BB rakastaa Simbaa



Karuselli pyörii



Menikö pää pyörälle?



Pakko hieman huilata ei jaksa tuon BB:n kanssa



Komea nuori leijona.



Kukkulan prinssi



Jutta ja Simba


 



Mamma Bella ja poikansa.



Äiti lapsi kuvia



Simba ja mamma Bella



Bella yhdessä lapsensa kansa.



Herkkuhetki Jutan namipussilla



Nakkimakkara rauhoitti BB:nkin hetkeksi


KIITOS jutta vierailusta oli tosi kiva nähdä teitä kumpaakin.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Vieraisilla


Tänään olimme saaneet kutsun  työkaverini kotiin katsomaan hänen pohjanpystykorvan pentujaan. Siellä meitä odotti ihana pieni perhe , äiti Nuppu otti meidät iloisesti vastaan ja esitteli ylpeänä pentujaan. Olipas kauniita pentusia ja aivan kuin pieiä lelukoiria. Kuvat puhuvat puolestaan.



Suuria metsästäjiä



Minun kettuni



Sisu


3


Söpöistä söpöin.



Saa arvata tekikö mieli salakuljettaa yksi tai kaksi kotiin.



Nuppu ylpeä äiti



Sisu poika ja pieni hörökorva joka ihastui minuun.



Mitkä korvat.



Pieni lepo teki välillä hyvää ja sitten olikin



Nälkä



Nuppu joka oli sitä mieltä, että kaikki lahjat olivt tarkoitettu hänelle.





Näiltä pennuilta ei rakkautta puuttunut.


Kiitos Jari ja perheensä, että saimme tulla näitä söpöläisiä katsomaan. Tänään löysimme Lunan kanssa metsästä laavun ja siellä piti hetki levähtää, sillä tuota umpihankikävelyä ei meinaa jaksaa millään kovin kauaa. Huomasin että koiramme osaavat ajatella, sillä kukaan ei halua olla johtaja umpihankikävelyllä vaan minä saan kahla polkua koirille. Mutta ei millään voi jättää käyttämättä tätä talven suomaa etua vahvistaa koirien lihaksia tai ainakin omiani.



Hieno laavu



Mamma tuu mun viereen



Missä eväät



Jaa että lunta pitäisi vain syödä, ei mitenkään hyvin varusteltu retki.


 

perjantai 28. tammikuuta 2011

Kulttuuria


Koska Turku on valittu yhdeksi kulttuuripääkaupungiksi niin pitihän sitä käydä aloittamassa tämän asian juhliminen,  katsomalla teatteria Kesäyön hymyilyä, joka oli ensiesitys. Eihän minun  olisi tullut lähdettyä, mutta onneksi on ystäviä jotka raahaavat mukaansa KIITOS Krisse oli tosi mukavaa. KePo oli jo nukkumassa kun saavuin kotiin, mutta jos nukkui tuon elämöinnin jälkeen mitä koirat pitivät niin ihme ja kumma se on. Sitten oli postilaatikossa ihania kuvia pihanvartijasta tuolta Kokkolasta.



Tässä kaksi kukkulan kingiä.



Sami ja Mandy



Rakkautta sylin täydeltä.



Mitähän tänne on piilotettu



Hannan ja Samin ikioma lumikuono.



Ylpeydellä kasvattajalle, hieno poseeraus.


Kokkolan suunnalla kaikki hyvin ja talo valmistuu kovaa vauhtia. Kokkolassa toivotaan kovasti karvaista perheenlisäystä.