Keela on kotona

 

Mietin mihin osa Keelan tuhkasta sirotellaan, koiramme ovat aina päässeet lemipaikkaansa. Harry kuunteli pohdintojani ja sanoi, no se on helppo sirotellaan ne vain sun päälle ja loput laitetaan sun tyynyn alle. Mieheni huumori on hieman erikoista, mutta tottahan se oli minun päälläni se koiran parhaiten viihtyi ja minun tyynylläni nukkui. Jokaisella on oma henkilökohtainen tapansa selvitä vaikeista asioista, olkoon se sitten vaikka musta huumri. En nyt kuitenkaan toteutua tuota Harryn ajatusta.

Jos sua ei ois ollut

Niin olisin keksinyt sut

Ois susta samanlainen tullut

Mitään en ois muuttanut

Ohikulkijat luulee

Minun seinille puhuvan

Tyhjyyteen ne sanovan mun kuulee

Sua aina rakastan

Tahdon susta kiinni pitää

Vaikken sua oikeasti enää nää

En tahdo irtikään päästää

Taas ilmestyt vierellein

On pakko itseään säästää

Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni

Kukkamerestä poimin sut

Hyvä ajatus sisällä mun pääni

Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Jos sua ei ois ollut

Niin olisin keksinyt sut

Vuoteeseeni kuvitellut

Sulle kadulla puhunut

Hiljaisuutena öissä

Ääriviivoissa pihakoivun

Ilman sua oon kuin vöissä

Ilman sua lakastun

Saanhan susta kiinni pitää

Vaikken sua oikeesti enää nää

En tahdo irtikään päästää

Siis ilmesty vierellein

On pakko itseään säästää

Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni

Kukkamerestä poimin sut

Hyvä ajatus sisällä mun pääni

Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Ei sua minusta voi erottaa

Jäät osaksi mieleni maisemaa

Kiitos, kun olit totta hetken

Nyt mun täytyy tästä jatkaa

Vierelläni teet loppuretken

Vaikka se ois kuvitelmaa

Olet jokaikinen yön ääni

Osa lempeää valon kajoa

Kesäsateena saavut elämääni

En kuivuuteen hajoa

Oo valona mun tiellä

Silloin kun on vaikeaa

Hullummaksi oisin tullut vielä

Jos sua ei ois ollutkaan

Lähde: Musixmatch

Lauluntekijät: Markku Sakari Impio

Rose´n elämä alkaa toivottavasti pikku hiljaa asettua  uomiinsa ja pieni koira alkaa selvitä hämmennyksestään. Käytiin yhdessä hakemassa Keela kotiin ja samalla tehtiin pieni metsälenkki uusissa maisemissa. Tänään Rose´myös tuli ensimmäisen kerran itse ruokaikaan ilmoittamaan nyt on nälkä , välillä kuitenkin iskee ikävä ja silloin juostaan hevoskastanjan alle missä Rose´ja Keela yhdessä aina makoilivat ja katselivat portille. Tänään Rose´myös meni iloisena vastaan Harryä.