Jo ihan aamusta kuului meidän pihallemme asti kuinka puut ryskyen kaatuivat. Käytiin Rose´n kanssa katsomassa illan suussa mitä oli tapahtunut. Juu oltiin varovaisia, minun tapaturmahistoriallani se oli ihan itsestään selvää. "Keelan metsä" oli kaatunut ja risukasat ja tukkikasat vain peittivät polut, sienet, matjat. Keela e varmaankaan lähde enää lenkillekään koska hänen metsänsä on kaadettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti