Aamu ruoka meni hujauksessa, mutta kun olin Rose´n kanssa lenkillä niin sillä aikaa Keela oli oksentanut eikä mitenkään vähän. Kaikki ruoka oli oksennettu ja myös heinää oli mukana. No ei kun matto pesuun ja uusi matto lattialle ja aamupalalle mummun kanssa. Silloin kuuluu jälleen oksennuksen ääni ja suoraan sille puhtaalle matolle uusi annostus. oksennusta. Matto pesuun ja minun oli lähdettävä asioille ja mummu jäi koiravahdiksi. Kun tulin kotiin reilun tunnin päästä niin oli taas oksennettu ja mummu olikin poiminut minulle tuliaisia ja se oli kivi. Kivi jonka halkaisija oli 4,2 cm ympärysmitta lähes 10 cm. Miten ihmeessä tuo eläin on voinut sen nielaista ja onneksi nyt oksensi sen pois eihän se olisi suolistossa mahtunut liikkumaan.
Keela oli ollut hyvin tuskainen ja äiti oli hieronut rintaa ja vatsaa. Onneksi minä en ollut kotona, sillä olisin kiitänyt pillit päällä eläinlääkäriin ja röntgeniin ja varmaan olisimme sitten olleet leikkaussalissa. Ehkä onni onnettomuudesta että en ollut kotona.
Lenkillä käytiin taas ruskaisessa maastossa ja kielikin meinasi pudota matkalla.
Luonto on niin kaunis tällä hetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti