Leptospira

 

Tänään lähdettiin sitten porukalla eläinlääkäriasemalle. No onneksi me ei oltu sairaana vaan tarkoituksena oli ehkäistä ettei Minca ja Rose´tulekaan sairaaksi. Kysymyksessä on  bakteerin aiheuttama ikävä sairaus jota vastaan voidaan koirat rokottaa. Leptospiroosia on aiemmin esiintynyt Suomessa hyvin vähän, mutta nyt tartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti, eikä kysymyksessä ole enää vain ulkomailla matkustavat koirat jotka tautia levittävät. Ruokaviraston sivuilta kopioitu.

Bakteeri on hyvin tarttuva, ja tunkeutuu elimistöön usein limakalvojen kautta. Tartunta saadaan tavallisimmin suun kautta tai sisäänhengitysilman välityksellä eritteiden ja myös esimerkiksi eritteillä saastuneen veden kautta. Bakteeri säilyy ympäristössä parhaiten lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, erityisesti seisovissa pintavesissä. Infektoituneen eläimen virtsa levittää tautia tehokkaimmin. Tauti voi tarttua eläimistä eritteiden mukana myös ihmiseen. Jyrsijät ovat leptospirabakteerin pääresevuaari luonnossa.

Leptospiroosin oireet ovat hyvin vaihtelevat: kuume, keltaisuus, ja hemoglobiinivirtsaisuus, abortit, äkillinen maidontuotannon lasku, munuais- ja maksatulehdukset, hedelmättömyys. Leptospiroosin vakavuus vaihtelee oireettomasta taudista kuolemaan johtavaan yleisinfektioon. Suurin osa eläinten leptospirainfektioista on subkliinisiä.

Tämä asia vain vaivaa minua normaalia enemmän ja en antaisi itselleni anteeksi jos en nyt rokottaisi koiriani kun siihen on mahdollisuus. Keskustelin myös Rose´n kasvattajan kanssa ja hän suositteli rokotusta otettavaksi ja myös Mincan kasvattajan kanssa käytiin keskustelu ja asia oli hänelle ihan ok. Rokotteiden saatavuudessa esiintyy jo ongelmia, kuulemma loppu tukusta ja ihana omaeläinlääkärini, soitti minulle ja kertoi että minulle on varattu rokote jos haluan koirat rokottaa. Kiitos, että huolehditte. Nyt on rokotukset saatu ja toivotaan että niistä oli hyötyä ja että olivat aiheellisia.

Miten se meidän reissu sitten oikein meni.  Autolta klinikalle mentiin pää kolmantena jalkani koirilla oli niin kiire päästä sinne. Kunnes tultiin sisälle niin Rose´huomasi muovimatossa ne kamalat saumat ja niiden yli ei voinut astua, eläin lääkäri kysyi onko hän ujo.  Vaakalle päästiin ihan hyvin ja Rose´oli saanut kaksi ylimääräistä kiloa, no Minca punnittiin kotona lähteissä. Sitten koirille tuli jano ja saatiin kupillinen vettä jonka Minca ahmatoi ja loiskutti pitkin lattioita Rose´lipaisi kerran. Tällä kertaa meillä oli tuntematon eläinlääkäri joka hieman kauhistui kun me astuimme huoneeseen ujon ja vähemmän ujon koiran kanssa. Tuijotti koiria ja kysyi voiko niihin koskea, no voi koskea (vai miten aikoi tutkia) ja sitten hän pyysi, että laittaisin Rose´n pöydälle (nostopöytä) . Sanoi ei näitä tutkita pöydällä, no ymmärrän kyllä että hän oli hieman muodokas ja kumartuminen oli vaikeahkoa, joten hän sitten istui lattialle tutkiessaan nisiä ja vatsaa sillä seurauksella että oli tukehtua Rose´n karvoihin. No Rose´havaittiin terveeksi ja sitten oli "kuulusteluosio" ei ole koskaan kysytty niin montaa asiaa kuin nyt esim. miten koira nukkuu, syökö, juoko, hyppääkö, lähteekö lenkille, juokseeko, käveleekö rappuja, pissaako, kakkaako ja vaikka mitä. Sitten oli Mincan vuoro ja olen ihan varma, että eläinlääkärin korvat ovat täynnä kuolaa kun siellä lattialla touhusivat. Eläinlääkäri kyllä epäili ettei Minca taida pysyä paikallaan no ei pysy oltiin samaa mieltä. No kaikki saatiin kuitenkin tutkittua ja kuulustelut pidettyä. Parasta oli että lapuissa luki kummankin kohdalla Ihana Minca, ihana Rose´, mutta ymmärrän kyllä ettei siihen voi kirjoittaa riehuva, kuolaava Minca. 😂Siis normi reissu ja homma hoitui, kuukauden päästä sitten tehoste.

Puuhaa riittää

 Taas on viikko alullaan, tällä kertaa se alkoi hyvin sateisena tai sellaisena tihkusateisena. Minun hienohelmani eivät lähde lenkille vaan käyvät vain äkkiä pissalla ja takaisin sisälle. Tänään en heitä väkisin lenkille edes houkutellut kun oli hieman taas tullut samalle päivälle puuhaa. Aamulla klo 07 salille reiluksi tunniksi, sitten kotiin ja koirat pihalle ja suihkuun ja sitten kiiruhdettiin hammaslääkäriin kun yksi paikka irtosi viikonlopun aikana. Sitten olin sopinut erään miehen kanssa treffit kotiini ja sen jälkeen olikin jo aika lähteä tanssitunnille. Tänään en ehtinyt laittaa ruokaa enkä juuri syödäkään, en tykkää tällaisista päivistä liikaa tapahtumia samalle päivälle.

Taitaa olla minun nukkumapaikkani varattu, eikä se Harrykään tuonne sänkyyn mahdu.

Rose´tulee harvoin sänkyyn ja jos tulee niin nukkuu vain hetken ja siirtyy sitten omalle pedille. Minca sen sijaan nukkuu yleensä lähes 90% yöstä minun jalkojeni päällä ja sitten sen 10 % roikkuu sohvan käsinojalla. Joskus aika haasteellista kun yrittää yöllä vaikka kääntää kylkeä kun jalat ovat tuon reilun 60 kg painavan koiran alla joka ei sitten liikahda senttiäkään.

Joululahjat

 Ensimmäiset lahjat paketoitu ja ensimmäinen lahja avattu. Sekunniksi käänsin selkäni ja silloin oli Minca hakenut yhden lahjapaketin ja avannut ja nyt lahjan reunaa koristaa Mincan jättämä joulutervehdys. Lahjan saaja varmasti hämmästyy kun mukana on Minca tontun terveiset.

Minca: En se minä ollut se oli naapurin Pasi.

Kun ei saa avata lahjoja niin rupean sitten vinguttamaan tätä palloa niin ei ainakaan kukaan nuku.

Voi Minca rakas olet niin ihanan ärsyttävä joskus.

Hierontapäivä

 Kyllä nyt tuli hieronta koirille tarpeeseen, niin oli paljon jumeja kertynyt kummallekin. Rose´aivan sulaa Marin käsittelyssä, no Minca ei sitten ollut ihan yhtä helppo hierottava, mutta kun on ammattilainen asialla niin siinä koira rauhoittuu ja homma hoituu. Hieman Mincalla kierrokset nousivat ja tuli henkinen hiki oli se sen verran jännää hommaa ja toki kun kireyksiä ja jumeja irroteltiin niin saattoihan se vähän tuntua ikävältäkin.

Kiitos taas Marille. Nyt kumpikin vetelee hirsiä ja talossa tosi rauhallista. Ei sitä enää itse tajuakkaan kuinka suureksi tuo Minca on kasvanut, mutta kun katseli Maria ja Mincaa niin on se vaan iso tyttö.

Nyt mammaa kyllä harmittaa

 Minca on ollut kova kanniskelemaan kenkiä, mutta yhtään kenkää ei ole tähän päivään mennessä rikkonut, mutta mitä tapahtuikaan tänään. Tulin kaupasta kotiin niin keskellä eteisen lattiaa on minun liukkaudenesto kengät, jotka ostin viime talveksi. Ilman niitä ei uskalla liikkua tuolla metsässä missä puiden juuret ovat tosi liukkaita ja nastakengillä ei voi vielä liikkua. Kenkä oli kokenut kovia ja kaiken lisäksi kenkä oli täynnä vettä tai ehkä kuolaa kuin olisi kannulla kaadettu. Nyt meinaa hieman harmittaa tai no ei auta muuta kuin ostaa uudet kengät jotta mamman pieni kullanmurunen pääsee lenkille.

Minca ei olisi millään antanut kenkää minulle, kun yritin ottaa sitä pois , levitti kaikki 63 kg kengän päälle ja puristi vielä tassuilla että en vain saisi kenkää, no ei auttanut, kenkähän on MINUN tai kaikki se mitä siitä on jäljellä.

En sitten yhtään ymmärrä miksi mamma niin hermostui tuosta yhdestä kengästä toinen kenkä on ihan kunnossa. Voidaanhan me kävellä hiekkateitä pitkin niin ei ole liukasta.

Puuhapäivä

 Tänään päätin että meillä kaikilla on puuhapäivä, omani ajattelin sijoittuvan siivouspuuhiin ja koirille piti sitten keksiä omaa puuhaa. Ensimmäisestä ohjelmanumerosta vastasi Minca, koska hänen vinkupallonsa löytyi sohvan alta ja siitä alkoi vinkuralli. Roseá ärsytti suunnattomasti se pallon vingutus ja omatkin korvat olivat koetuksella.

Kun Minca vingutti tuota palloaan niin Rose´meni Mincan viereen ja kuului vain pieni ääni ja vingutus loppui ja Minca ei uskaltanut vinguttaa niin kauan kun Rose´oli tuossa vieressä joten hän kävi pallon päälle nukkumaan ja tämä asetelma oli yli puoli tuntia ja sitten Rose´lähti ja samalla hetkellä alkoi pallo vinkumaan ja sitten mentiin pihalla peräkkäin ja ralli soi.

Kun vinkupeli alkoi kyllästyttää niin laitoin kummallekin namilaatikot, Rose´mietti ja pohti miten saisi laatikon auki ja loppujen lopuksi minun piti vähän auttaa. Kun annoin laatikon Mincalle, hyppäsi Minca laatikon päälle ja se oli sillä sipuli, namit esillä ja nams. Sen jälkeen oli kiva repiä laatikko palasiksi.

Koirilla taisi olla kivempaa kuin minulla, mutta tuli myös siivottua.

Huoltopäivä

 Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Pääsin taas toteuttamaan itseäni kasvattajana. Vaikka meillä ei enää pentuja olekaan niin vielä on jokunen pentu maailmalla ja joskus  heistä joku tarvitsee kasvattajan neuvoja. Tänään sain taas pienen pätkän olla sellainen auttava kasvattaja.  Sitten olikin vuoro lähteä omaan tutkimukseen Loimaalle, jonne minut aina lähetetään jos joku asia terveydessä vaatii tutkimusta. Oli varsin erikoinen tutkimuskäynti, olin vatsan ultrassa ja minut ultrasi erittäin persoonallinen lääkäri mm kun sanoin että onpa mielenkiintoista nähdä tuonne ihmisen sisälle niin hän sanoi, no se on kuin ihmisen elämä mustaa ja harmaata ja pieni valonpilkahdus joskus. Toinen lausunto minkä sain oli vielä karumpi mutta jääköön se kertomatta. Jätetään nyt tällä kertaa laittamatta tähän kuva koska kerran kaikki on niin mustaa ja harmaata 😊. No en minä niin voi tehdä joku kiva kuva tähän laitetaan kuitenkin.

Metsässä

 Kun Minca ei päässyt mökkitielle niin metsään kuitenkin pääsi. Parasta oli tietenkin, että löytyi ketun kakka mitä oli sitten kiva hieroa turkkiin. Me ei ihan oltu samaa mieltä tuosta parfyymistä.

Metsässä on aina niin mukavaa kun aurinko paistaa ja luonto on värikäs ja koira ihana.

Mökkitie

 Tänään Rose´n kanssa lähdettiin tuolla lähistöllä olevalle mökkitielle, koska mökkiläiset ovat jo lopettaneet kesän vieton. Mökit olivat tyhjillään ja me nautittiin maisemasta ja käytettiin hyödyksi hienot kuvauspaikat. Mincan kanssa emme tuonne lammen rannalle suunnistaneet, koska olin ihan varma että jompikumpi meistä putoaa lampeen tai molemmat ja siinä sitten jää kuvat vähemmälle, joten Mincan kanssa käytiin metsässä ja matkalla ihmeteltiin mitä ihmettä on tapahtunut vesilätäköille ihan kammottava ongelma kun olivat jäätyneet. Myöskin Mincan risut olivat jäätyneet kiinni maahan, näinköhän Minca ollenkaan arvostaa talvea.

Minun ihana kaunis Rose´ni

Talvi lähestyy

 Talvi tekee tuloaan ja koirien tassut joutuvat taas kovalle koetukselle. Kuten kuivuu ihmistenkin iho niin kuivuvat myös koirien tassut. Karvanlähdön aikana myös tukin kuntoa olisi hyvä tukea. Meillä on hyväksi havaittu Berryomg-marjaöljykapselit.  Tuntuu, että karvanlähtöaikakin sujuu helposti ja turkki kasvaa nopeasti takaisin ja turkki on muutekin hyväkuntoinen. Tämä ei ole maksettu mainos vaan meidän kokemuksiin perustuva tieto. Nyt myös Minca on aloittanut marjaöljykapselit.

Lenkillä tänään oli sitten kaikenlaista haisteltavaa ja kuonot kävivät kuin imurit.

Meillä on vielä kesää jäljellä ja kesäkukatkin kukkivat joten toivottavasti vielä saadaan hetki odotella sitä talvea mikä yllättää meidät kaikki.

Huoltotoimenpiteitä

 Tänään oli sitten huoltoimenpiteiden aika, ensi laitettiin kynnet kuntoon ja sitten oli turkin vuoro. Rose´n turkin hoito kesti puolisen tuntia ja Mincan sitten puolisen minuuttia. Kumpikin antoi tehdä kaikki hoidot kauniisti ja sitten oli tietenkin palkinto odottamassa, pupunkorvat maistui kummalekin.

Illalla me laiteltiin mamman kanssa lyhtyjä ja jotain kausivaloja, mutta hassu juttu yhdetkään kausivalot eivät syttyneet, niistä kaikista oli "joku" vienyt pätkiä pois , varmaan orava tai se naapurin Pasi joka meillä aina rikkoi kaiken kun pojilta kysyttiin mitä oli tapahtunut. Naapurin Pasi mm. kävi piirtämässä meidän tapettiin tussilla kaikenlaisia ympyröitä.

Meilläkin on satanut lunta ja ne ovat olleet paikallisia kuuroja, me löydettiin lenkillä sellaisen kuuron paikka eli siihen oli lumimyrsky osunut. Ei hätää minulle riittää tämä lumimäärä koko talveksi.

Lenkillä oli muitakin haasteita kuin nuo lumikinokset.

Mamma en pääse polku on kadonnut!!!

Mitä täällä tapahtuu kun ei puutkaan pysy pystyssä???

Hyvää pyhäinpäivän iltaa kaikille.

9 kk

 Tänään on sitten 9 kuukautta siitä kun pikkuinen Minca syntyi Jii-Teen kenneliin. Meillä ei siis ole enää pentua vaan talossa asustaa juniori ja nainen parhaassa isässä. Minca on tosi paljon rauhoittunut juoksun jälkeen eli taitaa jossain vaiheessa aikuistua toivottavasti ei ihan vielä. Nyt on kuitenkin suuri vaara vaanimassa, nimittäin pentukuume se voi iskeä aivan varoittamatta. Meno on ollut tänään sadepäivän mukaista, mitä sitä sitten tekisi muuta kuin peuhaisi sängyssä.

Aivan kuin pikkulapset vanhempien sängyssä. Viime yönä heräsin kun yritin kääntää kylkeä niin jalat ei liikkuneet mihinkään no ei tietenkään kun Minca nukkui poikittain jalkojeni päällä. Kävin tänään myös hierojalla ja tässä kuva hierojasta joka odotti minua.

Tervetuloa valmiina ollaan.