Leptospira

 

Tänään lähdettiin sitten porukalla eläinlääkäriasemalle. No onneksi me ei oltu sairaana vaan tarkoituksena oli ehkäistä ettei Minca ja Rose´tulekaan sairaaksi. Kysymyksessä on  bakteerin aiheuttama ikävä sairaus jota vastaan voidaan koirat rokottaa. Leptospiroosia on aiemmin esiintynyt Suomessa hyvin vähän, mutta nyt tartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti, eikä kysymyksessä ole enää vain ulkomailla matkustavat koirat jotka tautia levittävät. Ruokaviraston sivuilta kopioitu.

Bakteeri on hyvin tarttuva, ja tunkeutuu elimistöön usein limakalvojen kautta. Tartunta saadaan tavallisimmin suun kautta tai sisäänhengitysilman välityksellä eritteiden ja myös esimerkiksi eritteillä saastuneen veden kautta. Bakteeri säilyy ympäristössä parhaiten lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, erityisesti seisovissa pintavesissä. Infektoituneen eläimen virtsa levittää tautia tehokkaimmin. Tauti voi tarttua eläimistä eritteiden mukana myös ihmiseen. Jyrsijät ovat leptospirabakteerin pääresevuaari luonnossa.

Leptospiroosin oireet ovat hyvin vaihtelevat: kuume, keltaisuus, ja hemoglobiinivirtsaisuus, abortit, äkillinen maidontuotannon lasku, munuais- ja maksatulehdukset, hedelmättömyys. Leptospiroosin vakavuus vaihtelee oireettomasta taudista kuolemaan johtavaan yleisinfektioon. Suurin osa eläinten leptospirainfektioista on subkliinisiä.

Tämä asia vain vaivaa minua normaalia enemmän ja en antaisi itselleni anteeksi jos en nyt rokottaisi koiriani kun siihen on mahdollisuus. Keskustelin myös Rose´n kasvattajan kanssa ja hän suositteli rokotusta otettavaksi ja myös Mincan kasvattajan kanssa käytiin keskustelu ja asia oli hänelle ihan ok. Rokotteiden saatavuudessa esiintyy jo ongelmia, kuulemma loppu tukusta ja ihana omaeläinlääkärini, soitti minulle ja kertoi että minulle on varattu rokote jos haluan koirat rokottaa. Kiitos, että huolehditte. Nyt on rokotukset saatu ja toivotaan että niistä oli hyötyä ja että olivat aiheellisia.

Miten se meidän reissu sitten oikein meni.  Autolta klinikalle mentiin pää kolmantena jalkani koirilla oli niin kiire päästä sinne. Kunnes tultiin sisälle niin Rose´huomasi muovimatossa ne kamalat saumat ja niiden yli ei voinut astua, eläin lääkäri kysyi onko hän ujo.  Vaakalle päästiin ihan hyvin ja Rose´oli saanut kaksi ylimääräistä kiloa, no Minca punnittiin kotona lähteissä. Sitten koirille tuli jano ja saatiin kupillinen vettä jonka Minca ahmatoi ja loiskutti pitkin lattioita Rose´lipaisi kerran. Tällä kertaa meillä oli tuntematon eläinlääkäri joka hieman kauhistui kun me astuimme huoneeseen ujon ja vähemmän ujon koiran kanssa. Tuijotti koiria ja kysyi voiko niihin koskea, no voi koskea (vai miten aikoi tutkia) ja sitten hän pyysi, että laittaisin Rose´n pöydälle (nostopöytä) . Sanoi ei näitä tutkita pöydällä, no ymmärrän kyllä että hän oli hieman muodokas ja kumartuminen oli vaikeahkoa, joten hän sitten istui lattialle tutkiessaan nisiä ja vatsaa sillä seurauksella että oli tukehtua Rose´n karvoihin. No Rose´havaittiin terveeksi ja sitten oli "kuulusteluosio" ei ole koskaan kysytty niin montaa asiaa kuin nyt esim. miten koira nukkuu, syökö, juoko, hyppääkö, lähteekö lenkille, juokseeko, käveleekö rappuja, pissaako, kakkaako ja vaikka mitä. Sitten oli Mincan vuoro ja olen ihan varma, että eläinlääkärin korvat ovat täynnä kuolaa kun siellä lattialla touhusivat. Eläinlääkäri kyllä epäili ettei Minca taida pysyä paikallaan no ei pysy oltiin samaa mieltä. No kaikki saatiin kuitenkin tutkittua ja kuulustelut pidettyä. Parasta oli että lapuissa luki kummankin kohdalla Ihana Minca, ihana Rose´, mutta ymmärrän kyllä ettei siihen voi kirjoittaa riehuva, kuolaava Minca. 😂Siis normi reissu ja homma hoitui, kuukauden päästä sitten tehoste.