Ihan pakko oli vielä tänäänkin lähteä tuonne metsään hakemaan suppilovahveroita kun sain niin kivan vinkin, että niistä voi tehdä kuivaamalla ja sekoittamalla merisuolaan , joka on kertoman mukaan tosi hyvää. Siispä kuivuri hurisee taas ja sienisuola-ainekset ovat valmistumassa. Tänään saatiin myös kasvihuoneet tyhjennettyä, mullat tyhjennettiin istutuslaatikoista ja muutenkin siivottiin. Ehtipä siinä sitten käydä vahinkokin. Minulla oli kasvihuoneessa öljykynttilöitä jäänyt keväästä kun laittelin niitä yöksi aina palamaan niin olihan siellä sitten yksi kynttilä jäänyt viemättä pois kun ei enää tarvittu. No kukas sen kynttilän nappaa, no Minca tietenkin, vaikka tein mitä niin en kynttilää saanut häneltä pois vaan hän söi sen. Luulin että hän söi kaikki muoviosatkin, mutta onneksi äsken löysin tuolta raparperipenkistä kaksi isoa kappaletta muovia, joten ei sitten ihan kaikkea ole syönyt ehkä vain tuon kynttilän osuuden.
No ensimmäisen soitin eläinlääkäriaseman päivystykseen ja keskustelin heidän kanssaan, suosittelivat että vien Mincan oksetettavaksi lääkkeellä. Itse kynttiläaines ei tuolla määrällä (1 kynttilä) ole kuulemma noin suurelle koiralle vaaraksi, mutta toinen asia on sitten jos se tekee suolitukoksen. Seuraavaksi keskustelin tietenkin kasvattajan kanssa ja asiaa Annen kanssa pohdittuamme, päädyimme siihen, että emme vie Mincaa pakko-oksetukseen vaan jäämme seuraamaan tilannetta ja annamme parsaa + hieman öljyä. No nyt sitten odotellaan jännittyneenä muutama päivä koska kynttilän pitäisi putkahtaa ulos toisesta päästä. Mincan mielipide asiasta on, että olipas parasta herkkua pitkästä aikaa.
