Olenkohan minäkin koulussa opiskellut koiria tästä?

 

Sain eilen serkultani tämän ihanan kansakoulun opetustaulun lahjaksi. Hain hieman tietoja kyseisestä taulusta ja seuraavaa sain selville.

Taiteilija: Ernst Küsel (saksalainen, tunnettu eläin- ja opetustauluista)

Kustantaja: Ruotsalainen ( tyyli viittaa suureen oppimateriaalikustantajaan)

Ajoitus: 1930–1950-luku

Tyyppi: Koulukäyttöön tehty opetustaulu, osa sarjaa eläinaiheisista kuvituksista

Taulu voidaan tunnistaa ja ajoittaa varsin tarkasti. Se on siis ruotsalaispainos Ernst Küselin koira-aiheisesta opetustaulusta – kaunis ja historiallisesti arvokas kappale!

Mitä sitten vaikka klo on 9 mua väsyttää antakaa mun jatkaa unia.

Aina tapahtuu

 Tänään Minca kävi hieronnassa Lempäälässä ja sitten matkustettiin serkkuni luo Ylöjärvelle. Ei retkeä ilman tapahtumia. Olin laittamassa Mincaa auton takakonttiin ja nameja sitten sinne syötäväksi, samaan aikaan pieni kommunikointikatkos- Harry sulki takaluukkua ja niinpä minun päälakeni ja takaluukun reuna kohtasivat voimalla. Voi että sattui. Seuraavaksi sitten löin käteni sananmukaisesti paskaan. Oltiin Mincan kanssa kävelyllä ja kakka tuli ja otin kakkapussin ja pökäleet pussiin ja pussi kiinni. Mitä ihmettä muutama metri ja toinen pötkökasa ja se olikin sitten ainoa kakkapussi, joten ei auttanut kuin yrittää tehdä reikä pussin kylkeen ja poimia siitä näppärästi pökäleet, no ei mennyt näppärästi eihän ne sinne sitten menneet vaan minun käteeni ne päätyivät. No vanha kansa sanaa että jos noin käy unessa niin se tietää hyvää, rahaa ja kunniaa, kun sen tekee hereillä se tietää varmasti tuplasti parempaa.

Serkkuni perheelle oli tarjolla kuolaa ja siedätyshoitoa. Kiitos kun saimme käydä.

Hauska päivä vaikka pieni päänsärky jäikin. Onneksi serkkuni mies ei saanut allergisia oireita Mincasta. Toki meillä oli lupa viedä  MInca heille käymään ei me ihan yllätyksenä sinne ilmestytty. Kiitokset myös Mincan hieronnasta Marille.

Vahtikoiran elämää

 Se on rankkaa tuo vahtikoiran elämä, kun koira joutuu olemaan vastuussa kaikesta ja sitten on riennettävä emäntää vastaan kun hän saapuu kotiin.

Mincaa mamma on kotona , missä olet???

Huomenna onkin sitten retkipäivä Tampereen suuntaan ja sinne lähdetään sitten jo aamusta. Mennään tapaamaan Mari-hierojaa. Saadaan kaikki jumit taas pois. Sitten käydään Ylöjärvellä tapaamassa minun serkkuani. Tästä retkestä sitten huomenna tarkemmin.

Suo kuokka ja Minca

 No kuokka puuttui, mutta suo ja Minca  oli, kylläpä suo oli kaunis väritykseltään, ei kovin paljon voitu edetä koska suo oli todella vetinen. Tottakait Minca teki ensin omat kiemurat ja se on aina hauskaa katseltavaa.

Kun lenkit oli tehty niin sitten olikin aika ottaa vastaan isänpäivä vieraita. No Minca oli asiasta niin innoissaan, että koiraportti mikä on kestänyt 10 leonbergiä, kaukkarin ja keskarin tuli tiensä päätökseen, Minca vain vähän nojasi siihen. No Harry kyllä korjasi portin ei haitannut. Harryn tyttäret olivat valmistaneet isälleen herkkuja isänpäiväksi ja kyllä oli maukasta tarjottavaa.

Kuinka voikaan tuo "kakkakakku" olla niin hyvää ja voileipä kakku oli niin kaunis ja maukas.

Talo oli täynnä elämää kun viisi pienokaista kirmasi pitkin ja poikin. Ihanan kilttejä ja tottelevaisia lapsosia. Ihana päivä tänäänkin ja illan pimetessä sytytin isälle kynttilän ja toivotin hyvää isänpäivää sinne tähtien taakse.

EI pöllömpi päivä

 

Tänään taas pitkästä aikaa innostuin maalailemaan ihan rentouttavaa puuhaa ja eilinen harmistus ja vihastuskin laantui (melkein). Mincan kanssa lenkkeilty ja tänään nähtiin kettu pellolla, peuroja ei näkynytkään. Harry on tehnyt pihatöitä ja putsannut rännejä, aika paljon sitä löytyy syyshommia omakotitalossa. Me ollaan sitten Mincan kanssa laitettu ruokaa ja hieman kausivaloja pimeyteen.

Sohvan valtaaja odottelee rapusuttajaa joten siirryn sinne.

Vihainen niin vihainen

 Ei voi ymmärtää. Meille oli tulossa kaksi työmiestä ja heille oli annettu ohjeet soita portilta , oli puhelinnumeroa annettu ja ne lukee vielä portissakin. Mitä tekee työporukka, joka saapuu 1,5 h ennen sovittua aikaa, avaa kaikki portit ja pöräyttää pihalle pakettiautolla soittamatta. Onneksi koira oli sisällä, koska olimme juuri lähdössä lenkille. Ei minua olisi surettanut jos Minca olisi pelottanut heidät ja vaikka olisivat paskoneet housuunsa, mutta se minua pelotti, mitä jos Minca olisi mennyt avonaisesta portista maantielle ja jäänyt auton alle tai tuo porukka olisi ajanut Mincan yli. Sen jälkeen heille olisi tapahtunut paljon muutakin kuin vain paskoneet housuunsa. Kun näkivät Mincan totesivat hyvä että se oli sisällä eikä vastassa pihalla. Todellisuudessa heidän olisi tullut pelätä minua eikä koiraa.

Mieheni sanoi, että parempi että nyt pysyn sisätiloissa, koska työ jää tekemättä tai hinta tuplaantuu jos pääsen antamaan palautteeni. Mieheni kyllä kuulemma antoi palautteen, mutta tiedän että minun antamani palaute ei olisi jättänyt pienintäkään epäselvyyttä kannattiko ajaa meidän pihalle ilmoittamatta. Tällaiset tapahtumat saavat minut ihan pois itsestäni ja sisäinen "kostajani" riehuu saamatta rauhaa, vaikka ei mitään tapahtunutkaan. Teki mieli mennä puhkomaan heidän autonsa renkaat, mutta sitten eivät olisi päässeet pois meiltä joten jätin senkin tekemättä. Minulla on vain tuo yksi rakas kullan muru ja häntä suojelen kaikelta miltä ikinä pystyn.

Lupasin miehelleni etten myöskään mene kyseisen firman sivuille jättämään palautettani joten ehkä nyt pidän lupaukseni tai ainakin nukun yön yli.

Kyllä nauratti

 Kyllä tuolle Mincalle saa välillä nauraa ihan ääneen. Mincahan ei osaa mennä ovelle ja raapaista ovea kun haluaa ulos vaan hän tulee viereen ja inisee. Tänää Harry oli päikkäreillä sohvalla ja Minca meni hänen viereensä ja alkoi inistä. Harry nousi sohvalta ja meni avaamaan oven ja Minca nousi sohvalle ja alkoi nukkumaan. Minca on oppinut, että ininällä asiat tapahtuvat ja tänään taas vahvistettiin sitä käytöstä.

Tänään tehtiin normaalia pidempi lenkki kun oli kiva ilma kävellä. Kun tultiin kotiin Minca painui omalle pedilleen ja vain tuhina akoi kuulua.

Kiva päivä tänään muutenkin kävin kehon koostumus mittauksessa ja se oli mielenkiintoinen ja varsinkin tulokset oli mielenkiintoisia. Harmi ettei ole mittaustulosta kolmen vuoden takaa jolloin aloitin salilla käynnit olisi ollut kiva verrata tuloksia onko tuosta kuntoilusta ollut jotain hyötyä.

Mincan tilanne katsaus

 

Jokainen uusi päivä on tuonut hieman helpotusta Mincan ripuliin ja ripuli lääkettä on otettu tuollainen satsi kolme kertaa päivässä. On se todella voimakas ripuli, enpä ole moista aikaisemmin kohdannutkaan. Koira palstoilla kyllä puhutaan että on kovasti paljon liikkeellä ripulia joka helposti pitkittyy.

Silmä tulehduksen osalta olemme edenneet nyt vaiheeseen, että tippoja laitetaan vain kaksi kertaa päivässä. Korvien suhteen ollaan jo saaneet tilanteen maaliin. Pieni koira on kyllä ollut hyvin reipas potilas.

Pitkittyneestä tilanteesta huolimatta en halunnut aloittaa antibioottikuuria ja tuhota lisää suoliston hyvää bakteerikantaa, joten vaikka itsellä ottaa koville niin olen päättänyt ottaa rauhallisesti ja uskoa että eläinlääkäri tietää mistä puhuu.

Puun kaato

 Tänään kaadoin ensimmäisen puun omalla moottorisahalla ja sahasin sen pätkiksi ja karsin oksat pois. Ei se mitään kovin kevyttä hommaa ole, aika painava pidellä, tai heikot voimat. Minca oli ainakin iloinen kun tuli paljon oksia.

Tänään aamulenkillä nähtiin taas peuroja ja peurat näkivät meidät siinä me sitten tuijoteltiin toisiamme.

Hyviä uutisia

 Vihdoinkin se Mincan kakkanäyte tulos tuli ja suuri helpotus, koska mitään loisia ei löytynyt eikä sitä pelättyä giardiaa. Samalla tutkittiin heisimato, hakamato, sukkulamato, piiskamato ja cystoisospora. Tämä tarkoittaa myös sitä että meidän ei tarvitse madottaa Mincaa. No ehkä vuosi sitten 31 vrk Axiluria on riittävä madotus toistaiseksi. Toinen hyvä uutinen on se että Mincan vatsa on alkanut paranemaan, eli kakka ei ole enää velliä Varoitus taas tulee kakkakuva.

Tämä aamukakka oli tullut sillä aikaa kun olin salilla, joten Harry oli sen sitten minulle säästänyt ja merkinnyt, että näen heti kun tulen kotiin. Ilta harrastuksena onkin sitten meillä molemmilla seuraava laji. Minca menee ulos pimeyteen ja me otetaan taskulamppu ja kuljetaan perässä ja yritetään paikallistaa jos johonkin tulee jätös. Kaikenlaista ihmiset hakee jotkut pokemoneja, jotkut etsivät sieniä ja marjoja ja me sitten etsitään koirankakkoja.

Kuvan suloinen pieni koira liittyy vahvasti käsiteltyyn asiaan. Mincassa on tapahtunut muutos petotestin jälkeen. Mincasta on tullut hyvin tarkkaavainen ja lenkillä seuraa tosi tarkasti ympäristöä ja vetää ilmavainua ja maavainua ja on sellainen tärppästikku. En tiedä vaikuttiko petotesti vai onko Minca tajunnut että on yksin vastuussa koiran hommista kun Roseá ei enää ole.

Jospa nyt alkaisi vaikeudet olla takana päin ja päästäisiin elämään normaalia tylsää ihanaa elämää eikä tarvitsisi olla huolissaan koko ajan.

Hupsista

 Eilinen päivä onkin kokonaan hävinnyt kun ei ole blogi-kirjoitusta ollenkaan. No eilen sytytettiin kynttilöitä heille jotka eivät enää ole täällä, koirat saivat omat kynttilänsä ja ihmiset omansa. Kaunista katseltavaa tuolla pimeydessä. Mincan kanssa käväisitiin tuolla lähimetsässä ja aivan oikein pikku hiljaa Minca alkaa oivaltaa että ne perus kiemurtelut eivät ole ihan sitä mitä mamma haluaa.

Kun saatiin nämä kiemurat hoidettua niin aloitettiin sitten niiden oikeiden kuvien ottaminen.

Minca työskenteli minun kanssani oikein hyvin ja saatiin monta kivaa kuvaa istumassa, seisomassa.

Minca voi olosuhteisiin nähden hyvin vaikka vatsa ei vielä olekaan kunnossa ja tuloksia näytteistä odotellaan. Ruokaakin ollaan syöty ja se on hyvä. Katsotaan mitä se ensi viikko tuo tullessaan toivottavasti kaikkea hyvää. Laitetaan tähän vielä Leonan halloweenikuva.

Leona 10 v